Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Ikääntyneet osallistuvat Kelan kuntoutukseen yleensä tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi

Hanna Rinne, Riitta Seppänen-Järvelä, Anna-Marie Paavonen
Julkaistu 17.2.2023Päivitetty 1.3.2023

Ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden Kelan kuntoutuksen saajien määrä on kasvanut 2010-luvulla. Ikäihmiset osallistuvat useimmiten erilaisille kuntoutuskursseille ja saavat kuntoutusta yleisimmin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. Kuntoutukseen osallistumisessa on alueellisia eroja.

Vasta julkaistuissa tietopaketeissa tarkastellaan ikääntyneiden osallistumista Kelan kuntoutukseen ja ikääntyneiden muuta Kelan etuuksien käyttöä. Tässä kirjoituksessa käymme läpi muutamia keskeisiä havaintoja ikääntyneistä Kelan asiakkaina.

Vuonna 2021 ikääntyneet kuntoutujat osallistuivat pääasiassa Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen osallistui reilu 6 500 yli 65-vuotiasta henkilöä eli puoli prosenttia ikäluokasta.

Yli 65-vuotiaiden Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajien määrä on kasvanut 2010-luvulla. Kasvua selittävät ainakin ikäluokan koon kasvaminen ja kuntoutustarjonnan monipuolistuminen. Esimerkiksi sairausryhmäkohtaisia kuntoutuskursseja yli 68-vuotiaille on alettu järjestää 2010-luvulla.

Ikääntyneiden määrä ja osuus väestöstä on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana ja osuus kasvaa tulevaisuudessa. Taustalla on muun muassa alhainen syntyvyys. Vuonna 2010 yli 65-vuotiaden osuus väestöstä oli 17 prosenttia, kun osuus vuonna 2021 oli jo 23 prosenttia.

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin kuntoutuksen saamisen peruste

Ikääntyneillä yleisimmät syyt hakeutua Kelan kuntoutukseen olivat vuonna 2021

  • tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (30 % harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajista)
  • verenkiertoelinten sairaudet (23 %)
  • hermoston sairaudet (18 %).

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi kuntoutusta sai vain 4 prosenttia yli 65-vuotiaista. Ero muihin kuntoutujiin on merkittävä: kun tarkastellaan kaikkia Kelan kuntoutuksen saajia, mielenterveysongelmat ovat selvästi yleisin kuntoutuksen saamisen peruste.

Psyykkinen kuormittuneisuus ja masennus ovat Suomessa yleisimpiä työikäisillä naisilla ja 80 vuotta täyttäneillä. Yli 60-vuotiaat käyttävät kuitenkin vähiten terveyspalveluja mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Saattaa olla, että ikääntyneiden mielenterveyden ongelmia ei tunnisteta tai hoitopoluissa on puutteita.

Enemmistö (60 %) yli 65-vuotiaista kuntoutuksen saajista oli vuonna 2021 naisia. Kuitenkin esimerkiksi sydänsairauksien ja aivoverisuonien sairauksien vuoksi kuntoutusta saivat useammin miehet kuin naiset.

Kuntoutuskurssit ovat yleisin kuntoutusmuoto

Yleisin kuntoutusmuoto yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä olivat vuonna 2021 kuntoutuskurssit, joille osallistui 67 prosenttia kuntoutuksen saajista. Sopeutumisvalmennuskursseille osallistui 17 prosenttia ja moniammatilliseen yksilökuntoutukseen 17 prosenttia kuntoutuksen saajista.

Yleisiä kuntoutuskursseja yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä olivat ikääntyneille monisairaille suunnatut IKKU-kuntoutuskurssit ja omaishoitajien kuntoutuskurssit. Yleistä oli myös kuntoutuskursseille osallistuminen tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi. Sopeutumisvalmennuskursseille osallistumisen peruste oli yleisimmin hermoston sairaudet.

IKKU-kuntoutuskursseille osallistui reilu 1 500 henkilöä vuonna 2021. Aikuista läheistä hoitaville omaishoitajille suunnatuille kuntoutuskursseille osallistui vajaa 1 000 ikääntynyttä. Omaishoitajien kuntoutuskursseille osallistuneista enemmistö (89 %) oli yli 65-vuotiaita.

Kuntoutukseen osallistumisessa on eroja hyvinvointialueiden välillä

Ikääntyneiden Kelan kuntoutukseen osallistumisessa oli eroja hyvinvointialueiden välillä vuonna 2021.

Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen osallistuminen oli yleisintä Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Kainuun, Etelä-Savon ja Satakunnan hyvinvointialueilla (yli 9 henkilöä 1 000:ta yli 65-vuotiasta asukasta kohti). Harvinaisinta osallistuminen oli Ahvenanmaalla ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella (alle 2 henkilöä 1000:ta yli 65-vuotiasta asukasta kohti).

Alueiden välisille eroille Kelan kuntoutukseen osallistumisessa voi olla useita syitä. Asiakkailla tai ammattilaisilla voi esimerkiksi olla vaihtelevasti tietoa Kelan kuntoutusmahdollisuuksista. Alueilla voi olla käytössä myös esimerkiksi omia kotikuntoutusmalleja, joihin asiakkaita ohjataan Kelan kuntoutuksen sijaan.

Lähes kaikki ikääntyneet ostivat sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä ja neljännes sai korvauksia matkoista

Kelan muista etuuksista ikääntyneiden tietopaketeissa tarkastellaan lääke- ja matkakorvauksia, perustoimeentulotukea, eläkettä saavan hoitotukea ja eläkkeensaajan asumistukea.

  • Sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä osti vuonna 2021 lähes jokainen (97 %) yli 65-vuotias. Yleisimpiä olivat sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet.
  • Matkakorvauksia sai neljännes (26 %) yli 65-vuotiaista. Yleisimmin ikääntyneet saivat korvauksia taksimatkasta julkiseen terveydenhuoltoon.
  • Perustoimeentulotukea sai 1,2 prosenttia yli 65-vuotiaista. Yli 65-vuotiaat saavat tukea kuukausitasolla keskimäärin vähemmän kuin nuoremmat ikäryhmät ja useammin terveysmenoihin.
  • Eläkettä saavan hoitotukea sai 13 prosenttia yli 65-vuotiaista, yleensä muistisairauden perusteella. Kolme neljästä tuen saajasta oli itsekin yli 65-vuotiaita.
  • Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 2021 joulukuussa 11 prosenttia yli 65-vuotiaista. Tuen saajat asuivat yleisimmin vuokra-asunnossa (69 %). Palvelutalossa tai asumispalveluyksikössä asui viidennes (19 %) tuen saajista.

Kirjoittajat

Anna-Marie Paavonen
tutkija

Hanna Rinne
erikoistutkija
Twitter: @Hanna_Rinne

Riitta Seppänen-Järvelä
tutkimuspäällikkö
Twitter: @RiittaSJ

Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)kela.fi.

Lue lisää

Tietopaketit:

Kuntoutus

Pikkarainen A, Koivula R. Ikääntyneiden ryhmämuotoinen kuntoutus kuntoutujien, omaisten ja työntekijöiden kuvaamana. IKKU-kuntoutuksen kohdentuminen, tavoitteellisuus, toimivuus ja koettu vaikuttavuus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 15, 2019.

Shemeikka R, Pitkänen S, Saarinen T, ym. Kuntoutuksesta tukea omaishoitajien arkeen. Implementaatiotutkimus omaishoitajien uudistuvien kuntoutuskurssien toteutuksesta, hyödyistä ja vaikutuksista. Helsinki: Kela, Työpapereita 152, 2019.

Miettinen S, ym. Kelan IKKU-kuntoutus on keino yli 68-vuotiaiden kotona asumisen politiikassa – mutta kuka sitä saa? Helsinki: Kelan tutkimusblogi, 17.5.2021.

Perustoimeentulotuki

Kuivalainen S, Ylikännö M. Perustoimeentulotukea saavat vanhuseläkeläiset. Julkaisussa: Korpela T, Heinonen H-M, Laatu M, Raittila S, Ylikännö M (toim.). Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit. Helsinki: Kela, Teemakirja 18, 2020, s. 302‒327.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin