Tietopaketti: sairausvakuutuksen matkakorvaukset

Kelan tehtäviin kuuluu maksaa sairausvakuutuksesta korvauksia matkoista terveydenhuoltoon tai kuntoutukseen. Tämä tietopaketti esittelee matkakorvausten saajien ja korvattujen matkojen määrää, kustannuksia sekä muuta nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Lopussa löydät linkkejä muun muassa matkakorvauksia koskeviin tilastoihin ja tutkimuksiin.

Kela maksaa sairausvakuutuslain perusteella matkakorvauksia sairauden hoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä matkakustannuksista. 

Kela maksoi matkakorvauksia 364 miljoonaa euroa 610 000 henkilölle vuonna 2025. Korvattuja matkoja oli 4,6 miljoonaa.

Maksettujen korvausten summa kasvoi 6 % ja korvattujen matkojen määrä 3 % vuoteen 2024 verrattuna.

Suurin osa Kelan matkakorvauksista maksetaan iäkkäille. Suurin osa korvatuista matkoista kuljetaan taksilla. Asukasta kohti kustannukset ovat korkeimmat pitkien etäisyyksien alueilla, etenkin Lapissa ja Kainuussa. Vuonna 2025 ambulanssimatkojen määrä laski, taksien lisääntyi.

Kuinka paljon Kela maksaa matkakorvauksia?

Kela maksoi 364 miljoonaa euroa matkakorvauksia vuonna 2025.Matkakorvausmenot kasvoivat noin 6 % eli 20 miljoonaa euroa vuoteen 2024 verrattuna, kun inflaation vaikutusta ei huomioida.

Merkittävä osa korvausten noususta selittyy arvonlisäverokannan korotuksella.

Muun muassa henkilöliikennettä, kuten taksimatkoja, joukkoliikennettä ja kotimaan lentoliikennettä, koskeva alennettu arvonlisävero nousi 10 prosentista 14 prosenttiin vuoden 2025 alussa. Korotus nosti matkojen hintoja ja siten myös niistä maksettuja Kelan korvauksia. Arvonlisäveron nosto ei koske ambulanssimatkoja tai oman auton käytöstä maksettavia korvauksia.

Lisäksi taksimatkojen hinnan pohjana olevaa taksitaksaa korotettiin.

Sairausvakuutuksesta korvattiin noin 4,6 miljoonaa matkaa. Määrä nousi edellisesti vuodesta noin 3 % eli 100 000 matkaa.

Kuinka moni saa matkakorvauksia?

Kela maksoi matkakorvauksia 610 000 henkilölle vuonna 2025.

Matkakorvausten saajia oli noin 3 000 enemmän kuin vuonna 2024. Matkakorvauksia saaneiden osuus väestöstä pysyi kuitenkin ennallaan (11 %).

Ketkä saavat eniten matkakorvauksia?

Suurin osa Kelan matkakorvauksista maksetaan eläkeikäisille.

Kela korvasi lukumäärällisesti vuonna 2025 ikäryhmittäin

• 65 vuotta täyttäneille 2,6 miljoonaa matkaa
• 15–64-vuotiaille 1,8 miljoonaa matkaa
• alle 15-vuotiaille 0,2 miljoonaa matkaa.

Euromääräisesti Kela maksoi matkakorvauksia

• 65 vuotta täyttäneille 224 miljoonaa euroa
• 15–64-vuotiaille 127 miljoonaa euroa
• alle 15-vuotiaille 13 miljoonaa euroa.

Kuinka paljon Kela-taksia käytetään?

Kela maksoi matkakorvauksia 3,3 miljoonasta taksimatkasta lähes 400 000 henkilölle vuonna 2025.

Sairausvakuutuksesta korvattuja taksimatkoja oli 2 % eli noin 100 000 enemmän kuin vuonna 2024. Taksimatkoja oli vuonna 2025 enemmän kuin milloinkaan vuoden 2013 omavastuukorotuksen jälkeen. Taksimatkoista korvauksia saaneita oli enemmän kuin kertaakaan edellisen 10 vuoden aikana. Saajien määrä on kasvanut vuosina 2024–2025 lähes 30 000 henkilöllä.

Taksimatkat, kuten muutkin matkat, kohdentuvat etenkin ikääntyneille.

Euromääräisesti Kela maksoi matkakorvauksia taksimatkoista 227 miljoonaa euroa vuonna 2025, mikä on 8 % enemmän kuin vuonna 2024. Yhtä matkaa kohti laskettu korvaus oli noin 6 % korkeampi vuonna 2025 kuin vuonna 2024.

Taksimatkojen korvausmenojen nousua selittävät muun muassa taksimatkoja koskevan alennetun arvonlisäverokannan korotus sekä taksakorotus. Vaikka tilausvälityskeskuksen välittämät taksimatkat on alueellisesti kilpailutettu, niiden hinta määräytyy silti suhteessa Valtioneuvoston asetuksella vahvistettuun enimmäishintaan, joten taksakorotukset heijastuvat suoraan taksimatkan hintaan. Vuoden 2025 alussa taksaa korotettiin 2,7 %.

Myös valtakunnallinen pyrkimys vähentää ambulanssimatkoja on voinut lisätä taksimatkoja.

Kolme neljästä taksimatkasta tehtiin tavallisella Kela-taksilla, yksi neljästä inva- tai paaritaksilla.

Korvatut inva- ja paaritaksimatkat ovat pääosin lyhyitä, alle 10 kilometrin pituisia. Inva- ja paaritaksimatkojen pituus ei ole merkittävästi muuttunut viimeisen kuuden vuoden aikana. Sen sijaan tavallisella taksilla tehdyissä matkoissa 50–100 kilometrin mittaiset matkat ovat lisääntyneet huomattavasti. Lukumäärä on vuodesta 2020 noussut peräti 37 %. Pitkien matkojen määrä suhteessa asukasmäärään on noussut eniten Satakunnan, Päijät-Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla.

Valtakunnan tasolla ei tilastotarkastelun perusteella näytä siltä, että hyvinvointialueiden aloittamiseen vuoden 2023 alussa olisi liittynyt erityinen käänne korvattujen matkojen pituuksissa. Matkat pitenivät jo ennen tätä.

Hyvinvointialueet ovat pyrkineet tasapainottamaan talouttaan mm. supistamalla perusterveydenhuollon palveluverkkoa, mikä on nostanut keskusteluun myös Kelan matkakorvaukset. Terveyskeskusmatkojen osuus kaikista korvatuista matkoista on kuitenkin pieni, ja ne ovat verrattain lyhyitä matkoja. Kaikki suunnitellut muutokset eivät välttämättä ole toteutuneet sellaisinaan tai ne toimeenpannaan vasta myöhemmin.

Vaikka toimipisteiden lopettaminen tarkoittaa monelle hoidon siirtymistä kauemmas ja lisää matkakuluja, toisaalta tarjolla on aiempaa enemmän myös etäpalveluja, kuten digiklinikka, tai liikkuvia tai kotiin vietäviä palveluja. Näiden käytöstä ei synny lainkaan matkakuluja potilaille. Muutokset saattavatkin matkakorvausten näkökulmasta osin kompensoida toisiaan.

Paikallisesti tarkasteltuna tilanne voi kuitenkin olla eri.

Matkakorvaukset ambulanssikyydeistä

Kelan maksoi matkakorvauksia 430 000 ambulanssikyydistä 278 000 henkilölle vuonna 2025.

Euromääräisesti Kela maksoi 96 miljoonaa euroa matkakorvauksia ambulanssimatkoista vuonna 2025. Se on vajaat 3 % enemmän kuin vuonna 2024.

Ambulanssikyytien määrä laski 2,5 % vuoteen 2024 nähden. Saajien määrä oli pienempi kuin koskaan edellisen 20 vuoden aikana.

Lisäksi korvaus maksettiin 50 000 sellaisesta tilatusta ambulanssimatkasta, jossa potilasta ei lopulta kuljetettu ollenkaan vaan ambulanssihenkilökunta hoiti potilaan kohteessa lääkärin ohjeistukseen perustuen. Näiden peruuntuneiden kuljetusten määrä nousi edellisestä vuodesta 10 %.

Jos tarkastellaan toteutuneita ja peruuntuneita ambulanssimatkoja yhdessä, matkoja oli yhteensä 480 000. Näin tarkasteltuna matkojen määrä laski noin 1 % vuoteen 2024 verrattuna ja oli pienempi kuin koskaan vuodesta 2010 lähtien.

Toteutuneiden ambulanssikuljetusten matkakorvausmenot kasvoivat reilut 2 %, matkaa kohti laskettuna 4,4 %, mikä voi viitata aiempaa hieman pitempiin matkoihin. Peruuntuneiden kuljetusten matkakorvauskustannukset nousivat vajaat 10 %.   

Ikäryhmittäin ambulanssimatkojen määrä on laskenut vuoden 2022 jälkeen erityisesti kaikkein vanhimmilla asiakkailla.

Ambulanssimatkojen määrän laskun taustalla on tietoinen pyrkimys niiden vähentämiseen. Vuonna 2023 uudistetun valtakunnallisen Hätäkeskuslaitoksen ensihoidon ohjeistuksen mukaan ambulanssin lähettämistä arvioidaan aiempaa tiukemmin ja pyritään ohjaamaan omatoimiseen hoitoon hakeutumiseen. Tämä saattaa olla myös taksimatkojen määrän kasvun taustalla. 

Matkakorvaukset oman auton käytöstä

Kela maksoi matkakorvauksia 750 000 omalla autolla kuljetusta matkasta vuonna 2025.

Sairausvakuutuksesta korvattujen omalla autolla kuljettujen matkojen määrä nousi edellisvuodesta 6 %. Korvauksia sai 56 000 henkilöä, 3 % enemmän kuin edellisvuonna.

Euromääräisesti Kela maksoi matkakorvauksia oman auton käytöstä 14 miljoonaa euroa, 20 euroa matkaa kohti.

Matkakorvauksia voitaisiin säästää sillä, että oman auton käytöstä maksettaisiin nykyistä 33 senttiä/km suurempi korvaus, jos tämä saisi osan taksimatkoja tehneistä siirtymään taksia tuntuvasti halvempaan oman auton käyttöön. Esimerkiksi Verohallinnon hyväksymä verovapaan kilometrikorvauksen määrä omalla autolla tehdystä matkasta on 55 senttiä/km.

Oman auton käytöstä matkakorvauksia maksetaan etenkin lasten ja työikäisten matkoista, kun taas muista kulkuvälineistä maksetaan korvauksia eniten ikäihmisille.

Missä matkakorvauksia maksetaan eniten?

Tarkastelutavasta riippumatta matkakorvauksissa erottuvat suurimpina alueina Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

Maksetuissa korvauksissa asukasta kohti esiin nousee lisäksi Etelä-Pohjanmaa ja matkojen määrässä asukasta kohti Satakunta, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso.Vähiten matkakorvausten saajia, matkoja ja korvauksia asukasta kohti on Uudenmaan eri hyvinvointialueilla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Asukasta kohti euromääräinen korvaus oli vuonna 2025 suurin Kainuun hyvinvointialueilla, noin 157 euroa per asukas, ja pienin Helsingissä, 23 euroa. Suurin nousu asukasta kohti lasketussa korvausmenossa vuodesta 2024 vuoteen 2025 oli Itä-Uudellamaalla, peräti 16 %.

Alla olevassa kuviossa voit valita, tarkasteletko saajien osuutta väestöstä, maksettuja korvauksia per asukas vai matkojen määrää per asukas.

Sairausvakuutuksen matkakorvaukset ja tilastojen tulkinta

Kelan maksamien sairausvakuutuslain mukaisten matkakorvausten tavoitteena on turvata jokaisen asiakkaan hoitoon ja kuntoutukseen pääsy tarvittavalla kulkuneuvolla asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

Korvauksen piiriin kuuluvat

• hyvinvointialueen järjestämä sairaanhoito
• sairausvakuutuslain korvaama yksityinen sairaanhoito
• työterveyshuollon sairaanhoito
• korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto
• Kelan järjestämään kuntoutukseen liittyvät matkat
• yöpymisraha.

Kelan korvaustilastot kertovat vain niistä matkoista, joista on maksettu Kelasta korvauksia. Korvauksia maksetaan omavastuun (25 euroa yhdensuuntaista matkaa kohti, kalenterivuodessa 300 euroa) ylittävältä osalta. Aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella tiedetään, että valtaosasta matkoja korvauksia ei haeta lainkaan.

Matkakorvaukset eivät siten kuvaa kaikkia toteutuneita matkoja hoitoon.