Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön
Heini Kari

Heini Kari

tutkimuspäällikkö, tutkimusyksikkö
TwitterLinkedIn

Esittely

Toimin tutkimuspäällikkönä Kelan tutkimusyksikössä ja teen erityisesti lääkkeisiin ja lääkealaan liittyvää rekisteritutkimusta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Vastuullani on Kanta-palveluihin liittyvä tutkimus. Tuen myös muita tutkijoita Kanta-palvelujen Reseptikeskuksen aineistojen käytössä. Tutkimustyön lisäksi työhöni kuuluu lääkkeisiin ja lääkealaan liittyviä asiantuntijatehtäviä, kuten arviointilausuntoja lääkevalmisteiden korvattavuudesta ja kohtuullisesta tukkuhinnasta.

Asiantuntemus

  • Lääkkeiden määräämisen ja käytön rekisteritutkimus
  • Lääkkeiden elinkaaritutkimus
  • Kanta-palvelujen tutkimus (erityisesti Resepti-palveluun liittyvä tutkimus)
  • Lääkekorvausjärjestelmä
  • Terveystaloudellinen arviointi
  • Iäkkäiden lääkehoito

Käynnissä olevat hankkeet

Päättyneet hankkeet 

Julkaisut

Julkaisuja ja tutkimushankkeita

Lapsille määrätään edelleen opiaattipitoisia yskänlääkkeitä vastoin hoitosuosituksia

Lapsille kirjoitetut yskänlääkereseptit vähenivät vuosina 2017–2023 huomattavasti. Etenkin opiaattipohjaisten yskänlääkkeiden määrääminen kuitenkin herättää huolta. Tutkijat korostavat tarvetta vahvistaa erityisesti nuorempien ja ei-erikoistuneiden lääkäreiden koulutusta ja osaamista lasten turvallisen lääkehoidon varmistamiseksi.

Lihavuuslääkkeiden käyttäjiä Suomessa jo yli 75 000

Lihavuuslääkkeiden käyttö jatkoi voimakasta kasvuaan vuonna 2024. Käytetyin lääke on semaglutidi, jonka käyttäjämäärä kasvoi neljänneksellä eli yli kymmenellä tuhannella henkilöllä. Valtaosa käytöstä on toistaiseksi omakustanteista.

Kanta tarjoaa ainutlaatuista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukselle

Kannan tietoaineistot ovat merkittävä tutkimuslähde. Niiden ansiosta voidaan tehdä kattavia ja ajantasaisia analyyseja esimerkiksi reseptien ja lääkkeiden käytöstä.

Antibioottien käyttö vähentynyt Suomessa, mutta globaali mikrobilääkeresistenssi uhkaa myös meitä

Maailmassa kuolee jo yli miljoona ihmistä vuodessa infektioihin, joita ei pystytä hoitamaan mikrobilääkeresistenssin vuoksi. Suomessa antibioottien ja muiden mikrobilääkkeiden käyttö vähenee, ja suosituksia noudatetaan yleisesti ottaen hyvin. Kuitenkin Suomellakin on roolinsa globaalin mikrobilääkeresistenssiongelman hillitsemisessä.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin