Pitkältä sairauspoissaololta palataan harvoin suoraan töihin – työmarkkinapolut usein monivaiheisia

Kun sairauspoissaolo on jatkunut pitkään, useimmilla on edessä monivaiheisia työmarkkinapolkuja eli siirtymiä eri työmarkkinatilojen välillä. Myös ne, jotka siirtyvät ansiotyöhön sairauspäivärahakauden jälkeen, siirtyvät sinne useimmiten jonkin muun työmarkkinatilan kautta. Tarkastelimme tuoreessa tutkimuksessamme työmarkkinapolkuja kahden vuoden aikana eripituisten sairauspäivärahakertymien jälkeen.

Sairauspoissaolon pitkittyminen nostaa riskiä päätyä työttömäksi tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Siksi tarvetta ja mahdollisuutta kuntoutukselle pyritään kartoittamaan sairauspäivärahakauden eri vaiheissa.

Sairauspäivärahapäivien kertymiseen liitettyjä tarkistuspisteitä on nykyisen lainsäädännön mukaan erityisesti silloin, kun sairauspäiväraha on kulunut 60, 90, 150 ja 230 päivää. Tarkistuspisteiden tavoitteena on havahduttaa muun muassa Kela ja työnantajat kuntoutustarpeen selvittelyyn ja työhön palaamiseen tähtäävien toimien edistämiseen.

Tuoreessa Valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa tarkastelimme, kuinka yleisiä erilaiset työmarkkinatilat ovat eripituisten sairauspäivärahakertymien jälkeen. Tutkittavilla alkoi sairauspäivärahakausi vuonna 2014.

Selvitimme, mikä seuraavista työmarkkinatiloista kuvasi heidän tilannettaan: ansiotyö, sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, kuntoutus, kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke, työkyvyttömyyseläke vai työttömyys.

Seurasimme myös, millaisia työmarkkinatiloista koostuvia polkuja sairauspäivärahaa saaneilla on. Olimme kiinnostuneita erityisesti siitä, miten työmarkkinapolut vaihtelivat sen mukaan, kuinka pitkän sairauspäivärahakertymän jälkeistä aikaa tarkasteltiin.

Pidempi sairauspoissaolo laskee todennäköisyyttä ansiotyöhön palaamiselle

Mitä pidempään tutkittavat olivat olleet sairauspäivärahalla, sitä selvemmin työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutustuet yleistyivät seuraavan kahden vuoden aikana. Ansiotyö sen sijaan harvinaistui, sitä selvemmin mitä pidempään tutkittavat olivat olleet sairauspäivärahalla.

Voit tarkastella eroja seuraavassa visualisoinnissa. Klikkaamalla nuolinäppäimiä siirryt eri pituisten sairauspäivärahakertymien välillä.

Kuntoutusjaksoja oli melko tasaisesti seurannan aikana, vaikkakin kuntoutus oli hieman yleisempää pidempien sairauspäivärahakertymien jälkeen. Havainto vastaa samassa hankkeessa tekemiämme havaintoja kuntoutuksen yleisyydestä.

Työmarkkinapolut useimmiten monivaiheisia

Valtaosalla tutkittavista sairauspoissaoloa seurasi monivaiheinen työmarkkinapolku eli peräkkäisten työmarkkinatilojen yhdistelmä. Monivaiheisessa polussa saattoi olla useita siirtymiä, eli työmarkkinatilat saattoivat vaihdella sairauspoissaolon jälkeen useastikin.

Työmarkkinapolkujen monivaiheisuus voi käytännössä tarkoittaa muun muassa vuorottelua etuuksien ja ansiotyön välillä. Kun tarkastelimme esimerkiksi 60 sairauspäivärahapäivän kertymän jälkeisiä työmarkkinapolkuja, kolmannes (34 %) siirtyi sairauspäivärahan jälkeen vaiheessa ansiotyöhön, mutta seurannan aikana myös pois ansiotyöstä johonkin muuhun työmarkkinatilaan, esimerkiksi takaisin sairauspäivärahalle, työttömäksi tai kuntoutukseen.

60 sairauspäivärahapäivää ylittäneille oli tavallisinta (60%) siirtyä seurannan aikana vähintään kaksi kertaa työmarkkinatilasta toiseen. Toisin sanoen, heillä mahtui seurantaan vähintään 3 työmarkkinatilaa.

Myös monivaiheisemmat polut olivat tavallisia: vähintään 3 siirtymää oli seurannassa 42 prosentilla ja vähintään 4 siirtymää 26 prosentilla tutkittavista. Työmarkkinapolkujen monivaiheisuus oli lähes yhtä yleistä 90, 150 ja 230 sairauspäivärahapäivää ylittäneillä.

Seuraavassa taulukossa esitämme tyypillisimmät yksittäiset työmarkkinapolut. Vaikka kaiken kaikkiaan siis monivaiheisuus oli tavallista, tyypillisimmät yksittäiset polut olivat melko yksinkertaisia: 60 sairauspäivärahapäivän kertymän jälkeen selvästi yleisintä oli siirtyä sairauspäivärahakaudelta ansiotyöhön, joka jatkui seurannan loppuun asti (18 % henkilöistä). 150 tai 230 päivän kertymän jälkeen yleisintä oli puolestaan siirtyä sairauspäivärahalta seurannan loppuun jatkuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle.

