Tutkimus hyötykäytössä – esimerkkinä Kelan työhönkuntoutus
Tutkimukselta peräänkuulutetaan yhteiskunnallista hyötyä ja vaikuttavuutta. Tutkijatahot ja tutkimuksen rahoittajat alleviivaavat tutkimusohjelmissa ja strategia-asiakirjoissa tutkimuksen vaikuttavuutta. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus konkretisoituu näyttöön perustuvan politiikan ideaalissa. Sen mukaan päätöksenteko perustuu tutkimuksella tuotettuun luotettavaan tietoon. Yhteiskunta vaikuttaa tutkimuksen aihealueisiin ja hyvin tehty tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan – tähän ajatteluun perustuu esimerkiksi Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen ohjelmat ja Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminta.
Kelan tutkimusosasto linjaa, että sen tuottama tieto on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa, ks. tutkimusohjelma(Avautuu uuteen välilehteen). Yksi osaston tutkimusalue on kuntoutus, jossa tutkimuksella on merkittävä rooli Kelan kehittämishankkeiden tiedontuottajana – tutkimus tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää vaikuttavasti kuntoutusjärjestelmän ja -palveluiden kehittämisessä. Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen arviointitutkimus (TK2) kohdistui kuntoutusmallin toteutukseen, toimivuuteen sekä hyötyihin ja vaikutuksiin.
Tutkimuksen vaikuttavuus perustuu ennen kaikkea tutkimuksen korkeaan laatuun. Laatu ei kuitenkaan yksin riitä, vaan vaikuttavuus edellyttää tutkimuksen ja sen hyödyntäjien välistä tiivistä vuorovaikutusta. Avain on tiedon hyödyntäminen. Vaikutusten ja viimekädessä vaikuttavuuden syntyminen on kuitenkin monisäikeisen prosessin tulosta. Tiedon hyödyntäminen on saumattomampaa, jos tiedolle on tarvetta. TK2-arviointitutkimuksen suunnitteluvaiheessa määriteltiin ei vain tutkimuskysymyksiä, vaan myös arviointitiedon käyttäjät ja käyttötarkoitukset. Tämä tapahtui Kelan tutkimusosaston ja terveysosaston kehittämishankkeen asiantuntijoiden yhteistyönä. Tutkimuskysymykset määriteltiin tiedon tarpeen näkökulmasta ja tutkijat ja kehittämisprojektin asiantuntijat olivat tiiviissä vuorovaikutuksessa koko hankkeen ajan. Tämä loi hedelmällisen alustan prosessimaiselle ja kehittämissuuntautuneelle tiedon hyödyntämiselle.
Työhönkuntoutuksen arviointitutkimuksilla on tuotettu tietoa, jota hyödynnetään työikäisten ammatillisen kuntoutuksen kehittämisessä, konkreettisesti kuntoutuspalveluja ohjaavan standardin sisällön uudistamisessa (vuonna 2016 käynnistyvä AURA-kuntoutus). Tavoite on, että kuntoutuspalvelut perustuvat yhä vahvemmin tutkimuksella tuotettuun tietoon. Tässä arviointitutkimuksella on keskeinen rooli; sen päämääränä on tuottaa luotettavaa ja monipuolista tietoa niin kehittämishankkeiden kuin lakiuudistusten toteuttamisesta.
Kun tieteellisen vaikuttavuuden mittarina voidaan käyttää vertaisarvioitujen tutkimusten lukumäärää mahdollisesti journaalin arvostuksella tai viittauksien määrällä painotettuna, on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen huomattavasti haasteellisempaa. Mutta tutkijalle tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys ja vaikuttavuus ovat tärkeitä asioita: on palkitsevaa havaita tutkimustensa tulosten tuottamia vaikutuksia. Toivottavasti tutkimuksen tuloksiin perustuvat vaikutukset tuottavat pitkällä aikavälillä myös kestävää vaikuttavuutta kuntoutumisen näkökulmasta.
Riitta Seppänen-Järvelä
johtava tutkija
riitta.seppanen(a)kela.fi
Lähteet:
Seppänen-Järvelä R (toim). Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi arkea. Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus.(Avautuu uuteen välilehteen) Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 84, 2014.
Seppänen-Järvelä R, Aalto A-M, Juvonen-Posti P, Laaksonen M, Tuusa M (toim). Yksilöllisesti räätälöity ja työhön kytketty: Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) arviointitutkimus. Tulossa Kelan julkaisemana vuonna 2015.
