Näin päädyttiin 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun
Syyskuussa alkaneen 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun taustalla on täyskäännös Kela-korvausten pidemmässä kehityskulussa. Loppuvuodesta 2023 viisi erilaista mallia oli pöydällä korvausten kehittämiseen. Valittu malli on suurin kehittämisponnistus Kela-korvausjärjestelmässä vuosikymmeniin.
Yksityisten lääkäri- ja hammaslääkäripalvelujen Kela-korvauksia leikattiin useampien hallitusten aikana varsin pieniksi, kunnes Petteri Orpon hallitus päätti taas ryhtyä kehittämään korvausjärjestelmää. Polku siitä ajatuksesta syyskuussa alkaneeseen 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun ei ollut kuitenkaan aivan suora.
Kela-korvaukset kävivät lakkauttamisen partaalla, kunnes suunta muuttui
Vajaa kymmenen vuotta sitten Juha Sipilän hallitus valmisteli omaa sote-uudistustaan Tuomas Pöystin johdolla. Kela-korvaukset oli päätetty lopettaa. Tilalle valmisteltiin mallia, joka silloinkin kulki valinnanvapausuudistuksen nimellä. Siihen aikaan monissa Euroopan maissa kehitettiin valinnanvapautta terveydenhuollossa.
Asiakas olisi Sipilän hallituksen uudistuksessa saanut valita perusterveydenhuollossa yksityisen palveluntuottajan hyvinvointialueeltaan. Uudistus olisi ollut hyvin mittava, ja toteutuessaan se olisi todennäköisesti muuttanut myös työterveyshuollon palvelumalleja.
Sipilän hallitus kaatui keväällä 2019, ja suunniteltu sote-uudistus kariutui. Jo tätä ennen Kela-korvauksia oli leikattu moneen kertaan, ja korvausten merkitys oli kutistunut hyvin pieneksi niin yksityislääkäri- kuin hammaslääkäripalveluissa.
Sanna Marinin hallitus leikkasi korvauksia lisää ja käytännössä lakkautti korvaukset tutkimus- ja hoitopalveluista, muun muassa fysioterapiasta. Kela-korvauksia hyödynnettiin pienimuotoisesti koronakriisitilanteessa ja korvaus ulotettiin digitaalisiin palveluihin vuonna 2020.
Eduskuntavaalit 2023 käänsivät Kela-korvausten kehittämisen suunnan. Ensimmäisessä vaiheessa Orpon hallitus päätti palauttaa yksityislääkäripalveluista maksettavat korvaukset 8 eurosta 30 euroon vuoden 2024 alusta. Lisäksi yksityisen hammashoidon tarkastuksen korvaustasoa nostettiin 15,50 eurosta 30 euroon.
Yleiskorotus kymmenissä euroissa ei tuottanut merkittävästi lisää käyntejä
Korvaustason nostaminen 30 euroon ei Kelan tutkijoiden tarkastelun mukaan juuri vaikuttanut kuluttajien käyttäytymiseen. Eniten käyntejä lisäsivät yli 65-vuotiaat, joilla ei juuri ole yksityisiä sairauskuluvakuutuksia eikä työterveyshuoltoa.
Yksityiset yksityislääkäripalvelut ovat vuosien saatossa kallistuneet niin paljon, että pienillä korvaustason muutoksilla on vaikea saada aikaan kysynnän lisäystä. Ilman yksityistä sairauskuluvakuutusta asioivalle asiakkaalle jää huomattava summa maksettavaksi riippumatta siitä, onko korvaus 8 vai 30 euroa.
Koska euromääräisten korotusten vaikutukset jäivät laimeiksi, hallitus päätti korvausten korotusten sijasta käynnistää yli 65 vuotta täyttäneille suunnatun yksityisten yleislääkäripalvelujen kokeilun. Kokeilussa potilaan omavastuu on pienempi ja Kela määrittelee hintakaton. Lisäksi korvattavien käyntien määrä on rajoitettu.
Kela-korvausten korotus ja sen seuraukset ovat olleet herkkupala poliittisessa keskustelussa ja oiva väline vastakkainasetteluun julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Paljon porua aiheuttanut kolmenkympin korvaus päätettiinkin syksyn 2025 budjettiriihessä leikata ja palauttaa korvaus takaisin 8 euroon.
Viisi eri mallia oli pöydällä
Kelan tutkimus on tuottanut laskelmia ja mallivaihtoehtoja Kela-korvauksia käsitelleille työryhmille. Kun uutta mallia alettiin syksyllä 2023 suunnitella, lähdettiin liikkeelle viidestä eri vaihtoehdosta:
- Hoidon jatkuvuusmalli hyvinvointialueen ja Kelan yhteistyönä
- Hyvinvointialueen ja yksityisen tuottajan yhteistyömalli
- Palvelupaketit
- Kohdennettu korvausmalli
- Tili- tai terveyssetelimalli
Hyvinvointialueen ja Kelan yhteistyömallissa korostuisi hoidon jatkuvuus. Asiakas valitsisi itselleen yksityisen omalääkärin tai omatiimin, Kela korvaisi suoritteet palvelun tuottajalle ja hyvinvointialue maksaisi kapitaatiokorvauksen malliin listautuneista asiakkaista. Korvaustaso määriteltäisiin kansallisesti ja asiakkaan omavastuu olisi sama kuin julkisissa palveluissa. Tämä malli olisi hyvin samankaltainen kuin Tanskan ja Norjan perusterveydenhuollon mallit.
Hyvinvointialueen ja yksityisen tuottajan yhteistyömallissa asiakas saisi Kela-korvauksen käyttäessään yksityistä palvelua sillä edellytyksellä, että hyvinvointialue olisi ohjannut palveluun tai tehnyt tarpeen arvioinnin. Hyvinvointialueella olisi rajoitettu, väestömäärään suhteutettu budjetti Kela-korvausten hyödyntämiseen. Potilaan omavastuu olisi sama kuin julkisella sektorilla tai suurempi. Palveluntuottaja yhdessä hyvinvointialueen kanssa huolehtisi hoidon jatkuvuudesta esimerkiksi kutsumenettelyn avulla.
Palvelupakettimallissa asiakas saisi Kela-korvauksen tietystä yksityissektorin tuottamasta perusterveydenhuollon palvelupaketista. Paketteja voisivat olla esimerkiksi mielenterveyden hoitokokonaisuus, ohjattu fysioterapia tai suun terveydenhuollon ennaltaehkäisy. Asiakkaan omavastuu olisi sama tai suurempi kuin julkisissa palveluissa. Palveluntuottaja huolehtisi hoidon jatkuvuudesta esimerkiksi kutsumenettelyllä.
Kohdennetussa korvausmallissa asiakas saisi erillisen Kela-korvauksen tietyistä kohdennetuista käynneistä tai tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä, joissa asiakkaan omavastuu olisi sama tai suurempi kuin julkisella. Käyntien ja toimenpiteiden määriä mahdollisesti rajoitettaisiin, ja palveluilla olisi hintakatto. Palveluntuottaja huolehtisi hoidon jatkuvuudesta esimerkiksi kutsumenettelyllä.
Tili- tai terveyssetelimallissa asiakas saisi tietyn summan eli henkilökohtaisen budjetin käytettäväkseen terveystilille tiettynä aikana yksityislääkäri ja -hammaslääkäripalveluihin tai tutkimus- ja hoitotoimenpiteisiin. Summa voisi olla 100–200 euroa per vuosi tai tietty muu ajanjakso. Asiakas valitsisi, mitä palvelua kulloinkin tarvitsisi, ja hakautuisi omatoimisesti palveluihin.
Hintakattoa, kohdennettua korvausmallia ja henkilökohtaista budjettia eli tilimallia pohdittiin jo vuonna 2012 julkaistussa teoksessa Kansallista vai paikallista? Puheenvuoroja sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Merkittävin Kela-korvausten kehittämisponnistus vuosikymmeniin
Lopulta päädyttiin valitsemaan kohdennettua korvausmallia muistuttava ratkaisu, josta jalostui 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu. Syyskuun alussa 2025 käynnistynyt kokeilu on rakennettu nykyisen suorakorvausjärjestelmän pohjalta.
Valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsevät Kelan korvaamana yksityiselle yleislääkärille julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Lääkärin vastaanotolla määräämät tietyt laboratorio- ja kuvantamistutkimukset kuuluvat myös Kelan korvauksen piiriin. Korvattaville palveluille on kokeilussa hintakatto, ja asiakas voi hyödyntää palvelua vain rajatun määrän kertoja vuodessa.
Kokeilun malli sisältää aikaisempaan korvausmalliin verrattuna enemmän sääntelyä. Pöydällä olleesta kohdennetusta korvausmallista poiketen hoidon jatkuvuus rakentuu asiakkaiden omille valinnoille.
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu on Kela-korvaushistorian merkittävin kehittämisponnistus vuosikymmeniin. Kokeilun avulla saadaan arvokasta tietoa siitä, miten järjestelmää pitäisi kehittää edelleen. Hyvä kysymys jatkon kannalta on se, onko sairausvakuutuksella jatkossa roolia hoidon jatkuvuusmalleissa, joita kehitetään hyvinvointialueilla.
Sairausvakuutuskorvauksen rahoituksen vahvuus on sen korvamerkitty ominaisuus. Sairausvakuutuksen avulla voidaan luoda erityisesti taloudellisia ja sisällöllisiä kannusteita, joiden avulla palvelujärjestelmää kehitetään haluttuun suuntaan.
Sairausvakuutus sisältää myös julkisen palvelulupauksen: mistä palvelusta saa korvauksen, millä periaatteilla palvelua saa ja miten palvelun kustannukset korvataan asiakkaalle.
Kirjoittajat
Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, tutkimusyksikön päällikkö, Kela
hennamari.mikkola@kela.fi
Riina Hiltunen
erikoistutkija, Kela
riina.hiltunen@kela.fi
Lisätietoa ja lähteitä
Aaltonen, J. (2024). Hallitus peruu Kela-korvausten nostamisen 50 euroon – Näin korvaukset muuttuvat. Helsingin Sanomat 9.10.2024.
Hiilamo, H. & Mikkola, H. (2013). Pohjoismaista mallia perusterveydenhuoltomme pelastamiseksi. Kelan tutkimusblogi 5.2.2013.
Hujanen, T. & Mikkola, H. (2022). Koronapandemia vauhditti digiloikkaa lääkäreiden etäpalveluissa – onko etävastaanotoissa ratkaisu hoitoon pääsyn ongelmiin? Kelan tutkimusblogi 22.6.2022.
Luoto, R. & Mikkola, H. (2024). Omalääkärimalli vahvistaisi hoidon jatkuvuutta. Helsingin Sanomat 4.3.2024.
Luoto, R., Mikkola, H., Hujanen, T., Auvinen, J., Leinonen, J., Tuominen, H. & Aaltonen, J. (2024). Hoidon jatkuvuus uuden Kela-korvausmallin tavoitteena – voisi perustua omalääkäri–omahoitaja-malliin. Kelan tutkimusblogi 4.3.2024.
Mikkola, H. & Hujanen, T. (2023). Nouseeko Kela-korvaus kuin feenikslintu tuhkasta? – Järjestelmä kaipaa uudistamista. Kelan tutkimusblogi 25.5.2023.
Mikkola, H. & Pekola, P. (2016). Valinnanvapautta rakastetaan – voitontavoittelua vihataan. Kelan tutkimusblogi 8.9.2016.
Mikkola, H., Blomgren, J. & Hiilamo, H. (toim). (2012). Kansallista vai paikallista? Puheenvuoroja sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Moustgaard, H., Blomgren, J. & Nurminen, M. (2024). Yksityislääkärikäynnit eivät juuri lisääntyneet Kela-korvausten noston jälkeen – näin lisäeurot kohdentuivat eri tuloryhmille. Kelan tutkimusblogi 3.9.2024.
Savolainen, J. (2016). Yksityisen hoidon Kela-korvaus loppuu – näin sote-uudistus mullistaa terveyspalvelut. Helsingin Sanomat 28.4.2016.
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2023). Hallitus nostaa Kela-korvauksia hoitojonojen purkamiseksi. Valtioneuvosto 22.9.2023.
Toivonen, T. (2019). Sote kaatoi hallituksen – Pääministeri Sipilä: Edellytyksiä etenemiselle ei ole, se on minulle valtava pettymys. Yle 8.3.2019.