Ansiotyöhön ei yleensä palata suoraan sairauspäivärahalta

Tarkastelimme myös, millaisten työmarkkinapolkujen kautta siirryttiin ansiotyöhön. Rajasimme tarkastelun niihin henkilöihin, jotka olivat seurannan lopussa ansiotyössä.

Havaitsimme tarkastelussa, että:

• valtaosa ei siirtynyt sairauspäivärahan jälkeen ansiotyöhön suoraan vaan jonkin muun työmarkkinatilan kautta
• mitä pidempään tutkittavat olivat sairauspäivärahalla, sitä harvinaisemmaksi suoraan ansiotyöhön siirtyminen tuli
• sairauspoissaolon pidentyessä polut ansiotyöhön tulivat yhä monivaiheisemmiksi.

Seuraavassa taulukossa esitämme viisi yleisintä työmarkkinapolkua kunkin sairauspäivärahakertymän jälkeisen kahden vuoden aikana.

Kuntoutukseen ohjaamista syytä terävöittää?

Entuudestaan tiedetään, että työmarkkinapolut voivat olla erityisen rikkonaisia niillä, jotka eivät ole olleet ansiotyössä ennen sairauspäivärahakautta. Erityisen hankalaa vakiintuneen ja itselle oikeaksi koetun toimeentulon muodon löytäminen voi olla silloin, kun sairauspäivärahan enimmäismäärä on käytetty ja henkilöllä ei ole ansiotyötä.

Koska enimmäismäärän täyttymisen jälkeen ei ole vuoteen oikeutta saman sairauden perusteella myönnettyyn sairauspäivärahaan, osa työttöminä sairauspäivärahalle jääneistä vuorottelee sairauspäivärahan ja työttömyysetuuden välillä. Ilmiö on havaittu paitsi meidän tutkimuksessamme, myös aiemmin.

Vaikka monivaiheiset työmarkkinapolut eivät aina ole huono asia, saattaisi varhaisempi tuki helpottaa siirtymistä työhön, toimivan kuntoutusmuodon piiriin tai aiheelliselle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Olemme tutkimusraportissamme esittäneet useita suosituksia, jotka tähtäävät työkyvyttömyyden varhaisempaan ehkäisemiseen ja työkyvyn säilyttämiseen. Osalla sairauspäivärahaa saavista tehokkaammat tukitoimet luultavasti lyhentäisivät sairauspoissaoloa ja lisäisivät todennäköisyyttä siirtyä ansiotyöhön, eikä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Esimerkiksi kuntoutustarpeen arviointia sairauspäivärahakaudella olisi syytä terävöittää. Pitkään sairauspäivärahakaudella olleita olisi syytä ohjata kuntoutukseen tai muihin työkykyä tukeviin palveluihin nykyistä tehokkaammin. Keskeistä jatkossa olisi ohjata asiakkaita nimenomaan vaikuttaviksi osoitettuihin kuntoutus- ja muihin palveluihin.

Kirjoittajat

Riku Perhoniemi
tutkija, Kela
riku.perhoniemi@kela.fi

Hanna Rinne
erikoistutkija, Kela
hanna.rinne@kela.fi

Mikko Laaksonen
erikoistutkija, Eläketurvakeskus
mikko.laaksonen@etk.fi

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
jenni.blomgren@kela.fi

Lue lisää

Blomgren Jenni, Laaksonen Mikko, Perhoniemi Riku & Rinne Hanna (2023): Sairauspäivärahakausien tarkistuspisteet: Kuntoutuksen ja työhön paluun toteutuminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:54.

Blomgren Jenni, Laaksonen Mikko, Perhoniemi Riku & Rinne Hanna (2023): Sairauspäivärahaa pitkään saavien työkyvyn tukea pitää entisestään tehostaa. Policy Brief, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja 33/2023.

Blomgren Jenni, Laaksonen Mikko, Perhoniemi Riku & Rinne Hanna (2023): Sairauspäivärahaa pitkään saaneiden työkyvyn tukea tehostettava. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Tieto käyttöön! -blogi 16.10.2023.

Blomgren Jenni, Laaksonen Mikko, Perhoniemi Riku & Rinne Hanna (2023): Sairauspäivärahaa pitkään saavat osallistuvat harvoin kuntoutukseen. Kelan tutkimusblogi 26.10.2023.

Laaksonen Mikko, Blomgren Jenni, Rinne Hanna & Perhoniemi Riku (2023): Impact of a Finnish reform adding new sickness absence checkpoints on rehabilitation and labor market outcomes: an interrupted time series analysis. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health 2023;49(8):588-597

Rinne Hanna, Blomgren Jenni, Laaksonen Mikko & Perhoniemi Riku (2023): Kuntoutuksen mittaustapa vaikuttaa kuntoutuksen yleisyydestä saatavaan kuvaan – erot voivat olla hyvin suuria. Kelan tutkimusblogi 16.11.2023.

Laaksonen Mikko, Blomgren Jenni, Perhoniemi Riku & Rinne Hanna (2023): Sairauspäivärahan 30, 60 ja 90 päivän tarkistuspisteet tehostivat kuntoutukseen osallistumista, mutta eivät lisänneet ansiotyöhön siirtymistä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Tieto käyttöön! -blogi 27.11.2023.