Asiakkaat odottavat kuntoutuskurssilta yksilöllisyyttä ja keinoja omakuntoutukseen

Nuorten Itu -kuntoutuskurssille ja diabetesta sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneet asiakkaat toivoivat kuntoutuksen alkuvaiheessa yksilöllistä huomioimista, kuntoutumisen suunnitelman toimivuutta sekä keinojen ja tuen saamista omakuntoutukseen.

Osa Kelan kuntoutuspalveluista yhdistää kasvokkaista kuntoutusta ja etäkuntoutusta. Etäkuntoutuksen toimivuus -tutkimuksessa tarkastellaan vuonna 2021 käyttöön otettuja kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja (myöhemmin tekstissä käytetään ilmaisua kuntoutuskurssit) kuntoutuspalveluiden kehittämistä varten.

Tässä blogissa tarkastellaan tutkimuksen alustavia tuloksia Nuorten Itu– ja diabetesta sairastavien asiakkaiden kuntoutuskursseista. Tutkimuksen aineistona on alkukysely, johon on tähän mennessä vastannut yhteensä 60 asiakasta. Vastaajat ovat yhdeltätoista eri kuntoutuskurssilta, joita ovat toteuttaneet kahdeksan eri palveluntuottajaa.

Yksilöllistä huomiointia ja kuntoutumisen suunnitelman toimivuutta pidetään tärkeinä

Asiakkaille oli kuntoutuksen alkuvaiheessa tärkeintä yksilöllisyys eli se, että palveluntuottajat olivat valmistautuneet heidän kuntoutukseensa riittävästi ja huomioivat asiakkaan kokonaistilanteen ja yksilölliset kuntoutustarpeet. Myös kuntoutumisen suunnitteluvaiheessa tapahtuva yhteistyö kuntoutukseen osallistuvien eri ammattilaisten kanssa sekä laadittavan kuntoutumisen suunnitelman toimivuus ja realistisuus nähtiin tärkeänä.

 

Toiveissa keinoja oman hyvinvoinnin, voimavarojen ja toimintakyvyn vahvistumiseksi

Kuntoutuksen asiakkailla oli kurssien alkuvaiheessa monipuolisia toiveita kuntoutuksen aihealueista. Asiakkaat pitivät tärkeänä sitä, että he saavat tietoa sairaudesta tai mielenterveydenhäiriöstä, ja odottivat omakuntoutusta tukevia sisältöjä. Esimerkiksi keinot, joilla asiakas voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ja toimintakykyynsä sekä keinot omien voimavarojen ja elämänhallinnan vahvistamiseksi arvioitiin tärkeiksi.

Toisaalta vastaajien mielipiteet erosivat eniten toisistaan siinä, kuinka tärkeinä he pitivät tuen saamista sairauden tai mielenterveydenhäiriön aiheuttamassa muutostilanteessa tai valmennusta itsenäiseen ja aktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnassa.

Vertaistuen merkitys kuntoutumiselle on todettu tärkeäksi useissa kuntoutusta käsittelevissä tutkimuksissa. Kyselyssämme vertaistuki ei kuitenkaan sijoittunut asiakkaiden näkökulmasta tärkeimpien aihealueiden joukkoon. Onkin mielenkiintoista nähdä, muuttuuko vertaistuen merkitys asiakkaille kuntoutuksen edetessä ja miten vertaistuki lopulta mahdollistui.

Etäkuntoutus on oleellinen osa tutkittavia kuntoutuskursseja. Kuntoutuksen alkuvaiheessa asiakkaat suhtautuvat etäkuntoutukseen positiivisesti.

 

Tiedonkeruu asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta jatkuu

Etäkuntoutuksen toimivuus -tutkimuksen tulokset täydentyvät vuosien 2022–2023 aikana. Jatkossa tutkimuksesta saadaan tietoa muun muassa siitä, kuinka asiakkaiden toiveet ja odotukset ovat täyttyneet. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa asiakkaiden ja kuntoutusta toteuttavien palveluntuottajien näkökulmista kuntoutuspalveluiden toimivuudesta, kuntoutuksen koetuista hyödyistä ja etäkuntoutuksesta osana kuntoutuspalveluita.

Kirjoittajat

Mia Kilkki
tutkija, Kela
Twitter: @Miakilkki(Avautuu uuteen välilehteen)

Tuija Partanen
tutkija, Kela
Twitter: @TuijaHe(Avautuu uuteen välilehteen)

Hennariikka Heinijoki
tutkija, Kela
Twitter: @HHeinijoki(Avautuu uuteen välilehteen)