Työikäiset jakaantuvat viiteen ryhmään sote- ja työllisyyspalveluiden käytön perusteella

Työikäinen väestö voidaan jakaa terveyspalveluiden, sosiaalipalveluiden ja työllisyyspalveluiden käytön perusteella viiteen toisistaan poikkeavaan ryhmään. Valtaosalla työikäisistä palveluiden käyttö on melko vähäistä ja painottuu kohtuulliseen terveyspalveluiden käyttöön. Kolme prosenttia luokittuu paljon erilaisia sote- ja työllisyyspalveluita käyttäviksi.

Monipuolinen ymmärrys terveys-, sosiaali- ja työllisyyspalveluiden käytöstä väestössä on tärkeää, jotta pystytään suunnittelemaan erityyppisiä tarpeita tyydyttäviä palvelukokonaisuuksia. Ymmärrystä voidaan lisätä selvittämällä, millaisia palvelujen käyttäjäryhmiä tai käyttäjäprofiileja työikäisten suomalaisten joukosta löytyy. Tuoreessa tutkimuksessamme selvitimme, miten työikäiset jakaantuivat ryhmiin yhden vuoden aikaisen sote- ja työllisyyspalveluiden käytön perusteella.

Aineistona hyödynsimme Sosiaaliturvan etuuksien ja palveluiden käyttö Oulussa 2013–2018 -tutkimushankkeessa koottua laajaa rekisteriaineistoa. Ryhmittely perustuu siihen, kuinka usein Oulussa asuneet työikäiset käyttivät erilaisia sote- ja työllisyyspalveluita vuoden 2018 aikana. Ryhmittelimme tutkittavat klusterianalyysilla siten, että saman klusterin eli ryhmän sisällä henkilöt ovat palveluiden käyttönsä perusteella keskenään mahdollisimman samankaltaisia, mutta mahdollisimman erilaisia kuin muiden klustereiden henkilöt.

Tunnistimme viisi erilaista palvelunkäyttöprofiilia

Tunnistimme työikäisistä viisi ryhmää, joilla oli toisistaan poikkeava palvelunkäyttöprofiili. Voit tarkastella palveluiden käyttöä eri ryhmissä alla olevasta interaktiivisesta kuviosta. Kuviosta saat tarkasteltua myös koko tutkitun väestön keskiarvotietoja.

 

Ryhmä 1: Vähän terveyspalveluita käyttävät

Selvästi suurin ryhmä (82 % työikäisistä) muodostui henkilöistä, jotka käyttivät lähes kaikkia tutkittuja palveluja vähemmän kuin muut ryhmät. Tämä ryhmä käytti lähinnä avoterveyspalveluita ja niitäkin melko vähän. Käyntejä työterveyshuollossa oli tässä ryhmässä kuitenkin suhteellisen paljon. Se kertoo ryhmän hyvästä työllisyystilanteesta, ei niinkään terveyspalveluiden tarpeesta. 

Ryhmä 2: Tavallisia työllisyyspalveluita ja vähän terveyspalveluita käyttävät

Toiseksi suurin ryhmä (10 %) koostui henkilöistä, jotka olivat työllisyyspalveluiden asiakkaita ja käyttivät niiden lisäksi vähän tai kohtuullisesti terveyspalveluita. Työllisyyspalveluiden asiakkuus tarkoitti tässä sitä, että ryhmään kuuluvilla oli aktiivinen asiakkuus TE-palveluissa ja he hyödynsivät työnhakupalveluita. He eivät kuitenkaan olleet tuetun työllistymisen palveluiden asiakkaita, toisin kuin ryhmä 3.

Ryhmä 3: Tuetun työllistymisen palveluita ja vähän terveyspalveluita käyttävät

Kolmas ryhmä (3 %) sisälsi tuetun työllistymisen palveluiden asiakkaita, jotka käyttivät lisäksi vähän tai kohtuullisesti terveyspalveluita. Terveys- ja sosiaalipalveluiden käytöltään he siis muistuttivat ryhmää 2, mutta työllisyyspalveluissa paino oli tuetummissa palveluissa.

Ryhmä 4: Paljon terveys-, sosiaali- ja työllisyyspalveluita käyttävät

Neljäs ryhmä (3 %) koostui henkilöistä, jotka käyttivät paljon erilaisia julkisia terveyspalveluita, sosiaalipalveluita ja työllisyyspalveluita. Tätä ryhmää voidaan luonnehtia palveluiden suurkuluttajiksi. He käyttivät selvästi muita ryhmiä enemmän erityisesti julkisia avosairaanhoitopalveluita sekä mielenterveys- ja päihdepalveluita. He olivat myös keskimäärin lähes koko vuoden sosiaalihuollon asiakkaina ja usean kuukauden ajan tavallisten työllisyyspalveluiden ja/tai tuetun työllistymisen palveluiden asiakkaina.

Ryhmä 5: Kuntoutusta, erikoissairaanhoitoa ja vammaispalveluita käyttävät

Viidennessä ryhmässä (3 %) korostui erilaisten peruspalveluita intensiivisempien terveyspalveluiden käyttö. Tähän ryhmään kuuluvat käyttivät muihin ryhmiin verrattuna erityisen paljon kuntoutuspalveluita, vammaispalveluita ja erikoissairaanhoidon palveluita. Kelan korvaamien lääkeostojen vuosittainen määrä oli tässä ryhmässä suurin.

Palvelunkäyttöprofiilit ovat yhteydessä sosiodemografisiin taustatekijöihin

Löytämämme ryhmät erosivat toisistaan paitsi palvelujen käytössä, myös sosiodemografisen taustansa suhteen.

Ryhmään 1 kuuluvilla oli monin tavoin edullisempi sosioekonominen asema kuin enemmän palveluita käyttäviin klustereihin kuuluvilla. Ryhmään 1 kuuluvat olivat useimmin korkeasti koulutettuja, toimihenkilöasemassa, hyvätuloisia, työssä koko tarkasteluvuoden, ja he saivat harvoin toimeentuloa turvaavia sosiaaliturvaetuuksia.

Erilaisia työllisyyspalveluita käyttäviin ryhmiin 2 ja 3 kuuluneet olivat odotetusti työmarkkina-asemaltaan usein työttömiä ja saivat tarkasteluvuoden aikana työttömyysetuuksia. Ryhmään 3 luokittui lisäksi paljon henkilöitä, jotka tarkasteluvuoden alussa olivat opiskelijoita. Näitä kahta ryhmää erotti myös se, että ryhmään 2 kuuluneet olivat vanhempia, ryhmään 3 kuuluvat taas selvästi nuorempia.

Paljon erilaisia terveys-, sosiaali- ja työllisyyspalveluita käyttävää ryhmää 4 luonnehtivat sosiaalisen huono-osaisuuden riskitekijät: tässä ryhmässä oli paljon vain perusasteen koulutuksen saaneita pienituloisia työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä. Muita ryhmiä enemmän erikoistuneita terveyspalveluita käyttänyttä ryhmää 5 puolestaan erotti muista erityisesti korkea krooninen sairastavuus, jota mittasimme lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien voimassaololla.

Palvelutarpeiden tunnistamisen kautta toimivia palvelukokonaisuuksia eri väestöryhmille

Tutkimuksemme tunnisti tietääksemme ensimmäistä kertaa työikäisen väestön palvelunkäyttöprofiileja analyysilla, jossa hyödynnettiin monipuolisesti yksilötason tietoja sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden että työllisyyspalveluiden käytöstä yhden vuoden aikana. Harvassa tutkimuksessa on voitu huomioida palveluiden käyttöä näin laajasti. Tällä tavoin pääsimme lähelle kokonaiskuvaa siitä, millaisia palveluita ihmiset arjessaan hyödyntävät.

Tieto erilaisista palveluiden käyttäjäprofiileista mahdollistaa eri väestöryhmien palvelutarpeiden ennakoimisen. Kattava tieto auttaa suunnittelemaan eri ryhmille kohdennettuja, sektorirajat ylittäviä keskenään koordinoituja ja integroituja palveluita.

Monipuolinen tieto eri sektoreiden palveluiden kokonaiskäytöstä voi myös auttaa lisäämään palveluiden vaikuttavuutta ja järjestelmän tehokkuutta, ja tieto voi pitkällä aikavälillä säästää palveluiden järjestämisen kokonaiskustannuksia. Esimerkiksi paljon erilaisia terveys-, sosiaali- ja työllisyyspalveluita käyttävän ryhmän eli monialaisia palveluita tarvitsevien palveluita on syytä koordinoida ja sovittaa yhteen. Näin voidaan parhaiten tukea tähän ryhmään kuuluvien henkilöiden monesti hankalaa elämäntilannetta.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden yhteensovittaminen siten, että niiden muodostamat palvelukokonaisuudet ovat koordinoituja ja asiakaslähtöisiä. Hyvinvointialueet eivät kuitenkaan ole vastuussa esimerkiksi työllisyyspalveluiden järjestämisestä. TE-palvelut ovat siirtymässä nykyisiltä TE-toimistoilta kuntien vastuulle vuonna 2025.

Tutkimuksemme tulokset korostavat sitä, että työllisyyspalveluiden linkittäminen hyvinvointialueiden sote-toimintoihin olisi tärkeää. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyteen tiedetään usein yhdistyvän osatyökykyisyyttä ja tunnistamatta jääneitä työkyvyn ongelmia.

Asiakastiedon parempi liikkuminen helpottaisi palveluiden koordinointia

Tieto erilaisten palveluiden käytöstä ei nykyisellään kulje järjestelmässämme kovin helposti toimijalta toiselle. Palveluiden järjestäjien voi olla vaikeaa hahmottaa asiakkaan kokonaistilanne, kun ajankohtaista tietoa muiden palveluiden käytöstä ja asiakkuuksista ei ole käytettävissä. Eri tahot eivät välttämättä tiedä toistensa tekemistä suunnitelmista asiakkaan asioiden hoitamiseksi.

Asiakkaalle palvelujärjestelmä näyttäytyy sirpaleisena ja koordinoimattomana – mitä se toki pitkälti onkin.

Ihannetilanteessa tulevaisuudessa olisi mahdollista ennakoida henkilöiden palvelutarpeita hyödyntämällä nykyistä monipuolisemmin eri toimijoiden asiakastietoja asiakkaan tilanteen kartoittamisessa. Ennakoinnin lisäksi tarvittaisiin helposti saatavilla olevaa seurantatietoa myös asiakkaiden myöhemmistä vaiheista – esimerkiksi siitä, miten erilaiset palvelut ja toimintamallit onnistuvat auttamaan henkilöitä elämän murrostilanteissa, esimerkiksi työllistymään ja kuntoutumaan.

Kattava, eri organisaatioiden käytössä oleva seurantatieto auttaisi myös arvioimaan palveluiden ja toimintamallien vaikuttavuutta.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimus oli osa hanketta Sosiaaliturvan etuuksien ja palveluiden käyttö Oulussa 2013–2018, jossa tarkastelimme monitahoisesti palveluiden ja etuuksien käyttöä eri väestöryhmissä. Tutkimuksen kohdejoukoksi poimimme kaikki 18–64-vuotiaat Oulussa vuonna 2018 asuneet henkilöt (N = 119 740). Sen jälkeen laskimme, kuinka usein nämä henkilöt olivat käyttäneet erilaisia terveys-, sosiaali- ja työllisyyspalveluita vuoden 2018 aikana. Luokittelimme tarkastellut palvelut 22 erilaiseen palvelukokonaisuuteen (ks. kuvio). Terveyspalveluiden käyttöä mittasimme pääsääntöisesti vuoden aikana kertyneinä käyntipäivinä, lääkeostoja ostokertoina, ja sosiaali- ja työllisyyspalveluiden käyttöä asiakkuuskuukausina. Tämän jälkeen skaalasimme eri palveluiden käyttötiedot yhtenäiselle asteikolle.

Eri palvelukokonaisuuksien palveluiden käytön perusteella ryhmittelimme henkilöt klusterianalyysia hyödyntäen siten, että jokaisella ryhmällä oli mahdollisimman paljon muista ryhmistä poikkeava palveluidenkäyttöprofiili. Klusterianalyysilla löysimme viisi toisistaan poikkeavaa ryhmää. Lopuksi tarkastelimme multinomiaalisella logistisella regressioanalyysilla, miten erilaiset sosiodemografiset taustatekijät ja etuuksien saaminen olivat yhteydessä kuhunkin palvelunkäyttöklusteriin kuulumiseen.

Kirjoittajat

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
X: @JenniBlomgren

Sauli Jäppinen
data scientist, Kela
X: @SauliJappinen

Riku Perhoniemi
tutkija, Kela
X: @perhonir

Lue lisää

Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli, Perhoniemi Riku (2023): Identifying user profiles of healthcare, social and employment services in a working-age population: a cluster analysis with linked individual-level register data from Finland. PLOS ONE 18(11): e0293622.

Sosiaaliturvan etuuksien ja palveluiden käyttö Oulussa 2013–2018 -tutkimushanke