Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Kelan kuntoutuspalvelujen saajamäärät kasvoivat vuonna 2020 – riskiryhmiin kuuluville kertyi kuitenkin todennäköisesti kuntoutusvelkaa

Tuula Ahlgren, Karoliina Koskenvuo, Riikka Peltonen, Matti Rantanen, Tuomas Sarparanta, Johannes Turunen, Veli-Matti Vadén
Julkaistu 29.3.2021

Koronaepidemiasta huolimatta Kelan kuntoutuspalvelujen saajamäärät kasvoivat vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntoutuspalvelujen saaminen kuitenkin väheni 70 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvien joukossa arvioidaankin olevan ns. kuntoutusvelkaa.

Kesäkuussa 2020 kirjoitimme koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta Kelaan saapuneiden kuntoutushakemusten näkökulmasta. Kirjoituksessa myös pohdimme eri tekijöitä, joita on syytä ottaa huomioon, kun arvioidaan poikkeustilanteen vaikutuksia muun muassa kuntoutusetuuksille hakeutumiseen. Valintaa tarkastella ensin pelkästään kuntoutushakemuksia kuntoutuspalvelujen saajien sijaan perusteli se, että hakemusten lukumäärän tilastoinnissa on vain pieni viive.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme kehitystä kuntoutuspalvelujen saajamäärissä vuonna 2020 ja vertaamme määriä vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019. Tarkastelemme kehitystä kuukasitasolla erikseen sukupuolen, iän (70 vuotta täyttäneet ja alle 30-vuotiaat) sekä kuntoutusmuodon mukaan.

Kelan kuntoutuspalvelujen saajamäärät kasvoivat vuonna 2020

Kuviossa 1 esitetään kehitys kuntoutuspalvelujen saajamäärissä kuukausittain vuosina 2019 ja 2020. Kuviossa 2 esitetään kehitys muutosprosenttien kautta eli verrataan tilannetta kuukausitasolla edellisen vuoden vastaaviin kuukausiin. Sininen palkki kuvaa saajien kasvua edellisvuoteen verrattuna, kun taas oranssi palkki kuvaa saajien määrän vähenemistä.

Koronaepidemiasta huolimatta Kelan kuntoutuspalvelujen saajamäärissä on kokonaisuudessaan tapahtunut merkittävää kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2019 lopussa kuntoutuspalvelun saajia oli 134 010 ja vuoden 2020 lopussa 141 128. Kuntoutuspalvelun saajia oli 7 118 enemmän vuonna 2020, joten määrä kasvoi 5,3 %.


Kuntoutusasiakkaiden määrä kasvoi vuonna 2020 edellisvuodesta.Kuvio 1.

Kuukausitason tarkastelut osoittavat, että saajien lukumäärä väheni hetkellisesti edellisvuoteen verrattuna touko–kesäkuussa vuonna 2020. Todellisuudessa lasku on todennäköisesti tapahtunut jo maalis–huhtikuussa. Tämä johtuu siitä, että kuntoutuksen saaja tilastoituu toteutuneen maksun perusteella ja maksu toteutuu viiveellä kuntoutuksen jälkeen.

Sukupuolten välillä ei ollut selvää eroa kehityksessä vuodesta 2019 vuoteen 2020. Yleisesti ottaen naiset saavat kuntoutuspalveluja enemmän kuin miehet.

Kuvio: kuntoutuspalveluiden saajamäärän muutos edellisvuoteen 1–12/2020. Kuvasta näkee, että kuntoutusasiakkaiden määrässä oli hetkellinen pudotus touko-kesäkuussa 2020.
 

Kuvio 2.

Kuntoutuspalvelujen saaminen väheni 70 vuotta täyttäneillä

70 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä kuntoutuspalvelujen saajien määrä väheni erityisen paljon keväällä 2020. Tätä ryhmää koskivat erityisen tiukat ohjeistukset epidemiatilanteen takia. (Kuvio 3)

70 vuotta täyttäneet kuntoutujat ovat harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajia, mikä tarkoittaa lähinnä sairausryhmittäisiä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Niitä ovat esimerkiksi ikääntyneille monisairaille tarkoitettu IKKU-kurssi ja omaishoitajien kuntoutuskurssi.

70 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä saajien lukumäärät putosivat lähes nollaan touko–kesäkuussa, mutta tämän jälkeen määrät lähtivät selvään kasvuun. Vuoden 2019 loppuun mennessä kuntoutuspalveluja saaneita oli tässä ikäryhmässä yhteensä 5 322 ja vuoden 2020 loppuun mennessä 4 452.

Kuvio: 70 vuotta täyttäneet kuntoutuksen saajat kuukausittain 2019–2020. Kuvasta näkee, että kuntoutuspalvelujen saaminen vähentyi 70 vuotta täyttäneillä vuonna 2020.
 

Kuvio 3.

Sen sijaan nuorilla, 16–29-vuotiailla, kuukausittaiset kuntoutuspalvelujen saajamäärät pysyivät edellisvuotta korkeammalla tasolla koko vuoden 2020. Saajamäärien kasvuun tässä ikäryhmässä on vaikuttanut vuoden 2019 alussa voimaan tullut lakimuutos nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta (lisätietoja tietopaketissa).

Touko–kesäkuussa on havaittavissa saajamäärien vähenemistä, mutta kehitys ei tässä mielessä poikkea edellisestä vuodesta. Nuorilla yleisimmät kuntoutuspalvelut ovat kuntoutuspsykoterapia ja koulutus ammatillisena kuntoutuksena. Kesäkuukausina ei yleensä makseta koulutuksen kustannuksia ammatillisena kuntoutuksena (mm. koulutarvikemääräraha). Lisäksi osa ammatillisen kuntoutuksen koulutuksen saajista valmistuu, ja kuntoutus päättyy touko–kesäkuussa. (Kuvio 4)

Kuvio: 16–29-vuotiaat kuntoutuksen saajat kuukausittain 2019–2020. Kuvasta näkyy, että nuorilla kuntoutuspalveluiden saaminen lisääntyi vuonna 2020.
 

Kuvio 4.

Saajamäärät kasvoivat kaikissa muissa paitsi harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa

Kela järjestää ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja harkinnanvaraisena kuntoutuksena muuta ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta sekä korvaa kuntoutuspsykoterapiaa. Asiakas tarvitsee lääkäriltä lausunnon sairauden tai vamman aiheuttamasta kuntoutustarpeesta. Poikkeuksena on nuoren ammatillinen kuntoutus, jota on voinut hakea ilman lääkärinlausuntoa vuoden 2019 alusta lähtien.

Vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena järjestetään eri terapioita, kuten fysio- ja puheterapiaa, moniammatillista yksilökuntoutusta ja sairausryhmäkohtaisia kursseja. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestetään kuntoutuskursseja, kuten Tules-kursseja, sopeutumisvalmennuskursseja, moniammatillista yksilökuntoutusta ja kehittämistoimintaa.

Vuonna 2020 ammatillisen kuntoutuksen saajia oli 30 718, vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajia 37 760, kuntoutuspsykoterapian saajia 56 682 ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajia 22 174. Kuvioissa 5–8 esitetään eri kuntoutusmuotojen saajamäärän kehitys kuukausittain vuosina 2019 ja 2020.

Kuntoutuspsykoterapiaa on vuonna 2020 saanut yhä useampi edellisvuoteen verrattuna. Tammi–helmikuun vaihteessa saajamäärä laski samalle tasolle kuin edeltävänä vuonna, mutta sen jälkeen saajamäärä lähti kasvamaan, ja kehitys pysyi tasaisena heinäkuuhun asti. Elokuussa näkyvä pudotus molemmissa vuosissa johtuu todennäköisesti palveluntuottajien kesälomista. (Kuvio 5)

Kuvio: kuntoutuspsykoterapian saajat kuukausittain 2019–2020. Kuvasta näkee, että kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2020 yhä useampi.
 

Kuvio 5.

Ammatillisessa kuntoutuksessa saajamäärä oli selkeästi jo vuoden 2020 alussa edellisvuotta korkeampi. Kevään kuluessa saajamäärissä on nähtävissä edellisvuoteen verrattuna jyrkempää laskua, ja huhti–toukokuun vaihteessa saajia oli hivenen vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Kesän jälkeen saajamäärät kuitenkin lähtivät selvään kasvuun ja saavuttivat alkuvuoden tason. (Kuvio 6)

Kuvio: ammatillisen kuntoutuksen saajat kuukausittain 2019–2020. Kuvasta näkee, että ammatillisen kuntoutuksen saajia oli vuonna 2020 enemmän kuin edellisvuonna.
 

Kuvio 6.

Harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa nähdään jyrkkä pudotus saajamäärissä maaliskuusta toukokuulle, ja saajia oli kevät- ja kesäkuukausina edellisvuoteen verrattuna huomattavasti vähemmän. Kesäkuun jälkeen saajamäärät lähtivät selvään kasvuun, ja elokuun aikana määrä ylitti edellisvuoden saajamäärän.

Oletettavasti niin sanotusta kuntoutusvelasta suurin osa kohdistuu juuri harkinnanvaraiseen kuntoutukseen, joka toteutetaan suureksi osaksi kuntoutuslaitoksissa ja jota ei voida toteuttaa etänä. (Kuvio 7)

Kuvio: harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajat kuukausittain 2019–2020. Kuvasta näkee, että harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajamäärät vähenivät selvästi keväällä 2020.
 

Kuvio 7.

Vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa saajamäärät olivat alkuvuodesta 2020 edellisvuotta korkeammalla tasolla, mutta samaan tapaan kuin muiden kuntoutusmuotojen kohdalla lukuun ottamatta kuntoutuspsykoterapiaa, nähdään keväällä saajamäärien hetkellinen putoaminen alle edellisen vuoden määrien.

Kuntoutuspsykoterapian tapaan elokuussa näkyy vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa molempina vuosina pudotus, joka johtuu todennäköisesti palveluntuottajien kesälomista. Loppuvuodesta saajamäärät pysyivät edellistä vuotta korkeammalla tasolla. (Kuvio 8)

Kuvio: vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajat kuukausittain 2019–2020. Kuvasta näkee, että vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajia oli alku- ja loppuvuodesta 2020 enemmän kuin edellisenä vuotena.
 

Kuvio 8.

Kuntoutusvelkaa kertyi luultavasti riskiryhmiin kuuluville

Yhtenä huolestuttavimmista epidemian vaikutuksista on nostettu esille palvelu- ja hoitovelka (ks. mm. THL:n raportti).

Hoitovelasta voi puhua, kun ihmisen sairautta ei tutkita tai diagnosoida, tai kun sairauden hoito tai seuranta viivästyy tai jää tekemättä. Hoitovelkaa on kerryttänyt osaltaan se, että potilaat itse ovat pitkittäneet tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumista sekä peruneet vastaanottoaikojaan. Etenkin riskiryhmiin kuuluvat 70 vuotta täyttäneet ovat jättäneet tulematta vastaanotoille.

Myös kuntoutuspalveluiden osalta voidaan arvioida ns. kuntoutusvelkaa kertyneen riskiryhmiin kuuluville ikääntyneille. Aiemmassa kirjoituksessamme tarkastelimme koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen mahdollisia vaikutuksia vertaamalla Kelaan saapuneita kuntoutushakemuksia viikkotasolla vuosina 2020 ja 2019 (viikot 5–23) ja pohdimme vaikutusten arviointiin liittyviä haasteita. 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä hakemusten määrä väheni erityisen paljon maaliskuussa viikon 11 jälkeen edellisvuoteen verrattuna.

Vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvat 70 vuotta täyttäneet eivät vuonna 2020 koronaepidemian laajentuessa hakeutuneet harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluihin. Se näkyy luonnollisesti myös silloin, kun tarkastellaan maksuihin perustuvia tietoja saajamäärien kehityksestä. Tässä ikäryhmässä kuntoutuksen saajien määrä väheni erityisen paljon keväällä 2020 edellisvuoteen verrattuna ja kuukausittaiset saajien lukumäärät putosivat touko–kesäkuussa lähes nollaan.

Kirjoituksen ovat laatineet Kelan kuntoutuksen, tilastojen, analytiikan ja tutkimuksen asiantuntijat.

Kela seuraa koronaepidemian vaikutuksia myös muiden etuuksien hakemus- ja saajamääriin. Tietoja kehityksestä työttömyysturvaetuuksissa, yleisessä asumistuessa ja perustoimeentulotuessa on koottuna Kelan verkkosivuille päivittyvään tietopakettiin. Tietopakettiin sisältyy myös sovellus lääkekulutuksen seurantaan sekä linkkejä aiheeseen liittyviin tiedotteisiin ja kirjoituksiin.

Kirjoittajat

Tuula Ahlgren
etuuspäällikkö
Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä

Riikka Peltonen
etuuspäällikkö
Kela, kuntoutusryhmä

Tuomas Sarparanta
tietoasiantuntija
Kela, analytiikka- ja tilastoryhmä
p. 050 4363274

Johannes Turunen
data scientist
Kela, analytiikka- ja tilastoryhmä

Matti Rantanen
data scientist
Kela, analytiikka- ja tilastoryhmä

Veli-Matti Vadén 
vastaava suunnittelija
Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä

Karoliina Koskenvuo
tutkimuspäällikkö
Kela, tutkimusyksikkö

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin