Koronapandemia vauhditti digiloikkaa lääkäreiden etäpalveluissa – onko etävastaanotoissa ratkaisu hoitoon pääsyn ongelmiin?

Terveydenhuollossa etäpalveluiden käyttö on päässyt kunnolla vauhtiin koronapandemian aikana. Etäpalveluiden tarjonnassa on suuria eroja alueellisesti ja niitä voisi lisätä vielä merkittävästi. Laajempi etäpalveluiden hyödyntäminen voisi tuoda säästöjä yksityishenkilöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Erityisesti nuoria miehiä näyttäisi saavan etäpalveluilla aiempaa paremmin terveydenhuollon palveluiden piiriin.

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 2023. Päätöksentekijöiden tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon hoitoon pääsyä ja saumatonta palvelua. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa hoitotakuun aikarajojen lyhentäminen, hyvinvointikeskusten rakentaminen, omalääkäriselvitys ja digitaalisten palvelujen hyödyntäminen.

Sekä julkisen että yksityisen sektorin etäpalvelut kasvoivat koronan myötä. Esimerkiksi Kelan korvaamat etäasioinnit kaksinkertaistuivat vuoden 2021 aikana.

Etäpalveluita voi edelleen lisätä paljonkin. Alueelliset erot sekä julkisten että yksityisten digipalvelujen käytössä ovat suuret ja etäpalveluiden lisääminen voisi parantaa hoitoon pääsyä.

Korona kiritti terveydenhuollon etäpalveluiden kehitystä

Kela alkoi toukokuussa 2020 korvata digitaalisten etälääkäripalveluiden käyttöä (E101T), jossa henkilötunnisteellinen kontakti on voinut tapahtua chat- tai videoyhteydellä sekä puhelimitse. Kustannus on ollut keskimäärin 60 euroa, josta on korvattu 8 euroa yleislääkärin etäpalvelusta ja 12 euroa erikoislääkärin etäpalvelusta.

Korvausta ei makseta pelkistä reseptin uusinnoista eikä hoidoista, jotka on annettu kirjeitse tai sähköpostitse.

Vuonna 2021 Kela-korvattuja etäpalveluita oli 15 % yhteensä 2,3 miljoonasta yksityislääkärikäynnistä. Suurin osa näistä kontakteista oli erikoislääkärikäyntejä, sillä yleislääkärille kohdistuvien kontaktien osuus oli vajaa neljännes (22 %).

Etäpalveluiden osuus on kasvanut voimakkaimmin yksityisille yleislääkäreille, joille jo joka kolmas kontakti (32–35 %) oli etäpalvelua. Erikoislääkäreille joka kymmenes kontakti oli etäpalvelua.

Koronarajoitusten seurauksena Kela-korvattujen yksityisten vastaanottokäyntien määrä pieneni voimakkaasti maaliskuun 2020 jälkeen, noin viidenneksen. Alimmillaan vastaanottokäyntejä oli toukokuussa 2020, jolloin etäpalveluita alettiin korvata. Syyskuusta alkaen niiden määrä oli 30 000 ja sen jälkeen kuukausittain noin 35 000 eikä koronarajoituksilla ole ollut niihin vaikutusta.

Koronarajoitukset ja kesälomat ovat vaikuttaneet yksityisiin vastaanottokäynteihin. Vuoden 2021 loppupuolella käynneistä sai korvauksia noin 30 000 henkilöä enemmän kuin kesän jälkeen, mutta kuluvana vuonna 2022 saajien määrät palautuivat nousua edeltäneelle tasolle. Syynä voi olla koronapandemian paheneminen tai julkisen hoitovelan purkautuminen osin yksityisten lääkäripalvelujen kautta.

THL:n hoitoilmoitusrekisterissä on julkisen ja yksityisen terveydenhuollon suoritteita, vuosittain avosairaanhoidon lääkärille 1,2–1,6 miljoonaa etäasiointia ja vastaanottokäyntejä 5–5,3 miljoonaa vuosina 2020–2021.

Rekisteristä tuotetussa THL:n tilastossa terveyskeskusten palvelut kohdistuvat pääosin yleislääkäreille, mutta mukana on myös yksityisiä ja erikoislääkäripalveluja. Koronapandemia vaikutti perusterveydenhuollon avosairaanhoitoon voimakkaammin, mutta samansuuntaisesti kuin eriteltyihin Kela-korvattuihin yksityisiin palveluihin. Avosairaanhoidon käynneissä oli kevään 2020 voimakkaan laskun jälkeen huomattavaa kasvua, tasaisempaa jaksoa ja vaihtelua. Vuoden 2021 loppua kohti käyntien määrissä tapahtui kasvua kuten yksityisissä palveluissa.

Etäpalveluiden saatavuudessa isoja eroja hyvinvointialueiden välillä

Kela-korvattujen yksityislääkäreiden etäpalveluiden osuudessa on runsasta vaihtelua alueiden välillä. Pitkien välimatkojen vaikutus etäpalveluiden käyttöön näkyy jonkin verran. Alueiden väliset erot johtuvat luultavasti eroista palvelutarjonnassa ja työvoiman saatavuudessa.

Vuonna 2021 yksityisillä yleislääkäreillä etäpalveluiden keskiarvo oli 32 %. Suurimmat osuudet löytyivät Keski-Suomesta ja Varsinais-Suomesta (noin 40 %).

Etäpalveluiden osuus on suurempi alueilla, joissa yksityistä on ylipäänsä tarjolla, mutta kuva ei ole yksiselitteinen.

THL:n tilastoon perustuen Kainuussa oli yli kaksi kertaa enemmän etäasiointia avosairaanhoidon lääkärille (56 %) kuin maassa keskimäärin (24 %) vuonna 2021. Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla, Ahvenanmalla ja Pohjois-Karjalassa etäpalveluiden osuus oli keskimääräistä suurempi. Etäasiointeja oli vähiten Etelä-Karjalassa (11 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (7 %).

Etäasioinnin osuus on vuonna 2022 edelleen kasvanut useilla alueilla.

Työterveyshuolto ja YTHS etäpalveluiden edelläkävijöitä?

YTHS:n tuottamassa opiskeluterveydenhuollossa reaaliaikaisen etäasioinnin osuus on jo nyt yli 50 prosenttia yhteenlasketuista käynneistä ja etäasioinneista.

Myös työterveyshuollon ei-lakisääteisen eli sairaanhoidon lääkäripalveluissa etäasioinnin kasvu on ollut voimakasta. Vuosina 2020–2021 tämä etäasioinnin osuus oli 43–44 %, mutta peräti yli 53 prosenttia toukokuun loppuun mennessä.

Nuoret miehet etäpalveluilla terveydenhuollon piiriin?

Vuosina 2019–2021 avosairaanhoidossa kasvoivat eniten 25–45- ja 15–24-vuotiaiden naisten etäyhteydenotot lääkärille. Kun mukaan otetaan opiskelu- ja työterveyshuolto, kasvu oli voimakkainta nuorimmilla aikuisilla.

Mielenkiintoista on se, että nuorilla miehillä etäpalveluiden käytön kasvu oli suhteellisesti suurempaa kuin naisilla. Tämä voisi viitata siihen, että etäpalvelut voivat auttaa saamaan miehiä hyödyntämään terveyspalveluita paremmin.

Naisilla etäpalveluiden käytön kasvu on kuitenkin lukumäärällisesti suurempaa ja he käyttävät muitakin palveluita miehiä enemmän.

Parhaimmillaan etäasiointi voi olla vaivatonta ja säästää sekä aikaa että rahaa

Perusterveydenhuollon saatavuusongelmista on puhuttu koko 2000-luvun. Kansallisesti Suomen kiireettömän hoidon pääsyn pitkiä aikarajoja tiukennetaan hoitotakuulainsäädännöllä.

Tuoreessa 12.5.2022 hallituksen esityksessä tarpeelliseksi todetun hoidon ensimmäinen hoitotapahtuma tulisi järjestää 1.9.2023 alkaen 14 vuorokauden ja 1.11.2024 alkaen 7 vuorokauden kuluttua yhteydenotosta. Hallituksen esityksessä ei ole määritelty yhteysmuotoa, joten hoidon arviointi ja hoitotapahtuma voivat olla videovälitteisiä etäpalveluita.

Lainsäädäntö ei siis tule rajoittamaan etäpalveluiden kasvua.

THL:n tilaston mukaan 62 % väestöstä oli vuonna 2021 saanut ajan lääkärin vastaanotolle viikon kuluessa. Etäasioinnissa 77 % oli päässyt hoitoon viikon kuluessa. Hoitotakuun tiukennukset vaikuttavat siis myös etäpalveluihin, vaikka hoitoon pääsyn tilanne on niissä lähivastaanottoja parempi.

Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon lääkärille pääsystä ja koronaepidemian arvellaan tuottaneen huomattavasti hoitovelkaa perusterveydenhuollon palveluihin. Avosairaanhoidosta valtaosa on kuitenkin muuta kuin lääkäripalveluja. Vain 40 % kaikista kontakteista kohdistui lääkärille (44 % lähivastaanoton käynneistä ja 25 % etäasioinnista) vuonna 2021.

Muissakin kuin lääkäripalveluissa etäasioinnin lisääminen voi olla on edelleen mahdollista, sillä koko perusterveydenhuollossa etäasioinnin osuus on vain 25 %. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa etäasioinnin osuus on 41 %.

Monet hyvinvointialueet panostavat etäpalveluihin. Esimerkiksi Päijätsote (Etusivu – Päijät-Sote (paijat-sote.fi) on panostanut erityisesti digipalveluihin perustamalla yhteisyrityksen yksityisen toimijan kanssa.

Parhaimmillaan etäasiointi voi olla potilaalle vaivatonta. Etäasioinnista koituu asiakkaalle säästöä aika- ja matkakustannuksissa.

Toisaalta etäasiointi kohtaa myös kritiikkiä. Kriitikoiden mielestä etäasiointi sopii kontrollikäynteihin siinä vaiheessa, kun hoitosuhteessa vallitsee potilaan ja lääkärin välillä aiemmin rakennettu luottamus. Etäasiointi sopisi tästä näkökulmasta vain yksinkertaisiin asioihin potilaille, joille sähköinen asiointi on luontevaa.

Lääkärikoulutuksessa etäasioinnista on tullut haasteellista mm. Kainuussa, jossa Oulun yliopisto irtisanoi sopimuksensa lääketieteen kandien kouluttamisesta Kainuun terveyskeskuksissa.

Etäpalveluissa on kasvupotentiaalia kaikilla sektoreilla

Kasvava työvoimapula tulee kiihdyttämään etäpalveluiden käyttöä entisestään. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat jo alan palkkakehityksen vuoksi tulevina vuosina voimakkaasti.

Monesta tekijästä johtuva kriisiytyminen todennäköisesti vauhdittaa digiloikkaa ja kehittää keinoja karsia byrokratiaa. Monialaista joustavuutta varmasti tarvitaan, jotta potilaat tulevat jatkossakin hoidettua.

Jos etäpalveluiden osuus olisi Kela-korvatuissa yksityisissä yleislääkäripalveluissa 40 % kuten jo nyt on Varsinais-Suomessa, etäpalveluita olisi koko maassa 90 000 kontaktia nykyistä enemmän.

Jos etäkontaktien osuus yksityisissä erikoislääkäripalveluissa pystyttäisiin nostamaan 10 %:sta 15 %:in, merkitsisi se 100 000 etäkontaktin lisäystä. Käytännössä tämä tarkoittaisi joka kymmenennen vastaanottokäynnin korvaamista etäpalveluna.

Yksityisten etäpalveluiden säästöistä hyötyisi erityisesti asiakas, sillä yhteiskunnan osuus rahoituksesta on vain reilun kymmenyksen Kela-korvauksina. Työvoimaa saattaisi myös vapautua muun terveydenhuollon tehtäviin.

Jos etäasioinnin osuus koko perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa (24 %) kasvaisi yksityisissä yleislääkärikäynneissä vallitsevalle tasolle (32 %), merkitsisi se noin 500 000 etäasiointikontaktin lisäystä nykyisestä. Kontaktien kokonaismäärä ei kasvaisi, jos vastaanottokäyntien määrä samalla vähenisi kymmenyksen.

Jos fyysinen vastaanottokäynti olisi ylipäänsä korvattavissa etäpalveluna, voisi yhteiskuntakin saada 10–50 % säästöjä euroissa palvelusta riippuen.

On huomattava, että vain joissakin tilanteissa vastaanottokäynnit ja etäpalvelut voisivat sisällöltään olla kutakuinkin samanlaisia. Iso kysymys on myös se, miten tulevaisuudessa näihin palveluihin liittyviä hoitojen antamista ja tutkimusten analysointia kehitetään.

Eri rekistereiden tiedoissa ristiriitaisuuksia

Eri rekisterien perusteella kuva etäpalveluista ei ole johdonmukainen. Syitä ristiriitaisuuksiin on monia.

THL:n tilaston tiedot eivät täysin vastaa niitä tietoja, joita esimerkiksi työnantajat ovat ilmoittaneet Kelalle työterveyshuollosta. Työnantajien ilmoittamien tietojen mukaan etäpalvelua olisi sairaanhoitokäynneistä vain 13 prosenttia. THL:n tilastoissa vastaava luku on 43 prosenttia.

Kaikki työterveyshuollon tuottajien THL:lle ilmoittamat suoritteet eivät ole Kelan korvausmääritelmien mukaan välttämättä edes työterveyshuoltoa, joten työnantajat eivät ehkä ilmoita tietoja niistä Kelalle. Erityisesti pienimpien yksityisten työterveyshuollon tuottajien tietoja puuttuu THL:n rekistereistä.

Tilastoissa voi olla päällekkäisyyksiä. THL:n tilastoista ei voida eritellä, onko tuotanto julkisesti tai yksityisesti rahoitettua tai kuinka paljon suoritteista kohdistuu yleis- tai erikoislääkäreille.

Myöskään eri rekistereiden määritelmien eroista ei ole tehty arviointia.

Kirjoittajat

Timo Hujanen
erikoistutkija, Kela
Twitter: @thhujanen

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, Kela
Twitter: @mikkolahm

Lähteet

• Kelasto – Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset
• Kela selkiyttää yksityisten etälääkäripalveluiden korvaamista – Ajankohtaista – kela.fi
• Työterveyshuollon etäpalvelujen ja puhelujen korvaaminen – Yhteistyökumppanit – kela.fi
• Alue – Avohilmo: Perusterveydenhuollon asiakkaat – THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä
• Alue – Avohilmo: Käynnit alueittain – THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä.
• YTHS:n seurantatiedot Kelalle. YTHS 1–4/2022, 31.5.2022.
• Käynnit viikoittain ja kuukausittain – Avohilmo: Käynnit palveluntuottajittain – THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä.
• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (valtioneuvosto.fi). Hallituksen esitys STM/2022/69. 12.5.2022.
• Hoitoonpääsytiedot hoidon tarpeen arvioinnista käyntiin – Avohilmo: Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa hoidon tarpeen arvioinnista toteutuneeseen käyntiin – THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä
• Mediuutiset 7–8/2002 (18.2.2022). Etähoito muuttaa diagnostiikkaa.
• Kelan työterveyshuoltorekisteri 2020. Ennakkotietoa etäpalveluista 7.6.2022.