Yksityisen gynekologian käyttö ja hinnat ovat kehittyneet eri tavoin kuin muiden käytetyimpien lääkäripalveluiden
Suurimpien erikoislääkärialojen käyttö ja hinnat ovat kehittyneet eri tavoin. Gynekologikäynnit yksityisellä sektorilla ovat vähentyneet kolmanneksella 2000-luvun aikana, kun käyntimäärän suhteuttaa naisten määrään. Vain eläkeikäisillä käyntimäärä on pysynyt ennallaan. Samalla gynekologien määrä on pysynyt samana ja hinnat ovat kasvaneet.
Kolme suurinta erikoislääkärialaa Suomessa ovat Kelan yksityisten sairaanhoitokorvausten määrän perusteella silmätaudit, ortopedia ja traumatologia sekä naistentaudit ja synnytykset eli gynekologia. Yhteensä näillä erikoisaloilla on yli miljoona yksityislääkärikäyntiä vuodessa.
Petteri Orpon hallitus nosti yksityislääkärikäynneistä maksettavia korvauksia 30 euroon vuonna 2024 ja gynekologikäynneistä maksettavia korvauksia edelleen 70 euroon 1.5.2025 alkaen. Vaikka yksityislääkärikäyntien kovauksia päätettiin budjettiriihessä syksyllä 2025 laskea takaisin 8 euroon, säilyvät 1.5.2025 voimaan tulleet laajennukset gynekologian, hedelmöityshoitojen, suunterveydenhoidon ja fysioterapian korvauksiin ennallaan.
Korvausten noston taitekohdassa on tarpeen tarkastella erikoislääkärikäyntien määrien ja hintojen kehitystä. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme gynekologian kehitystä 2000-luvulla ja vertaamme sitä kahteen muuhun suurimpaan erikoisalaan.
Yksityisen gynekologian käyttö on vähentynyt kolmanneksella
Silmätautien erikoisalalla oli läsnäkäyntejä vajaa 500 000 vuonna 2024, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuonna 2014 (−7 %). Vastaavasti julkisen sektorin silmälääkäreillä käyntimäärät ovat kasvaneet yli viidenneksen (+29 %).
Gynekologian käyntejä yksityisellä sektorilla oli 300 000 vuonna 2024, mikä on kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2014 (−32 %). Julkisella sektorilla gynekologian käyntimäärä on myös vähentynyt, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin yksityisellä (−17 %).
Ortopedian ja traumatologian käynnit yksityisellä sektorilla ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa 1,5–2-kertaisiksi riippuen siitä, huomioidaanko tarkastelussa etäkäynnit vai ei.
Yli kolmasosa gynekologikäynneistä tuotetaan yksityisellä sektorilla
Yksityisen sektorin osuus lääkäreiden läsnävastaanotoista oli 38 % gynekologiassa ja 42 % silmätaudeissa vuonna 2024, kun sairausvakuutuksesta korvatut yksityiset läsnäkäynnit (Kelan koodit 0101A–0101L) lasketaan yhteen julkisen sektorin kunnallisten sairaaloiden ja erikoislääkärijohtoisten terveyskeskusten vastaanottokäyntien (koodi R10 vuodesta 2023) kanssa.
Arviointia varten ei ollut saatavissa tilastoista pelkästään julkisen sektorin ortopedian ja traumatologian käyntejä eikä tietoja etäpalveluista ja toimenpiteistä erikoisaloittain.
Julkisissa terveyspalveluissa gynekologikäyntejä oli vuosina 2008–2018 noin viidenneksen enemmän kuin vuosituhannen alussa, mutta sittemmin käynnit ovat taas vähentyneet. Vuonna 2023 gynekologikäyntejä oli julkisella sektorilla saman verran saman verran kuin 2000-luvun alussa, kun käyntien määrä suhteutetaan naispuoliseen väestöön.
Julkisen terveydenhuollon gynekologisten käyntien syyt liittyvät yhä useammin vanhempien ikäryhmien gynekologiin syöpiin ja muihin erikoissairaanhoidossa hoidettaviin gynekologisiin sairauksiin.
Gynekologikäyntien vähenemiselle on etsitty syitä monelta suunnalta
Yksityisten gynekologikäyntien vähentymisen syyksi on arveltu rutiiniluontoisista gynekologisista terveystarkastuksista luopumista. Gynekologisesta tarkastuksesta ei ole tutkimuksissa todettu olevan hyötyä oireettomalle naiselle, jolla ei ole gynekologisen sairauden riskitekijöitä.
Toisaalta myös käyntien kallistuminen tai jotkut muut selvittämättömät syyt ovat voineet vähentää gynekologikäyntejä. Käyntien vähenemiseen on voinut vaikuttaa myös esimerkiksi se, että ehkäisy tuli maksuttomaksi alle 25-vuotiaille suurimmassa osassa Suomea vuosina 2022–2023.
Gynekologikäynneistä Kela-korvausta saaneiden naisten osuudet niin työ- kuin eläkeikäisistä ovat vähentyneet, mutta ylimmässä tuloviidenneksessä gynekologilla käyneiden naisten vakioitu osuus on edelleen noin kolminkertainen alimpaan tuloryhmään verrattuna.
Erikoislääkärikäyntien muutosten taustalla ikärakenne ja lääkärien määrä
Gynekologien käyntimäärien taustalla on rutiinikäyntien oletetun vähenemisen lisäksi myös muita merkittäviä tekijöitä: väestön ikärakenne ja lääkärien määrän kehitys. Kiinnostavia eroja löytyy myös erikoislääkärikäyntien hintojen muutoksesta kolmella suurimmalla erikoisalalla.
Gynekologian sairaanhoitokorvauksilla tuetut yksityislääkärikäynnit ovat vähentyneet väestön kokoon nähden erityisesti 45–64- vuotiaiden naisten ryhmässä, yhteensä lähes kolmanneksen. Sen sijaan yli 65- vuotiailla vastaavien käyntien määrä on lähes ennallaan.
Eläkeikäisillä gynekologikäyntejä sen sijaan on yksityisellä sektorilla ollut viime vuosina suunnilleen yhtä paljon kuin 2000-luvun alussa, sen jälkeen kun 2010-luvulla tapahtunut kasvu taittui.
Myös lääkäreiden määrä on kehittynyt eri tavoin suurimmilla aloilla. Kela-korvattuja yksityisiä palkkioita perineiden ortopedien ja silmälääkärien lukumäärä on 20 vuoden aikana lisääntynyt selvästi, mutta gynekologien määrä on pysynyt samana.
Erikoislääkärien määrä on viimeisen viiden vuoden aikana Kela-korvausrekisterin perusteella kasvanut eniten työterveyshuollon (+45 %), käsikirurgian (+40 %) ja yleislääketieteen (+26 %) erikoisaloilla. Erikoislääkäripalkkiotaksan mukaisia palkkioita perineitä lääkäreitä oli Kela-korvausrekisterissä vuonna 2022 noin 5 900 ja vuonna 2024 noin 6 800.
Gynekologian ja ortopedian hintakehitys vastakkaista
Kela-korvauksien perusteella gynekologian ja ortopedian käyntien ja hintojen kehitys on toisilleen vastakkaista. Gynekologikäynnit ovat vähentyneet eniten ja hinnat nousseet eniten vuodesta 2016. Ortopedikäynnit ovat lisääntyneet eniten ja hinnat laskeneet eniten. Myös silmälääkärikäynnit ovat vähentyneet.
Silmälääkärien ja ortopedien hinnat olivat laskeneet vuonna 2023 ja kääntyivät kasvuun vuonna 2024. Gynekologien hinnat ovat kasvaneet vuodesta 2016 jatkuvasti, ja kasvu kiihtyi vuonna 2024.
Hintojen aluevaihtelu on suurempaa gynekologiassa kuin kahdella muulla suurimmalla erikoisalalla. Vuonna 2024 gynekologikäynnit olivat kalleimpia Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa, halvimpia Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa.
Ortopedikäynnit olivat kalleimpia Helsingissä ja Uudeltamaalla, edullisimpia Pohjois-Karjalassa. Silmätautien alalla käynnit olivat kalleimpia pääkaupunkiseudulla, edullisimpia Lapissa ja Etelä- Pohjanmaalla.
| Alue | Gynekologia (ero keskiarvoon) | Ortopedia ja traumatologia (ero keskiarvoon) | Silmätaudit (ero keskiarvoon) | Naistentaudit ja synnytykset | Ortopedia ja traumatologia | Silmätaudit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| €/käynti | €/käynti | €/käynti | %-ero keskiarvoon | %-ero keskiarvoon | %-ero keskiarvoon | |
| Pohjanmaa | 149 | 123 | 142 | 11 | -7 | 4 |
| Etelä-Karjala | 147 | 135 | 151 | 9 | 2 | 11 |
| Etelä-Pohjanmaa | 147 | 137 | 124 | 9 | 4 | -8 |
| Päijät-Häme | 145 | 120 | 130 | 7 | -9 | -4 |
| Keski-Pohjanmaa | 144 | 118 | 128 | 7 | -10 | -6 |
| Pohjois-Savo | 141 | 121 | 124 | 5 | -8 | -8 |
| Helsinki | 140 | 142 | 157 | 4 | 8 | 16 |
| Keski-Suomi | 139 | 118 | 126 | 3 | -11 | -7 |
| Vantaa ja Kerava | 138 | 139 | 154 | 3 | 5 | 13 |
| Keski-Uusimaa | 138 | 135 | 142 | 3 | 3 | 5 |
| Länsi-Uusimaa | 138 | 141 | 153 | 3 | 7 | 13 |
| Kanta-Häme | 137 | 124 | 124 | 2 | -6 | -9 |
| Lappi | 136 | 125 | 121 | 1 | -5 | -11 |
| Koko maa | 134 | 132 | 136 | 0 | 0 | 0 |
| Kainuu | 134 | 122 | 125 | -1 | -8 | -8 |
| Pirkanmaa | 132 | 135 | 124 | -2 | 2 | -9 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 131 | 130 | 126 | -3 | -1 | -7 |
| Ahvenanmaa | 129 | 142 | 123 | -4 | 7 | -9 |
| Etelä-Savo | 129 | 119 | 123 | -4 | -10 | -9 |
| Varsinais-Suomi | 125 | 125 | 130 | -7 | -5 | -4 |
| Kymenlaakso | 123 | 132 | 137 | -8 | 0 | 1 |
| Itä-Uusimaa | 121 | 141 | 161 | -10 | 7 | 19 |
| Satakunta | 119 | 119 | 128 | -11 | -10 | -6 |
| Pohjois-Karjala | 113 | 115 | 124 | -16 | -13 | -8 |
Gynekologian hintojen nousulla on merkitystä
Suurimpien erikoisalojen vertailussa gynekologikäynnit poikkeavat muista aloista. Koska gynekologipalveluita on huonosti saatavilla julkisella sektorilla, ja ne perustuvat yksityiseen tuotantoon, hintojen nousulla on kuluttajan kannalta merkitystä.
Lisäksi ortopedian käyntejä korvataan gynekologikäyntejä enemmän tapaturmavakuutusten kautta, mikä ei näy Kela-korvausrekisteriaineistossa. Gynekologikäyntejä eivät sairauskuluvakuutukset korvaa, jos kyse on ns oireettomasta tarkistuskäynnistä ilman sairausdiagnoosia.
Järjestelmän arviointi vaatii tutkijoille parempaa pääsyä dataan
Kela-korvauksiin on tehty useita muutoksia kuluvan hallituskauden aikana. Seuraamme miten korvausmuutokset vaikuttavat käyttöön ja kustannuksiin. Nopeaa ja ajantasaista arviointia koko järjestelmän osalta rajoittaa tällä hetkellä se, että Kela ei saa vastaavia tietoja julkisista palveluista, vaan ikäryhmittäisten tilastotietojen saamiseen vaaditaan Findatan lupaprosessi.
Jos päättäjät haluavat ajantasaista, mahdollisimman kattavaa tietoa koko terveydenhuollon järjestelmän toimivuudesta, tutkijoille on taattava pääsy tarvittavaan dataan.
Kirjoittajat
Riitta Luoto
ylilääkäri, Kelan tutkimus
riitta.luoto@kela.fi
Timo Hujanen
erikoistutkija, Kela
timo.hujanen@kela.fi
Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, Kela
hennamari.mikkola@kela.fi
Kirjallisuutta
Virtanen A, Malila N. Gynekologisten syöpien epidemiologiaa Suomessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134(12):1259-61
Wedenoja S, Heinonen S. Onko oireettoman naisen gynekologisesta tutkimuksesta hyötyä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2025;141:356-8.
Moustgaard H, Blomgren J. Tuloryhmien väliset erot yksityislääkärillä käynneissä ovat pysyneet vakaina vuosina 2018–2023. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2025;141-9.
