Ammatillisen kuntoutusselvityksen asiakkuuspolut (AKSE)
Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä (AKSE) yhdistyvät kuntoutustutkimus ja kuntoutustarveselvitys, jotka aiemmin olivat erillisiä palveluja. AKSE on palvelu, jossa moniammatillinen tiimi ja asiakas yhdessä arvioivat henkilön työ-, toiminta- ja opiskelukykyä, osaamista, työelämävalmiuksia sekä kuntoutustarvetta. Selvityksen perusteella asiakas ja moniammatillinen tiimi yhdessä valmistelevat asiakkaalle ammatillisen suunnitelman.
Tutkimuskysymykset:
- Millaisia asiakkaita AKSE-palveluun ohjautuu? Mitkä sosiodemografiset tekijät kuvaavat asiakaskuntaa ja mikä on heidän työmarkkina-asemansa. Mitä heidän toimintakyvystään tiedetään Kelan rekisteritietojen perusteella, erityisesti sairauksien tai vammojen näkökulmasta?
- Mitä Kelan palveluita ja etuuksia edelsi AKSE-palvelua?
- Mihin Kelan palveluihin siirrytään AKSE-palvelusta ja mitä etuuksia saadaan palvelun jälkeen?
Tutkimuksen aineistona käytetään Kelan kuntoutusrekisterejä, joista tarkastellaan kuntoutuksen hakemus- ja maksutietoja. Lisäksi aineistoon yhdistetään tietoja asiakkaan lääkkeiden käytöstä ja sosiodemografisia tietoja. Tutkimukseen poimitaan Kelan etuusrekistereistä kaikki AKSE-kuntoutukseen vuosina 2019–2021 myönteisen ratkaisun saaneet ja heidän Kelan kuntoutuksensa vuosilta 2017–2022. Aineistoa käsitellään poiminnan jälkeen R-ohjelmistolla Kelan analytiikkaympäristössä. Tutkimusaineisto analysoidaan kvantitatiivisen aineiston käsittelyyn soveltuvin tilastollisin menetelmin.
Tutkijat
- Pekka Heino, vastuututkija
- Saija Karinkanta
- Riitta Seppänen-Järvelä
Hankkeen kesto
1.9.2023–31.12.2024. Hanke on päättynyt.
Hankkeen tuloksia
Kelan ammatillisessa kuntoutusselvityksessä selvitetään asiakkaan työ-, toiminta- ja opiskelukykyä ja tuetaan hänen kuntoutussuunnitelman laatimista. Tutkimus tuotti rekisteriaineiston analyysin perusteella tietoa kuntoutusselvityksen asiakkaista sekä heidän tilanteestaan ennen ja jälkeen kuntoutukseen osallistumisen. Erityisesti tarkasteltiin, mitä Kelan kuntoutuspalveluita ja etuuksia edelsi kuntoutusselvitystä sekä mihin Kelan kuntoutukseen siirryttiin kuntoutusselvityksestä. Kuntoutusselvityksen asiakasmäärä on ollut keskimäärin vuosittain noin 5800 henkilöä. Asiakkaista reilu 10 prosenttia lukeutui nuoren ammatilliseen kuntoutukseen. Puolella kuntoutukseen osallistuneista oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö ja neljäsosalla oli tuki- ja liikuntaelinsairaus. Noin 20 prosentilla oli jokin muu sairausdiagnoosi ja lääkkeiden erityiskorvausoikeuksia oli myönnetty noin 43 prosentille. Etuudet yhdessä diagnoositiedon kanssa toivat esille, että asiakkailla oli monentyyppisiä työ- ja toimintakykyä rajoittavia kroonisia sairauksia. Suurin osa asiakkaista oli ennen kuntoutusta työttömiä, 14 prosenttia sairauspäivärahalla ja työkyvyttömyyseläkkeellä 12 prosenttia. Ennen kuntoutusselvitystä yleisimmin osallistuttiin kuntoutuspsykoterapiaan. Kuntoutusselvityksen jälkeen asiakkaat olivat ohjautuneet yleisimmin Työllistymistä edistävään ammatillisen kuntoutukseen, mutta puolet asiakkaista ei ohjautunut mihinkään Kelan kuntoutukseen.
