Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Etäkuntoutuksessa asiakkaalle ja läheisille siirtyy uusia vastuita, mutta yhteys arkiympäristöön vahvistuu

Tuija Partanen, Riitta Seppänen-Järvelä
Julkaistu 28.11.2023Päivitetty 28.11.2023

Etäkuntoutuksen kehittämisessä tulisi ymmärtää avomuotoisen yksilöterapian (esim. fysio- ja puheterapian) toteutukseen vaikuttavia sekä sosiaalisia että teknisiä ominaisuuksia. Etäyhteys muuttaa terapiaympäristöä, minkä vuoksi aiemmat tavat toteuttaa terapiaa eivät aina toimi samalla tavalla kuin kasvokkaisessa terapiassa.

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa tarkastelimme fysio-, musiikki-, puhe- ja toimintaterapeuttien sekä neuropsykologien kokemuksia etäkuntoutuksen käyttöönotosta koronapandemian aikana. Keskityimme etäkuntoutuksen keskeisiin elementteihin sosioteknisen teorian avulla.

Havaitsimme, että uudenlainen tekninen terapiaympäristö korostaa ohjauksellisuutta eli ohjaukseen ja yhteistyöhön perustuvaa terapian toteutustapaa sekä asiakkaan lähiyhteisön merkitystä. Huomasimme myös, että etäkuntoutuksessa tulee monesti mukaan uusia toimijoita rooleineen.

Etäkuntoutuksessa asiakkaalle ja hänen lähihenkilölleen muodostuu uusia vastuita

Perinteisessä, kasvokkaisessa terapiassa asiakas-terapeuttisuhde on useimmin ollut kahdenvälinen. Etäkuntoutuksessa suhde monissa tilanteissa muuttuu.

Tutkimuksemme tulosten perusteella uudenlainen tekninen terapiaympäristö korostaa asiakkaan lähiyhteisön merkitystä, ja vuorovaikutussuhteeseen tulee monesti mukaan kolmas osapuoli. Uusi osapuoli, asiakkaan lähihenkilö, voi olla esimerkiksi kuntoutujan vanhempi, puoliso, muu perheenjäsen, koulun tai päiväkodin henkilöstöä tai jonkin muun organisaation ammattilainen.

Näin ollen vuorovaikutuksesta tulee monenvälistä, ja lähihenkilön rooli osana kuntoutusta korostuu.

Kun lähihenkilöiden rooli muuttuu, heidän osallistaminen terapiaan mahdollistuu aiempaa monipuolisemmin. Toisaalta lähihenkilöiden vastuulle siirtyy toimenpiteitä, jotka ovat aiemmin olleet terapeutin vastuulla. Uusia vastuita voivat olla esimerkiksi ohjaaminen ja auttaminen terapiatilanteissa sekä erilaiset käytännön järjestelyt, kuten yhteyden avaaminen, laitteiden ja välineiden asettelu sekä valmistelu.

Voidaan siis ajatella, että tekninen järjestelmä vaatii niin asiakkaalta kuin hänen lähihenkilöltään uudenlaista sitoutumista ja vastuunottamista terapian toteutumisesta.

Etäterapia haastaa vahvempaan ohjaukseen ja yhteistyöhön, mutta tuo kuntoutusta lähemmäs arkea

Tietyiltä osin tekniikka haastaa terapian toteutusta. Se asettaa uudenlaisen kehyksen terapian toteutukselle, jolloin terapian toteutus korostaa vahvempaa ohjauksellisuutta sekä yhteistyötä terapeutin ja kuntoutujan ja hänen lähihenkilönsä välillä. Etäkuntoutuksessa asiakkaan lähihenkilö pääsee ohjaamaan asiakasta terapeutin neuvoessa häntä etäyhteyden päästä.

Tekninen järjestelmä rajoittaa asiakkaan suoraa ohjaamista, ja esimerkiksi kokonaan kosketukseen ja manuaaliseen ohjaukseen perustuvat menetelmät ovat poissuljettuja. Sen sijaan ohjauksellisuus ja siihen pohjautuvat menetelmät ovat olleet toimivia tapoja toteuttaa terapiaa etäyhteydellä. Terapeutit ovat antaneet ohjausta sekä suoraan asiakkaalle että hänen lähiyhteisölleen.

Etäyhteys tuo kuntoutuksen suoraan asiakkaan kotiin ja osaksi arjen tapahtumia, erityisesti silloin kun asiakkaan lähihenkilö tai perhe ovat osittain tai koko ajan mukana terapiatilanteessa. Lisäksi terapiassa on voitu muun muassa tukea omatoimista harjoittelua asiakkaan arjessa ja antaa vinkkejä ja ohjausta omakuntoutukseen. Myös tavoitteista on muodostettu aiempaa tiiviimmin arkeen ja kotiympäristöön liittyviä.

Yleisimmin etäkuntoutus toteutuu asiakkaan kotona, omassa arjessa, jolloin asiakkaan omien arkiympäristöstä löytyvien materiaalien ja välineiden (esimerkiksi lapsilla tutut lelut ja pelit) mukaan ottamisen terapiaan on ollut luontevaa. 

Etäkuntoutus on kiinni asiakkaan arjessa 

Kun avomuotoisen yksilöterapian sosiaalinen järjestelmä yhdistetään etäkuntoutuksen tekniseen järjestelmään, arkiympäristö on terapian keskiössä. Etäkuntoutus voidaankin nähdä kotikuntoutuksena, jota teknologia välittää.

Omalla tavallaan etäkuntoutus luo uudenlaista jaettua osallistumista ja kumppanuutta, jossa terapia keskittyy ohjaukseen ja yhteistyöhön. Etäkuntoutuksen keskeisten elementtien, kuten ohjauksellisuuden, yhteistyön terapeutin ja asiakkaan lähihenkilön välillä sekä arkiympäristön keskisyyden, syvällisempi ymmärtäminen tukee etäkuntoutusinterventioiden suunnittelua ja kehittämistä.

Viitekehys: yhteensopivuutta sosiaalisen ja teknisen välillä

Tutkimuksessa käytimme Fit Between Individuals, Tasks, Technology, and Environment (FITTE) -viitekehystä (Prgomet ym. 2019) jäsentämään tutkimuksen tuloksia. FITTE-viitekehys on erityisen osuva, kun tarkastellaan inhimillisiä tekijöitä teknisissä ratkaisuissa. Se perustuu ajatukseen, että teknologian käyttöönotto riippuu henkilöiden yksilöllisten ominaisuuksien yhteensovittamiseen teknologisten ominaisuuksien sekä kohteena olevien tehtävien ominaisuuksien kanssa.

FITTE on siis yhteensopivuutta yksilön, tehtävän ja teknologian välillä. Yhteensopivuuteen vaikuttaa se ympäristö, jossa tehtävä toteutuu. Tutkimuksessa selvitimme, miten avomuotoisen yksilöterapian sisältö ja toteutus jäsentyvät, kun yksilöterapia toteutuu etäkuntoutuksen teknisessä järjestelmässä.

Kirjoittajat

Tuija Partanen
tutkija, Kela
tuija.t.partanen@kela.fi
020 634 1944

Riitta Seppänen-Järvelä
tutkimuspäällikkö, Kela
riitta.seppanen@kela.fi
020 634 1908

Lue lisää

 

Partanen, T.; Seppänen-Järvelä, R.; Hiekkala, S.; Lindh, J. Telerehabilitation in the Finnish Outpatient Rehabilitation Setting from the Perspective of the Socio-Technical Systems Theory. Int. J. Environ. Res. Public Health 2023, 20, 6519.

Prgomet, M.; Georgiou, A.; Callen, J.; Westbrook, J. Fit Between Individuals, Tasks, Technology, and Environment (FITTE) Framework: A Proposed Extension of FITT to Evaluate and Optimise Health Information Technology Use. Stud. Health Technol. Inform 2019, 21, 744–748.

Ammenwerth, E.; Iller, C., & Mahler, C. IT-adoption and the interaction of task, technology and individuals: A fit framework and a case study. BMC Medical Informatics and Decision Making 2006, 6(1), 3.

Kujala, S.; Ammenwerth, E.; Kolanen, H.; Ervast, M. Applying and Extending the FITT Framework to Identify the Challenges and Opportunities of Successful EHealth Services for Patient Self-Management: Qualitative Interview Study. J. Med. Internet Res. 2020, 22, e17696

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin