Taksimatkojen yhdistely tuottaa säästöjä etenkin kaupungeissa

Enemmänkin voisi yhdistellä, vai onko yhdistely ollenkaan tulevaisuutta?

Kelan korvaamien taksimatkojen tilaukset on viime vuosina keskitetty alueellisiin keskuksiin. Keskeinen syy tähän on edesauttaa taksimatkojen yhdistelyä ja sitä kautta säästää korvausmenoissa. Näin on saatu kuitattua osa sairausvakuutusetuuksiin kohdistuneista hallituksen säästöpaineista. Toinen etu on ollut, että samalla on voitu siirtyä taksiyrittäjiä aiemmin paljon ärsyttäneestä lippujen ja lappujen pyörittämisestä siihen, että korvauskäsittely hoituu sähköisesti.

On hyvä selvittää yhdistelyn tuomia säästöjä. Selvitimme Pirkanmaan alueen yhteiskuljetuksia vuodelta 2015 yhteistyössä Oulun yliopiston paikkatietotutkijoiden kanssa.(Avautuu uuteen välilehteen)

Taksimatkojen yhdistely tuotti Pirkanmaalla yli kolmen miljoonan euron säästöt vuoden 2015 aikana.

Äkkiseltään ajattelisi, että taksimatkojen yhdistely kannattaa etenkin siellä, missä matkat ovat pitkiä. Tämä pitääkin paikkaansa, jos tarkastellaan yksittäistä matkaa kohti tulevaa säästöä.

Jos kuitenkin katsotaan kokonaisuutta, yhdistely tuottaa yhteenlaskettuna kustannussäästöjä eniten suurissa kaupungeissa. Tämä johtuu siitä, että kaupunkien matkamäärät ovat monikymmenkertaisia maaseutuun verrattuna. Maaseudulla matkat ovat pitkiä, mutta niitä on vähän.

Taksimatkoissa olisi teknisesti tarkasteltuna ollut runsaasti enemmänkin yhdistelymahdollisuuksia. Tämä voi osin johtua siitä, että matka on tilattu niin myöhään, että sitä ei ole enää ollut mahdollista liittää toiseen kyytiin. Toisaalta, jos yhdistely tehdään manuaalisesti, suurta määrää yhdistämistä ei ole ehkä ollut mahdollista käytännössä toteuttaa. Hoitaakohan jatkossa tekoäly yhdistelytyön?

Jos kuljetuksia halutaan yhdistellä enemmän, kaikkein parhainta kuitenkin olisi, että terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa huomioitaisiin potilaiden matkasuunnat jo hoito- ja kuntoutusaikoja suunniteltaessa. Tai että esimerkiksi sairaalasta lähtevillä takseilla olisi kiinteä lähtöaika.

Voisiko kuntien ja Kelan taksimatkoja yhdistää?

Kaupunkimatkojen yhdistelyn kannattavuus antaisi viitteitä myös siitä, että (yleensä kunnan sisäisiä) vammaismatkoja(Avautuu uuteen välilehteen) ja Kelan korvaamia taksimatkoja(Avautuu uuteen välilehteen) saattaisi kannattaa yhdistellä keskenään.

Tätä selvitetään toisessa, meneillään olevassa Kelan rahoittamassa tutkimuksessa. Siinä tarkastellaan toteutuneiden vammaismatkojen ja Kelan taksimatkojen yhdistelymahdollisuuksia toteutuneiden matkojen osoite-ja toteutumisaikatietojen perusteella. Myös tämän tutkimuksen tekevät Oulun yliopiston maantieteilijät, ja tutkimusalueena on Pohjois-Pohjanmaa.

Toisaalta, kuntien ja Kelan taksimatkoissa matkustajan maksama hinta tai omavastuu on hyvin eri suuruinen: vammaismatkoilla julkisen liikenteen lipun hinta ja Kela-matkoilla (korkeintaan) 25 euron omavastuu. Tämä voi aiheuttaa hämmennystä matkustajien keskuudessa.

Yhteiskuljetuksissa myös se, että osa asiakkaista tarvitsee kuljettajan apua liikkumiseensa, esimerkiksi saattamista tai noutamista sisätiloista, tuo haasteita kuljetuksen onnistumiselle.

Vai ovatko yhteiskuljetukset ollenkaan tulevaisuutta?

Soten myötä rahoitusvastuuta matkoista saattaa tulla samalle maksajataholle(Avautuu uuteen välilehteen), mikä saattaa mahdollistaa uusia synergiaetuja. Yhteistyö voi tarkoittaa paljon muutakin kuin pelkkää kuljetusten yhdistelyä. On hyvä, että matka-asioita pohditaan poikkihallinnollisella kokoonpanolla.

Matkamäärät kaupungeissa ovat isoja pelkästään Kela-matkoilla, saati sitten kun mukaan lasketaan muutkin yhteiskunnan korvaamat kuljetukset. Kannattaisiko kuljetukset hoitaa jollain muulla tavalla kuin joka ikiselle matkalle erikseen tilatulla taksilla?

Valtaosa kyydeistä ajoittuu päiväsaikaan, joten hoituisiko pääosa esimerkiksi kaupunkien sisäisistä kuljetuksista klo 8–16 kutsujen mukaan liikennöivillä pikkubusseilla? Osa matkustajista tulee jatkossakin tarvitsemaan yksittäiskyydin esimerkiksi infektioherkkyyden takia, ja nämä voitaisiin hoitaa nykytapaan yksittäistakseilla.

Entä muuttuvatko terveydenhuollon toimintatavat? Jalkautuvatko erikoislääkärit jatkossa sote-keskuksiin, jolloin potilaan ei tarvitse aina mennä sairaalaan saakka? Hoituuko osa käynneistä etäyhteyksillä tai virtuaalisairaalassa? Täytyykö potilaan aina matkustaa – vai voisiko hoidon tai kuntoutuksen antaja mennä potilaan kotiin silloin, kuin erityistä laitteistoa ei tarvita?

Myös näillä on merkitys matkustustarpeeseen.

Joka tapauksessa osa potilaista joutuu jatkossakin matkustamaan sairaalaan tai vaikkapa sote-keskukseen. Tärkeää on, että matkat toteutuvat ajoissa ja ovat turvallisia. Näitä painotettiin taannoin tekemässämme haastattelututkimuksessa(Avautuu uuteen välilehteen), ks. myös Tutkimusblogin kirjoitus(Avautuu uuteen välilehteen).

Päivi Tillman
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @TillmanPaivi(Avautuu uuteen välilehteen)