Tietopaketti: ikääntyneet Kelan asiakkaina
Tämä tietopaketti esittelee yli 65-vuotiaiden henkilöiden Kelan etuuksien käytön nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Lopusta löydät linkkejä muun muassa Kelan ikääntyneitä koskeviin tilastoihin ja käynnissä oleviin tutkimuksiin. Yli 65-vuotiailla tarkoitetaan 65 vuotta täyttäneitä.
Tässä tietopaketissa tarkastellaan seuraavia Kelan etuuksia ikääntyneiden näkökulmasta:
- lääkekorvaukset
- matkakorvaukset
- perustoimeentulotuki
- eläkettä saavan hoitotuki
- eläkkeensaajan asumistuki.
Yli 65-vuotiaiden Kelan kuntoutuspalveluihin osallistumista tarkastellaan erillisessä tietopaketissa ikääntyneiden kuntoutuksesta.
Sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä osti lähes jokainen yli 65-vuotias
Vuonna 2021 yhteensä 1,23 miljoonaa yli 65-vuotiasta osti apteekeista lääkkeitä, jotka ovat sairausvakuutuslain mukaan korvattavia. Tämä oli 97 % ikäryhmästä. Hieman yli puolet (56 %) heistä oli naisia.
Sairausvakuutuksesta korvattavia lääketoimituksia yli 65-vuotiaille henkilöille toimitettiin hieman yli 34 miljoonaa eli 59 % kaikista lääketoimituksista. Lääketoimitus tarkoittaa apteekista yhdellä kertaa toimitettua yhden lääkkeen erää.
Korvattavuuden piiriin kuuluvien lääkkeiden kokonaiskustannukset olivat 1,16 miljardia euroa, ja Kela maksoi niistä korvauksia 841 miljoonaa euroa. Kaikista lääkekorvauksista ja -kustannuksista yli 65-vuotiaiden osuus oli noin puolet.
Yli 65-vuotiaat ostivat korvattavista lääkkeistä yleisimmin sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä. Ryhmään kuuluvia lääkkeitä osti 81 % korvattavuuden piiriin kuuluvia lääkkeitä ostaneista.
Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeistä käytetyimpiä olivat
- beetasalpaaja bisoprololi
- kolesterolilääke atorvastatiini
- sepelvaltimotaudin ja kohonneen verenpaineen hoitoon käytettävä amlodipiini.
Seuraavaksi eniten yli 65-vuotiaat henkilöt ostivat hermostoon vaikuttavia lääkkeitä (54 % korvattavuuden piiriin kuuluvia lääkkeitä ostaneista) sekä ruuansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeitä (51 %). Yksittäisistä lääkeaineista kipu- ja kuumelääke parasetamolilla oli eniten käyttäjiä (406 000 henkilöä).
Lääkekustannukset ja -korvaukset ovat kasvaneet viime vuosina. Taustalla on väestön ikääntyminen ja uusien kalliiden, esimerkiksi syöpäsairauksien hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden tulo markkinoille. Vuonna 2021 yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä eniten korvauksia maksettiin syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista (295 miljoonaa euroa). Toiseksi eniten korvauksia maksettiin veritautien lääkkeistä (139 miljoonaa euroa), joita käytetään esimerkiksi veritulppien ehkäisyyn.
Lue lisää
- Tietopaketti: lääkkeet
- Tilasto sairaanhoitokorvauksista
- Tilastotietokanta Kelasto
- Suomen lääketilasto
Kelan matkakorvauksia saa joka neljäs yli 65-vuotias
Kelan tehtäviin kuuluu maksaa korvauksia matkoista terveydenhuoltoon tai kuntoutukseen.
Vuonna 2021 sairausvakuutuslain mukaisia matkakorvauksia sai 335 173 yli 65-vuotiasta henkilöä eli neljännes (26 %) ikäryhmästä. Suurin osa (56 %) matkakorvauksia saaneista ikääntyneistä oli naisia. Yli 65-vuotiaiden osuus kaikista matkakorvauksia saaneista oli yli puolet (57 %).
Yli 65-vuotiaat saivat korvauksia yhteensä 2 271 235 matkasta. Koronapandemian ensimmäisenä vuonna 2020 matkojen määrä oli hieman pienempi (2 039 774). Korvattujen matkojen määrä laski jyrkästi erityisesti maalis-kesäkuussa 2020, kun tarkastellaan matkojen määrää kaikissa ikäryhmissä.
Yleisin korvatun matkan kohde yli 65-vuotiailla henkilöillä oli vuonna 2021 julkinen hoitopaikka, johon kohdistui 93 % matkoista. Yksityiseen hoitopaikkaan kohdistui 3 % ja Kelan kuntoutukseen 2 % matkoista. Julkinen hoitopaikka on yleisin matkan kohde kaikissa ikäryhmissä. Esimerkiksi työikäisten ikäryhmässä (30‒64-vuotiaat) 76 % matkoista kohdistui julkiseen hoitopaikkaan ja 18 % Kelan kuntoutukseen.
Korvauksia saaneet yli 65-vuotiaat henkilöt käyttivät matkoihin yleensä taksia (79 % matkoista), kuten myös työikäiset. Taksimatkoista 24 % kuljettiin invataksilla ja 4 % paaritaksilla. Seuraavaksi yleisimmät kulkuneuvot olivat ambulanssi ja oma auto (13 % ja 6 % matkoista). Ambulanssin käyttö oli yleistä erityisesti yli 85-vuotiailla. Luvut ja kuvio eivät sisällä Ahvenanmaalla tehtyjä taksimatkoja.
Lue lisää
Perustoimeentulotuki on harvinainen yli 65-vuotiailla
Kelan tehtäviin kuuluu viimesijaisen taloudellisen tuen eli perustoimeentulotuen toimeenpano ja maksaminen.
Vuonna 2021 perustoimeentulotukea sai 15 432 yli 65-vuotiasta henkilöä eli 1,2 % ikäryhmästä. Hieman yli puolet (55 %) tuen saajista oli naisia. Naisten osuus on suurempi, mitä iäkkäämpiä tuen saajia tarkastellaan.
Sukupuolieroja yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä selittää todennäköisesti naisten pidempi elinaika ja eläkkeiden alhaisempi taso. Nuoremmissa ikäryhmissä tuen saajat ovat useammin miehiä. Kaikista tuen saajista yli 65-vuotiaiden osuus oli 4,1 %.
Hieman harvempi ikääntynyt sai perustoimeentulotukea vuonna 2021 kuin edellisinä vuosina. Vuosina 2018 ja 2019 osuus oli 1,4 % ja vuonna 2020 osuus oli 1,3 %. Vuonna 2017 tuen saajien osuus oli 1,2 %. Perustoimeentulotuen toimeenpano siirtyi kunnilta Kelalle vuonna 2017.
Yli 65-vuotiaat perustoimeentulotukea saaneet asuvat useimmiten yksin (83 %) kuten muutkin tuen saajat.
Vuonna 2021 yli 65-vuotiaat saivat tukea kuukausitasolla keskimäärin 237‒301 euroa, mikä on vähemmän kuin 18–64-vuotiaiden keskimääräinen tuen määrä (447 euroa).
Perustoimeentulotuki kohdistuu yli 65-vuotiailla useammin terveysmenoihin kuin nuoremmissa ikäryhmissä ja terveysmenojen osuus kasvaa iän myötä. Tuki kohdistuu sen sijaan harvemmin asumismenoihin kuin nuoremmissa ikäryhmissä.
Terveysmenoihin kohdistui perustoimeentulotuesta vuonna 2021
- 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä 53 % (keskimäärin 161 e/kk)
- 65‒69-vuotiaiden ikäryhmässä 37 % (keskimäärin 105 e/kk)
- 18‒64-vuotiaiden ikäryhmässä 8 % (keskimäärin 36 e/kk).
Asumismenoihin kohdistui perustoimeentulotuesta vuonna 2021
- 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä 35 % (keskimäärin 105 e/kk)
- 65‒69-vuotiaiden ikäryhmässä 41 % (keskimäärin 115 e/kk)
- 18‒64-vuotiaiden ikäryhmässä 45 % (keskimäärin 199 e/kk).
Yli 65-vuotiailla perustoimeentulotuen tarpeessa näkyvät iän myötä heikkenevä terveys ja kasvavat terveydenhuollon menot. Lisäksi eläkkeensaajan asumistuki korvaa asumismenoja kattavammin kuin yleinen asumistuki.
Lue lisää
- Kuivalainen S, Ylikännö M. Perustoimeentulotukea saavat vanhuseläkeläiset. Julkaisussa: Korpela T, Heinonen H-M, Laatu M, Raittila S, Ylikännö M (toim.). Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit. Helsinki: Kela, Teemakirja 18, 2020, s. 302‒327.
- Tutkimusblogi: toimeentulotuessa tarvitaan edelleen harkintaa
- Tietopaketti: toimeentulotuki
- Tilasto perustoimeentulotuesta
- Tilastotietokanta Kelasto
Eläkettä saavan hoitotukea saadaan yleisimmin muistisairauksien perusteella
Eläkettä saavan hoitotukea voi saada yli 16-vuotias kokoaikaisesti eläkkeellä oleva henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan vamman tai sairauden vuoksi ja joka vamman tai sairauden vuoksi tarvitsee apua tai ohjausta ja valvontaa. Hoitotuki on porrastettu kolmeen tasoon: perushoitotuki, korotettu hoitotuki ja ylin hoitotuki. Korotettua tai ylintä hoitotukea saavat voivat saada myös veteraanilisää.
Perushoitotuen määrä vuonna 2021 oli 71,48 euroa kuukaudessa, korotetun hoitotuen 155,72 euroa kuukaudessa ja ylimmän hoitotuen 329,27 euroa kuukaudessa. Veteraanilisä oli 107,88 euroa kuukaudessa. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien, kuten eläkettä saavan hoitotuen, määrää korotettiin poikkeuksellisesti elokuun 2022 alussa 3,5 prosentilla.
Vuonna 2021 eläkettä saavan hoitotukea sai 157 989 yli 65-vuotiasta henkilöä eli 13 % ikäryhmästä. Enemmistö (63 %) tuen saajista oli naisia. Kaikissa alle 70-vuotiaiden ikäryhmissä tuen saajat ovat useammin miehiä. Naisten osuus kasvaa, mitä iäkkäämpiä tuen saajia tarkastellaan. Kaikista tuen saajista yli 65-vuotiaiden osuus oli 76 %.
Perushoitotukea sai 34 %, korotettua hoitotukea 44 % ja ylintä hoitotukea 22 % yli 65-vuotiaista tuen saajista. Alle 75-vuotiaat saivat yleisimmin perushoitotukea ja yli 75-vuotiaat yleisimmin korotettua hoitotukea. Korotetun hoitotuen saaminen oli yleistä erityisesti yli 85-vuotiailla.
Hoitotukea saatiin yleisimmin muistisairauksien (34 % tuen saajista) perusteella. Muita yleisiä sairausryhmiä olivat verenkiertoelinten sairaudet (18 %) ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet (11 %).
Eläkettä saavan hoitotuen saajien määrä on laskenut hieman viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2017 hoitotukea sai 166 705 yli 65-vuotiasta henkilöä. Saajamäärän laskun taustalla voivat olla esimerkiksi vuoden 2015 lakimuutokset, jolloin tukea ei ole enää saanut ainoastaan sairaudesta johtuvien erityiskustannusten perusteella.
Veteraanilisää sai 812 yli 65-vuotiasta henkilöä vuonna 2021. Saajien määrä on laskenut viime vuosina, sillä tukeen oikeutettujen määrä on vähentynyt. Esimerkiksi vuonna 2017 saajia oli 2 825 henkilöä.
Käynnissä olevat tutkimukset
Lue lisää
- Eläkettä saavan hoitotuen saajamäärä väheni (helda.helsinki.fi)
- Kelan vammaisetuustilasto
- Tilastotietokanta Kelasto
Eläkkeensaajan asumistukea saa kymmenes yli 65-vuotias
Eläkkeensaajan asumistukea voi saada yli 16-vuotias henkilö, joka asuu vakinaisesti Suomessa, on pienituloinen ja saa eläkettä, joka oikeuttaa tuen saamiseen. Asumistukea voi saada vakinaiseen vuokra- tai omistusasuntoon.
Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 2021 joulukuussa 135 789 yli 65-vuotiasta henkilöä eli 11 % ikäryhmästä. Enemmistö (69 %) tuen saajista oli naisia. Kaikista tuen saajista yli 65-vuotiaiden osuus oli 65 %.
Tuen saajat asuivat yleisimmin vuokra-asunnossa (69 %). Palvelutalossa tai asumispalveluyksikössä asui 19 % ja omistusasunnossa 8 % tuen saajista. Enemmistö (92 %) tuen saajista asui yksin. Puolisonsa kanssa asui 8 % tukea saaneista.
Eläkkeensaajan asumistuen saajien määrä on lisääntynyt 2010-luvulla. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä tuen saajien määrä on kasvanut 42 % vuodesta 2010 vuoteen 2021. Kasvu johtuu pääosin ikäluokan koon kasvusta.
