Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt
Vuonna 2022 lähes 70 prosenttia kaikista kuntoutuksen saajista sai kuntoutusta mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Kuntoutujista suurin osa on naisia.
Kelan kuntoutuspalvelukustannukset vuonna 2022 olivat 464 miljoonaa euroa, mikä oli 3,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2022 kuntoutujia oli 165 183, mikä oli 5,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kuntoutujien määrä on kasvanut viime vuosina erityisesti kuntoutuspsykoterapiassa. Vuonna 2022 kuntoutuspsykoterapiaa sai kaikkiaan 62 505 henkeä. Määrä on noin kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt: vuonna 2022 niiden perusteella kuntoutusta sai 114 930 henkilöä eli lähes 70 prosenttia kaikista kuntoutujista. Kun sairausryhmästä jätetään pois älyllinen kehitysvammaisuus, oli varsinaisia mielenterveyskuntoutujia 113 625.
Mielenterveyskuntoutujien määrä on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2012 vuoteen 2022, kun taas muiden sairauspääryhmien kuntoutujamäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten viiden vuoden aikana. Kuntoutujan sairaustieto tilastoidaan kuntoutujen vuoden viimeisimmän hakemuksen mukaan.
Kuntoutujista valtaosa on naisia
Kelan kuntoutusta saavista täysi-ikäisistä suurin osa on naisia. Naisten osuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut hienoisesti: vuonna 2012 kuntoutujista noin 65 prosenttia oli naisia, kun viime vuonna heitä oli reilut 68 prosenttia.
Naisten osuus kuntoutujissa korostuu erityisesti mielenterveyskuntoutujissa. Esimerkiksi 25–29-vuotiaista mielenterveyskuntoutujista 75 prosenttia oli naisia. Saman ikäluokan kuntoutuspsykoterapian saajista naisten osuus oli yli 81 prosenttia.
Lue lisää
Kelan kuntoutustilasto 2022 (helda.helsinki.fi)
Aiempaa useampi suomalainen sai tukea kuntoutuspsykoterapiaan vuonna 2022
