Yksityislääkärikäynnit eivät juuri lisääntyneet Kela-korvausten noston jälkeen – näin lisäeurot kohdentuivat eri tuloryhmille

Yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia nostettiin tuntuvasti vuoden 2024 alusta. Korvausmenot kolminkertaistuivat, mutta yksityislääkäripalveluiden käyttö lisääntyi vain hyvin vähän. Korvausten nostosta suurempi osuus kohdentui suuri- ja keskituloisille, koska he käyttävät yksityislääkäripalveluita pienituloisia enemmän.

Kelan maksamat korvaukset yksityislääkärikäyntien kustannuksista ovat laskeneet pitkään sekä inflaation seurauksena että aktiivisten leikkauspäätösten myötä. Petteri Orpon hallitus sen sijaan nosti korvaustasoa huomattavasti. Korotuksen tavoitteena oli purkaa julkisen perusterveydenhuollon hoitojonoja tekemällä yksityisten lääkäripalveluiden käytöstä edullisempaa ja ohjaamalla siten hoitokäyntejä julkiselta sektorilta yksityiselle. Vuoden 2025 alusta korvaustasoja on tarkoitus nostaa entisestään.

Vuoden 2024 alusta Kela on korvannut yksityislääkärin vastaanottokäynnistä 30 euroa ja videovastaanotosta 25 euroa, kun vuonna 2023 korvaus oli kahdeksan euroa. Puhelimessa tai chatissa pidetyn etävastaanoton kustannuksista Kela korvaa edelleen kahdeksan euroa.

Tavoitteena selvittää, tapahtuiko käyntimäärissä muutosta eri tuloluokissa

Selvitimme Kelan ja Verohallinnon rekisteritietoja yhdistellen, miten korvaustason muutos näkyi yksityislääkärikäynneissä eri ikäisillä ja eri tuloryhmiin kuuluvilla. Tuloryhmät muodostimme jakamalla aikuisväestön vuositulojen perusteella viiteen yhtä suureen osaan eli tuloviidennekseen. Selvitimme myös, kuinka paljon korvauksia maksettiin eri tuloryhmiin kuuluville ennen korvaustason nostoa ja sen jälkeen.

Tarkasteluista ei voida päätellä korvausten noston vaikutusta eli syy-yhteyttä käyntien määriin tai siirtymiseen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä. Ne antavat kuitenkin käsityksen muutosten suuruusluokasta ja korvausten kasvun kohdentumisesta.

Yksityislääkärikäyntien määrä kasvoi lähinnä eläkeikäisillä

Alkuvuonna 2024 Kela-korvattujen yksityislääkärikäyntien määrä ei juuri muuttunut edellisvuoteen verrattuna, vaikka korvauksia nostettiin. Kela korvasi heinäkuun loppuun 2024 mennessä tammi–kesäkuussa tapahtuneita yksityislääkärikäyntejä kaikkiaan 1 717 168, kun vastaavana aikana vuonna 2023 käyntejä korvattiin kaikkiaan 1 669 248.

Sekä naisilla että miehillä käyntien määrä henkeä kohden kasvoi noin 2 %. Kasvu oli suurinta eläkeikäisillä naisilla (3,5 %) ja miehillä (4,1 %), mikä voi johtua sitä, että eläkeikäisillä ei ole pääsyä työterveyshuoltoon. Siksi yksityisen sektorin rooli julkisen terveydenhuollon vaihtoehtona on eläkeläisillä merkittävämpi kuin työikäisillä. Muutos oli kuitenkin eläkeikäisilläkin pieni, vain noin yksi lisäkäynti sataa henkeä kohden.

 

Suurituloiset käyvät edelleen yksityislääkärillä enemmän kuin muut

Yksityislääkärikäyntejä henkeä kohden oli systemaattisesti sitä enemmän, mitä suurituloisemmista oli kyse. Tuloryhmien väliset erot korvattujen käyntien määrissä olivat erityisen suuria eläkeikäisillä. Yksityislääkärikäynnit lisääntyivät varsin samankaltaisesti kaikissa tuloryhmissä vuosien 2023 ja 2024 välillä.

 

Myös yksityislääkärikäynneistä korvausta saaneiden osuudet olivat sitä suurempia, mitä suurituloisemmista oli kyse. Korvausta saaneiden osuus kasvoi hyvin samankaltaisesti eri tuloryhmissä vuosien 2023 ja 2024 välillä.

Ei siis näytä siltä, että yksityisten lääkäripalveluiden käyttö olisi lisääntynyt jossain tietyssä tuloryhmässä selvästi enemmän kuin muissa tuloryhmissä.

 

Eläkeläiset käyvät yksityisellä erikoislääkärillä enemmän kuin aiemmin

Työikäisillä tuloryhmien väliset erot yleislääkärikäyntien määrissä henkeä kohti olivat pienet, eivätkä määrät juurikaan muuttuneet korvaustason noston myötä. Erikoislääkärillä käyntejä sen sijaan oli suurituloisilla työikäisillä enemmän kuin pienempituloisilla. Erikoislääkärikäyntienkään määrä ei työikäisillä juuri kasvanut missään tuloryhmässä alkuvuosien 2023 ja 2024 välillä.

 

Eläkeikäisillä tuloryhmien väliset erot sekä yleis- että erikoislääkärillä käyntien määrissä olivat huomattavammat. Käyntien määrä henkeä kohti kasvoi kuitenkin saman verran kaikissa tuloryhmissä. Valtaosa (n. 76 %) eläkeikäisten käyntimäärien kasvusta johtui erikoislääkärikäyntien lisääntymisestä. Eläkeikäisten yksityislääkärikäynneillä tyypillisin erikoisala on silmälääkäri.

Kela-korvausten kasvusta suurin osuus meni suurituloisille

Vuoden 2024 alkupuoliskon yksityislääkärikäynneistä maksettiin Kela-korvauksia lähes 47 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon oli yli 32 miljoonaa euroa. Yksityislääkärikäynneistä maksetut omavastuuosuudet (toimistokuluja lukuun ottamatta) pienenivät vuosien 2023 ja 2024 välillä noin 10 miljoonalla eurolla, eli noin kuudella prosentilla.

Kaikkiaan korvattujen yksityislääkärikäyntien kokonaiskustannukset kasvoivat alkuvuosien 2023 ja 2024 välillä 22 miljoonalla eurolla (12 %). Osin kustannusten kasvu liittyy käyntimäärien pieneen kasvuun, osin siihen, että lääkärikäyntien keskimääräiset hinnat kasvoivat. Korvattujen yleislääkärikäyntien hinta kasvoi alkuvuosien 2023 ja 2024 välillä keskimäärin kahdeksalla eurolla (10 %), erikoislääkärikäyntien 11 eurolla (9 %). Lääkäripalveluiden hinnat kasvoivat enemmän kuin yleinen kuluttajahintojen nousu, joka samalla ajanjaksolla oli keskimäärin 2 %.

Omavastuueurot vähenivät korvausten kasvua vähemmän osin siksi, että lääkärikäyntien hinnat samalla kasvoivat. Lisäksi käyntimäärän kasvu painottui hieman enemmän kalliisiin erikoislääkäripalveluihin, joista jää asiakkaan maksettavaksi suurempi osuus kuin yleislääkärikäynneistä.

Korvausten kasvu ja omavastuun pieneneminen olivat sitä suurempia, mitä suurempituloisista on kyse. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluville maksettiin korvauksia lähes seitsemän miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, alimpaan tuloviidennekseen kuuluville noin kolme miljoonaa euroa enemmän.

Lähes neljännes korvausmenojen kasvusta kohdentui alle 18-vuotiaille. Heidän vanhempiensa tulotasoa ei ollut tiedossa, mutta on todennäköistä, että aikuisten tuloksia heijastellen myös lasten yksityislääkärikäynnit ovat yleisempiä hyvätuloisissa perheissä.

Kela korvaa vain yksityislääkäripalveluita, ei toimistokuluja. Asiakkaiden maksamat omavastuuosuudet, sisältäen toimistokulut, ovat siis tosiasiassa suurempia kuin Kelan tiedoissa näkyy. Toimistokulujen muutoksista korvaustason noston jälkeen ei ole saatavilla tutkimustietoa.

Kelan korvaustiedoista ei myöskään pysty päättelemään sitä, maksoiko omavastuun kokonaan asiakas vai korvasiko sen vakuutusyhtiö yksityisen sairauskuluvakuutuksen perusteella. Yksityisiä sairauskuluvakuutuksia oli noin 1,3 miljoonalla suomalaisella vuonna 2023. Sairauskuluvakuutukset ovat yleisiä lapsilla, harvinaisia eläkeläisillä ja pienituloisilla.

Lyhenivätkö hoitojonot Kela-korvausta nostamalla?

Yksityislääkärikäyntien määrä ja jakautuminen eri tuloryhmien välillä ei juuri muuttunut vuosien 2023 ja 2024 alkupuoliskojen välillä. Käynnit lisääntyivät vain vähän, lähinnä eläkeikäisillä. Puolen vuoden aikana eläkeikäisillekin tuli vain noin yksi lisäkäynti sataa ihmistä kohden. Näin pienellä muutoksella ei liene merkittävää vaikutusta hyvinvointialueiden hoitojonoihin.

Lisäksi on vaikea arvioida, missä määrin pieni kasvu yksityislääkärikäyntien määrässä on yhteydessä korvaustason nostoon, sillä käyntimäärät ovat muutenkin viime vuosina kasvaneet koronapandemian aiheuttaman notkahduksen jälkeen, jopa huolimatta korvaustason laskusta vuonna 2023.

Hallitus suunnittelee kasvattavansa Kela-korvausta yksityislääkärin palkkiosta 50 euroon vuoden 2025 alusta.

Tämän tarkastelun perusteella näyttää epätodennäköiseltä, että 20 euron korvaustason nosto kannustaisi ihmisiä suuressa määrin siirtymään julkiselta puolelta yksityislääkärien asiakkaiksi. Yhtäältä perusterveydenhuollon palveluiden hinnan maltillisilla muutoksilla ei näyttäisi aiempien tutkimusten perusteella olevan suurta vaikutusta palveluiden kysyntään. Toisaalta osa korvaustason korotuksista saattaa siirtyä palveluiden hintoihin.

Pelkästään Kela-korvausten muutoksia tarkastelemalla ei voida sanoa, edesauttoiko korvaustason nosto julkisen perusterveydenhuollon hoitojonojen purkamista. THL:n tilastoraportin perusteella perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä toteutui 14 vuorokauden sisällä 59 % vuoden 2023 alkupuoliskolla ja 71 % vuoden 2024 alkupuoliskolla. Kasvua oli siis 12 prosenttiyksikköä. Kasvuun vaikuttivat kuitenkin todennäköisesti muut tekijät kuin Kela-korvausten nosto – ennen kaikkea hyvinvointialueita velvoittavan hoitotakuun tiukentaminen vuoden 2023 syyskuusta alkaen.

Tarkemman kuvan saamiseksi olisikin jatkossa tärkeää tarkastella eri sektoreiden lääkäripalveluiden käyttöä yhdessä. Samojen ihmisten hoitopolkuja pitäisi seurata ennen ja jälkeen Kela-korvausten nostamisen. Tällaiseen tarkasteluun tarvitaan tutkimusaineistoja, joissa on kattavammin yhdistetty tietoja eri sektoreiden tuottamista palveluista. Vastaavilla aineistoilla aiemmin tehty tutkimus on osoittanut, että julkisen ja yksityisen sektorin terveyspalveluiden käyttö on voimakkaasti tulotason mukaan eriytynyttä.

Yksityisiä terveyspalveluita käyttävät eniten keski- ja suurituloiset, ja myös Kela-korvausten nosto näyttäisi hyödyttäneen ennen kaikkea näitä tuloryhmiä.

Kirjoittajat

Heta Moustgaard
erikoistutkija, Kela
heta.moustgaard@kela.fi

Jenni Blomgren
tutkimusprofessori, Kela
jenni.blomgren@kela.fi

Mikko Nurminen
erikoistutkija, Kela
mikko.nurminen@kela.fi

Näin tarkastelu tehtiin