Sosiaalibarometri 2025: Sairausvakuutus toimii pääosin hyvin, haasteina monimutkaisuus ja pitkät käsittelyajat
Kelan toimihenkilöiden ja esihenkilöiden mielestä sairausvakuutuksen etuuksista etenkin vanhempainpäivärahat ja lääkekorvaukset toimivat pääasiassa hyvin. Haasteet liittyvät etenkin etuuskokonaisuuden monimutkaisuuteen, joidenkin etuuksien pitkiin käsittelyaikoihin sekä asiakkaiden tietoisuuteen omista oikeuksistaan.
Vuoden 2025 Sosiaalibarometri käsitteli muun muassa sairausvakuutusjärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita. Raportissa nousi esiin, että kelalaisten mielestä sairausvakuutuksen etuudet toimivat pääosin hyvin tai vähintään melko hyvin.
Sosiaalibarometri on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n toistuva kyselytutkimus, joka kartoittaa hyvinvoinnin, julkisten palvelujen ja palvelujärjestelmän tilaa ja ennakoituja kehityssuuntia. Vuoden 2025 Sosiaalibarometrin vastaukset koottiin Kelan esihenkilöiltä ja toimihenkilöiltä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon johtajilta ja sosiaalityöntekijöiltä.
Sairausvakuutusetuudet toimivat kelalaisten mielestä pääosin hyvin
Kelan esihenkilöiltä ja toimihenkilöiltä kysyttiin tutkimuksessa sairausvakuutukseen kuuluvien etuuksien toimivuudesta. Pääosin vastaajat pitivät etuuksia toimivina, mutta kehitystarpeitakin tunnistettiin.
Sairausvakuutusjärjestelmän etuudet jakautuvat kahteen osaan:
- toimeentuloa tietyissä tilanteissa turvaaviin etuuksiin
- hoitokuluja korvaaviin etuuksiin.
Sairausvakuutuksen toimeentuloa turvaavia etuuksia maksetaan korvaamaan sairaudesta tai perhetilanteesta johtuvaa ansionmenetystä. Niitä ovat sairauspäiväraha, raskausraha, vanhempainpäiväraha, erityishoitoraha ja kuntoutusraha.
Hoitokuluja korvaavilla etuuksilla, kuten lääkekorvauksilla, matkakorvauksilla, lääkärinpalkkioilla ja kuntoutusmenojen korvauksilla, katetaan terveydenhuollon kustannuksia.
Kelan esihenkilöt ja toimihenkilöt olivat sitä mieltä, että vanhempainpäivärahat ja lääkekorvaukset toimivat pääasiassa hyvin. Suurin osa kantaa ottaneista koki myös sairauspäivärahojen ja muiden sairaanhoitokorvausten toimivan hyvin tai melko hyvin.
Toisaalta erityisesti toimihenkilöillä oli runsaasti ”en osaa sanoa” -vastauksia, sillä etuudet eivät ole kaikille tuttuja.
Sairausvakuutuksen etuuksien toimeenpanossa on kehitettävää
Kelalaiset näkivät myös haasteita sairausvakuutuksen etuuksien toimeenpanossa. Suurimmiksi haasteiksi koettiin byrokratia ja monimutkainen prosessi, pitkät käsittelyajat ja viiveet sekä asiakkaiden tiedon puute heidän oikeuksistaan.
Toimihenkilöt raportoivat esihenkilöitä useammin eri tekijöiden olevan haasteellisia, mutta heillä oli myös huomattavasti enemmän ”en osaa sanoa” -vastauksia. Haasteet liittyivät vastaajien mielestä erityisesti sairauspäivärahaan, kuntoutukseen sekä yleisesti sairausvakuutuksen etuuksiin:
”Monimutkaisuus elämätilanteiden nivelkohdissa, esim. sairaspäivärahan ja työttömyysturvan välillä.”
– Kelan esihenkilö
”Tilanteet voivat olla asiakkaille sekavia, kun esim. työkyvyn heikentyessä voivat joutua siirtymään etuudelta toiselle eivätkä aina välttämättä tiedä mitä etuutta pitäisi hakea.”
– Kelan esihenkilö
Kelan vastaajien kommenteissa korostuivat erityisesti taloudelliset resurssit, järjestelmän monimutkaisuus, digitaalisten palvelujen haasteet ja kielitaidon merkitys sairausvakuutuksen yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Yksi toimihenkilö kuvasi, kuinka resurssipula vaikuttaa suoraan sairausvakuutuksen toimeenpanon kykyyn olla yhdenvertainen:
”Riittävästi resursseja etuuksien käsittelyyn, suunnittelutyöhön ja koulutuksiin. Nykyisen hallituksen leikkaustoimenpiteet tulevat vaikeuttamaan yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden toteuttamista.”
– Kelan toimihenkilö
Sairausvakuutuksen saavutettavuuteen vaikuttaa myös mahdollisuus kohdentaa työpanosta oikein. Erään esihenkilön mukaan teknologian parempi hyödyntäminen voisi vapauttaa aikaa monimutkaisten sairausvakuutusasioiden käsittelyyn:
"Robotiikkaa ja tekoälyä pitää voida hyödyntää asiakasprosessin sellaisissa vaiheissa, joissa se on hyödyllistä, jotta monimutkaisille asioille/tapauksille jää enemmän käsittelyaikaa."
– Kelan esihenkilö
Vastaajat toivat esiin myös maahanmuuttajien aseman ja kielitaidon vaikutuksen sairausvakuutuksen saavutettavuuteen:
”Moni maahanmuuttaja ei tiedä oikeuksistaan sairausvakuutuksen suhteen tai kokee kielimuurin ongelmaksi hakemusten tekemisessä.”
– Kelan toimihenkilö
Riskejä nivelkohdissa ja haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä
Sairausvakuutuksen toimeenpanossa suurimmat yhdenvertaisuus- ja saavutettavuusriskit liittyvät etuuksien välisiin nivelkohtiin. Kun asiakkaan oikeus yhteen sairausvakuutusetuuteen päättyy ja hänen tulisi siirtyä toisen etuuden piiriin, pieni viive tai puuttellinen ohjaus voi johtaa toimeentulon katkoksiin. Tämä koskee erityisesti asiakkaita, joilla on rajalliset voimavarat, heikko kielitaito, puutteelliset digitaidot tai vaikeuksia ymmärtää monimutkaista järjestelmää.
Avovastauksissa korostui huoli siitä, että resurssien niukkuus ja järjestelmän monimutkaisuus lisäävät näitä riskejä. Kun käsittelyajat venyvät eikä asiakkaille pystytä tarjoamaan riittävää tukea, sairausvakuutuksen sujuva toimeenpano vaikeutuu. Tällöin asiakkaat voivat joutua sanktioihin tai menettää etuuksiaan pelkästään siksi, etteivät kykene toimimaan järjestelmän edellyttämällä tavalla.
Kelan työntekijöiden mukaan nykyiset taloudelliset leikkaukset, digitalisaation vaatimukset ja kasvavat osaamisvaatimukset heikentävät erityisesti niiden asiakkaiden asemaa, jotka jo valmiiksi ovat haavoittuvassa tilanteessa. Tämä näkyy konkreettisesti sairausvakuutuksen arjessa: tuki ei aina tavoita niitä, jotka sitä eniten tarvitsisivat, ja järjestelmä voi synnyttää uusia riskejä sen sijaan, että se tasaisi niitä.
Kirjoittajat
Aliisa Palanne
tutkija, Kela
aliisa.palanne@kela.fi
Antti Teittinen
tutkimuspäällikkö, Kela
antti.teittinen@kela.fi
