Matkakorvauksiin tulossa leikkauksia – 5 % saajista aiheutti 45 % matkakorvauksista

Sairausvakuutuksen matkakorvauksiin esitetään jälleen leikkauksia: yksittäisen matkan omavastuuta esitetään nostettavaksi 16 eurosta 25 euroon ja vuotuista omavastuuta 272 eurosta 300 euroon, ks. hallituksen esityksen luonnos 29.9.2015(Avautuu uuteen välilehteen). On hyvä tietää, millaisia ovat matkakorvausten suurkäyttäjät. Selvitin näitä tietoja rekistereistä.

Matkakorvaukset jakautuvat hyvin epätasaisesti: se 5 % (n. 35 000 henkilöä) korvauksensaajista, joiden tekemistä matkoista maksetut korvaukset vuoden aikana olivat kaikkein suurimmat, aiheutti peräti 45 % korvausmenoista vuonna 2012.

Vastaava tulos on aiemmin ollut esillä myös muiden sairaanhoitokorvausten, lääkekorvausten ja yksityisen sairaanhoidon osalta (ks. Jenni Blomgrenin blogikirjoitus 21.9.2015(Avautuu uuteen välilehteen) sekä Saastamoinen ja Verho 2013). Samankaltainen tulos on todettu myös Oulussa (ks. Hennamari Mikkolan blogikirjoitus 19.5.2015(Avautuu uuteen välilehteen)).

Taulukko. Matkakorvausten suurkäyttäjien taustatiedot.

Matkakorvaukset mielletään usein harvaan asuttujen seutujen etuudeksi, mutta lähes joka kolmas (31 %) ”suurkäyttäjä” oli Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan tai Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueelta eli suurten kaupunkien lähiseuduilta. Väestömäärään suhteutettuna toki eniten saajia oli kotoisin harvaan asutuilta alueilta Lapista ja Kainuusta, vähiten pääkaupunkiseudulta. Taustalla voi olla paitsi pitkät matkat myös heikentyneet julkiset liikenneyhteydet, kuten bussiyhteydet. Suuri osa oli pienituloisia.

Lähes kaikilla ”suurkäyttäjillä” oli sairaalahoitoa. Niissä nousi esille etenkin kaksi erikoisalaa: syöpätaudit ja munuaistaudit. Käytännössä tämä tarkoittaa etenkin sädehoitoa ja dialyysia, joihin molempiin liittyy toistuvia käyntejä. Paljon käyntejä liittyy myös Kelan vaikeavammaisten kuntoutukseen, joita saavien osuus suurkäyttäjistä oli melko suuri ottaen huomioon, että sitä saavat vain alle 65-vuotiaat. Sairastavuutta ja avun tarvetta kuvaavat myös vammaistuen saaminen ja lääkkeiden erityiskorvausoikeudet.

Aiemmin on todettu, että suuret sairaanhoitokustannukset eivät niinkään liity korkeaan ikään vaan kuoleman läheisyyteen. Näin on myös matkakorvauksissa: suurimpien matkakorvausten saajista 7 % oli kuollut tarkasteluvuoden ja 17 % seuraavan vuoden loppuun mennessä.

Vain yksi matka voi riittää

Kalleimpaan viiteen prosenttiin voi päätyä jopa yhdellä matkalla – kallein helikopterimatka oli maksanut yli 40 000 euroa. Matkustaja maksaa tästäkin vain normaalin omavastuun. Valtaosalla matkoja oli kuitenkin paljon, jopa satoja. 77 % oli saavuttanut matkakorvausten vuosittaisen omavastuukaton (vähintään 17 yhdensuuntaista matkaa vuodessa).

Terveydenhuollossa puhutaan joskus pyöröovisyndroomasta ja ambulanssirallista tarkoittaen sitä, että esimerkiksi päivystyksestä lähetetään (usein iäkäs) potilas kotiin, josta tämä sitten piakkoin jälleen palaa takaisin. Eniten ambulanssimatkoja oli kahdeksankymppisellä helsinkiläisellä: vähän yli 200. Joko olisi laitoshoidon paikka jo inhimillisyyden nimissä?

Ajatuksena kaikkein kalleimpien matkakulujen selvittämisessä oli se, josko löytyisi jokin yksittäinen asia, jota rationalisoimalla matkakorvauksissa voitaisiin helposti säästää ilman, että kaikkien etuutta tarvitsee leikata. Näin ei kuitenkaan tunnu olevan. Suuret kulut jakautuvat moniin eri ryhmiin: eri kulkuvälineille, eri puolille maata ja erilaisista syistä. Taustalla näyttää olevan vakavia sairauksia tai vammaisuutta, joten korvaukset menevät tarpeeseen. Kun suuri osa ”kalliista” matkustajista on iäkkäitä, ja iäkkäiden määrä tulevina vuosina kasvaa entisestään, on todennäköistä, että nykymallilla matkakustannukset jatkavat edelleen kasvuaan.

Parasta olisi, jos korvauksiin voisi vaikuttaa rakenteellisilla muutoksilla. Järkevintä olisi, että matkoja ja sairaanhoitoa tai kuntoutusta alettaisiin pikkuhiljaa katsoa yhdessä. Sote-uudistus saattaa tuoda tähän muutoksia. Jos johonkin haluaisi kuitenkin puuttua, se voisi olla esimerkiksi kiireellisten helikopterikuljetusten ja ambulanssikuljetusten eli käytännössä pitkälti ensihoidon kustannusten korvaaminen sairausvakuutuksesta. Tai taksimatkojen korvaaminen käytännössä aina maksimitaksahinnalla.

Tutkimusaineistona käytettiin Kelan rekisteritietoja, joihin yhdistettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteritietoja erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä. Tiedot ovat vuodelta 2012.

Päivi Tillman
tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähteet:

• Blomgren Jenni. Yksityisen sairaan- ja hammashoidon Kela-korvaukset keskittyvät suurkuluttajille.(Avautuu uuteen välilehteen) Kelan tutkimusblogi 21.9.2015.
• Saastamoinen Leena K, Verho Jouko. Drug expenditure of high-cost patients and their characteristics in Finland. European Journal of Health Economics 2013;14:495–502.
• Mikkola Hennamari. Soten uusissa koitoksissa kanta-asiakkaisiin kannatta panostaa.(Avautuu uuteen välilehteen) Kelan tutkimusblogi 19.5.2015.