Mikä ihmeen rekisteröitymismenettely?

Rekisteröitymismenettely on uudenlainen tapa järjestää Kelan kuntoutuspalveluita. Kehittämiskokeilu ja tutkimus toivat kaivattua uutta tietoa menettelyn toimivuudesta kuntoutuspalvelujen hankinnassa ja toteuttamisessa.

Juuri valmistuneessa tutkimuskokonaisuudessa selvitimme Kelan tutkimusyksikön ja Xamkin yhteistyönä, miten rekisteröitymismenettely on toiminut, ja kuinka kokeilussa mukana olleet kuntoutuspalvelut ovat toteutuneet.

Tutkittavia palveluita olivat aikuisten sydänkuntoutuskurssi ja nuorille suunnattu neuropsykiatrinen Oma väylä -kuntoutus. Kuntoutuksen toteutumista tarkasteltiin moninäkökulmaisesti asiakkaan, kuntoutuksen palveluntuottajan sekä kuntoutuksen järjestäjän eli Kelan näkökulmista.

Kelan sydänkuntoutus on vakiintunutta ja toimivaa

Tutkimuksen ensimmäinen osio tarkasteli aikuisten sydänkuntoutuskurssin toteutumista. Siinä arvioitiin, saivatko asiakkaat palvelukuvausten ja hyvän kuntoutuskäytännön mukaista, laadukasta kuntoutusta. Lisäksi tarkasteltiin kuntoutusjaksojen toteutumista ja sisältöjä sekä kuntoutuksen koettuja hyötyjä ja kuntoutuksen jälkeistä seurantaa. 

Sydänkuntoutuksessa ryhmämuotoisuus ja vertaistuki olivat tutkimuksen mukaan kriittisen tärkeitä kuntoutumisen onnistumiselle. Ne vauhdittivat ja tehostivat tietosisältöjen omaksumista ja asiakkaan omien tavoitteiden saavuttamista.

Moniammatillisen tiimin kokoonpanon arvioitiin olevan tarkoituksenmukainen; se vastasi kokonaisvaltaisesti ja riittävän yksilöllisesti asiakkaiden erityyppisiin tarpeisiin. Kuntoutuksen onnistunut toteuttaminen edellytti moniammatillisen tiimin tiivistä vuorovaikutusta ja jaettua näkemystä tavasta toteuttaa sydänkuntoutusta. 

Sydänkuntoutus arvioitiin lähtökohtaisesti onnistuneeksi kokonaisuudeksi. Kehittämiskohteet liittyivät entistäkin osallistavampaan ja asiakkaan motivaatiota vahvistavaan tavoitteiden asettamiseen ja niiden arviointiin. Asiakkaille palveluntuottajan yhteydenotot ennen kuntoutusta, sen aikana ja jälkeen olivat merkityksellisiä. Ammattilaiset voisivat entistäkin paremmin hyödyntää yhteydenottojen, verkostotyön ja läheisten rooleja kuntoutumisen jatkuvuuden ja kestävyyden näkökulmasta.

Oma väylä on kokonaisvaltainen ja tarpeellinen palvelu nuorille asiakkaille

Toinen osio keskittyi Oma väylä -kuntoutuksen toteutumiseen, ja myös siinä arvioitiin palvelun laatua palvelukuvauksen ja hyvien kuntoutuskäytäntöjen mukaan. Oma väylä on kuntoutuspalvelu 16–29-vuotiaille, joilla on diagnosoitu aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD) ja/tai autismikirjon häiriö.

Tuloksissa korostui Oma väylä -kuntoutuksen tarpeellisuus ja sopivuus asiakasryhmälle – se vastasi osuvasti nuorten asiakkaiden elämäntilanteiden haasteisiin. Palvelun vahvuuksia olivat kokonaisvaltaisuus ja yksilöllisyys, jotka tulivat varsinkin esiin asiakkaan ja omaohjaajan välisessä työskentelyssä.

Palvelun toteuttaminen edellyttää palveluntuottajilta monipuolista osaamista sekä kokemustietoa asiakkaan yksilöllisen kuntoutumispolun jäsentämisestä. Jatkossa tulee huomioida palvelun ydinelementit, jotta ammattilaiset voivat laatia yksilölliset tavoitteet huomioivan toteutuksen ja ryhmätasolla varmistaa kuntoutuksen laadun ylläpitämisen.

Oma väylä -kuntoutuksessa olisi syytä kehittää esimerkiksi sitä, kuinka arvioidaan kuntoutukseen hakeutuvan henkilön edellytyksiä osallistua kuntoutukseen. Tapaamiskertojen jaksotukseen pitäisi lisätä joustavuutta ja ryhmätapaamisten tarkoitusta voisi uudelleenmääritellä.

Rekisteröitymismenettely on sujuva tapa järjestää kuntoutuspalveluita

Kolmannessa osiossa selvitettiin rekisteröitymismenettelyn merkitystä kuntoutuspalvelujen järjestämisessä ja uuden palveluntuottajahaun toimivuutta.

Kuntoutuksen palveluntuottajat korostivat myönteisenä asiana menettelyn tasavertaisuutta palveluntuottajien välillä. Tärkeä tekijä oli myös toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen tuoma jatkuvuus, joka mahdollistaa palvelujen pitkäjänteisen suunnittelun, tuottamisen ja kehittämisen.

Rekisteröitymismenettelyn positiivisilla asioilla oli kuitenkin kääntöpuoli. Palveluntuottajat nostivat esiin riskin laadunvalvonnan heikkenemisessä. Palvelujen räätälöinti kiinteän hinnan raameissa voi kannustaa käyttämään halvimpia ratkaisuja palvelukuvauksen puitteissa.

Kun asiakas on hakeutumassa kuntoutukseen, hän voi valita palveluntuottajan verkkopohjaisen palvelutuottajahaun avulla. Tämä asiakkaan valinnanvapautta vahvistava väline ei ollut vielä kokeilun aikana täysin valmis, ja sekä asiakkaat että palveluntuottajat näkivätkin siinä kehittämisen varaa.

Rekisteröitymismenettelyn tulevaisuuden näkymät

Tutkimus tuotti tarvittavaa tietoa Kelan kuntoutuksen järjestämisen uudistuksista, joista rekisteröitymismenettely on strategista kärkeä. Rekisteröitymismenettelyä ollaan Kelassa ottamassa käyttöön laajemmin; vuonna 2024 menettely otetaan käyttöön myös harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökuntoutuksissa ja LAKU-perhekuntoutuksessa.

Myös sosiaali- ja terveysministeriössä suhtaudutaan menettelyyn suopeasti. Vakiintuakseen rekisteröitymismenettely vaatii kuitenkin lainmuutoksen, jonka valmistelussa ministeriö on avainasemassa.

Kirjoittajat

Riitta Seppänen-Järvelä
tutkimuspäällikkö, Kela

Maarit Karhula
erikoistutkija, Kelan ja XAMK

Hennariikka Heinijoki
tutkija, Kelan ja XAMK

Ismo Ukkola
tutkija, Kela

Lisätietoa

Seppänen-Järvelä, R., Karhula, M., Saukkonen, S., Ukkola, I., & Heinijoki, H. (2023). Kelan sydänkuntoutus – vakiintunutta ja toimivaa: Kuntoutuskurssien toteutuminen rekisteröitymismenettelyssä. Kela.

Heinijoki, H., Karhula, M., Seppänen-Järvelä, R., & Ukkola, I. (2023). Kelan Oma väylä -kuntoutuksen ytimessä konkreettiset askeleet tulevaisuuteen: Tuloksia kuntoutuksen toteutumisesta ja toimivuudesta. Kela.

Ukkola, I., Karhula, M., Seppänen-Järvelä, R., & Heinijoki, H. (2023). Kuntoutuksen rekisteröitymismenettelyn ja palveluntuottajahaun toimivuus. Kela.