Tietopaketti: lääkkeet

Kelan toimintaan kuuluu useita lääkkeisiin liittyviä tehtäviä. Tämä tietopaketti esittelee suomalaista lääkekorvausjärjestelmää, lääkkeiden kulutusta ja kustannuksia sekä Kelan lääkkeisiin liittyviä tilastoja ja tutkimusta.

Suurin osa suomalaisista ostaa sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä

Lääkehoito on tärkein hoitomuoto monen sairauden hoidossa. Suomessa avohoidon reseptilääkkeet määrätään sähköisellä lääkemääräyksellä ja ne toimitetaan apteekeista.

Lääketoimituksen yhteydessä sairausvakuutuksesta korvattavat lääkkeet yleensä suorakorvataan, eli asiakas maksaa lääkkeestä vain omavastuuosuuden ja Kela maksaa myöhemmin asiakkaan puolesta korvattavan osuuden apteekille. Jokainen Suomessa asuva on oikeutettu lääkekorvauksiin riippumatta esimerkiksi asuinpaikasta tai muista tekijöistä.

Vuonna 2023 sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä osti 3,9 miljoonaa suomalaista. Lääkekorvauksia maksettiin noin 3 miljoonalle henkilölle yhteensä 1,8 miljardia euroa. Sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden kokonaiskustannukset olivat 2,5 miljardia euroa.

Tilastointi perustuu lääkkeen ostopäivään ja sisältää myös jälkikäteen maksetut lisäkorvaukset. Sen sijaan luvut eivät sisällä jälkikäteen hakemuksen perusteella korvattuja ostoja.

Lääkekorvaukset ovat merkittävä osa Kelan maksamista etuuksista: niiden osuus kaikista Kelan maksamista sairausvakuutuksen korvauksista vuonna 2022 oli 35 %.

Sairauden vakavuus vaikuttaa lääkekorvauksen suuruuteen

Suomalainen lääkekorvausjärjestelmä perustuu siihen, että korvauksia maksetaan kaikille kansalaisille yhdenvertaisesti. Sairauden vakavuus vaikuttaa korvauksen suuruuteen.

Korvausluokkia on kolme:

1. peruskorvaus: Kela maksaa 40 % lääkkeen hinnasta
2. alempi erityiskorvaus: Kela maksaa 65 % hinnasta
3. ylempi erityiskorvaus: Kela maksaa 100 % hinnasta, paitsi 4,50 euron omavastuun.

Kaikki korvattavat lääkkeet ovat peruskorvattavia. Alempaan erityiskorvausluokkaan kuuluu lääkkeitä, joita käytetään monien vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien hoidossa. Alempaa erityiskorvausta voi saada muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeistä.

Ylempään erityiskorvausluokkaan kuuluu pitkäaikaissairauden kannalta välttämättömiä lääkkeitä, kuten diabeteksen insuliinihoidosta tai monista syöpälääkkeistä.

Lääkkeiden vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto suojaa potilaita korkeilta lääkekustannuksilta. Kun korvattavista lääkeostoista maksetut omavastuut ylittävät lääkekaton (626,94 euroa vuonna 2024), potilas maksaa korvattavista lääkkeistä 2,50 euron omavastuun yhdeltä ostokerralta. Lääkkeissä on aikuisille myös vuosittainen 50 euron alkuomavastuu, jonka jälkeen aletaan maksaa korvauksia.

Lääkekorvausjärjestelmän vuosiomavastuita ja korvausluokkia on visualisoitu Kelan verkkosivuilla.

Kaikki lääkkeet eivät kuitenkaan ole korvattavia. Suomessa Lääkkeiden hintalautakunta päättää lääkkeen korvattavuudesta lääkeyrityksen tekemän hakemuksen perusteella.

Suurin osa lääkekorvauksien saajista on työikäisiä, mutta korvauksia maksetaan eniten iäkkäille

Lääkkeiden käyttö eri ikäryhmissä on erilaista lääkkeiden määrän ja käytettyjen lääkkeiden suhteen. Henkilömäärältään suurin lääkekorvauksia saava ryhmä ovat työikäiset. Iäkkäiden osuus lääkekorvausten saajista kasvaa kuitenkin väestön ikääntyessä.

Vuonna 2023 jo 1,3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä henkilöä osti lääkkeitä sairausvakuutuksesta korvattuna.

Lääkekorvauksia maksetaan eniten iäkkäille. Tätä selittää muun muassa se, että iäkkäillä on usein paljon lääkkeitä käytössään.

Kela maksoi lääkekorvauksia vuonna 2023:

• 65 vuotta täyttäneille 872 miljoonaa euroa
• 18–64-vuotiaille 833 miljoonaa euroa
• alle 18-vuotiaille 75 miljoonaa euroa

Lääkekustannukset ovat kasvaneet tasaisesti 2000-luvun alusta lähtien

Sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden kustannukset ja korvaukset ovat kasvaneet viimeisen 20 vuoden aikana. Lääkekustannukset (käsittäen sairausvakuutuksen ja potilaan oman osuuden yhteensä) olivat 1,2 miljardia euroa vuonna 2001 ja 2,5 miljardia euroa vuonna 2023. Lääkekustannukset ovat siis karkeasti kaksinkertaistuneet reilussa kahdessakymmenessä vuodessa.

Keskeisimpiä syitä lääkekustannusten kasvulle ovat väestön ikääntyminen ja lääkkeiden käytön kasvu. Lisäksi uudet lääkkeet ovat tyypillisesti kalliita. Uudet lääkkeet ovat mahdollistaneet lääkehoidon saamisen sellaisiin sairauksiin, joita ei vielä muutamia vuosia sitten pystytty hoitamaan. Uudet lääkkeet halutaan nopeasti potilaiden käyttöön, ja siksi niiden tutkimusnäyttö on usein epävarmaa.

Lääkekustannusten kasvua on 2000-luvulla pyritty hillitsemään esimerkiksi lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän käyttöönotolla sekä lääkkeiden tukkumyyntihintojen leikkauksilla. Lisäksi lääkekorvausten kasvua on rajoitettu yhteiskunnan maksuosuutta pienentämällä. Viime vuosina lääkekustannusten kasvu onkin ollut aiempia vuosia maltillisempaa.

Suomalaiset käyttävät eniten kipulääkkeitä ja sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä

Lääkekorvausten saajien perusteella käytetyin lääkeryhmä on hermostoon vaikuttavat lääkkeet, joita osti vuonna 2023 lähes 1,9 miljoonaa henkilöä. Lääkeryhmään kuuluu esimerkiksi paljon käytettyjä kipulääkkeitä, joista sai korvausta yli 1,2 miljoonaa henkilöä, masennuslääkkeitä, joista sai korvausta yli 600 000 henkilöä, ja unilääkkeitä.

Myös sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeillä oli vuonna 2023 yli 1,8 miljoonaa käyttäjää. Tähän lääkeryhmään kuuluu esimerkiksi sepelvaltimotaudin, rytmihäiriöiden ja kohonneen verenpaineen sekä kolesterolin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.

*Lääkkeen anatomis-terapeuttis-kemiallisessa luokituksen pääryhmä, johon lääke luokitellaan pääasiallisen vaikutuskohteensa perusteella.

Kansansairauksien lääkkeiden yleisyyteen voi tutustua myös esimerkiksi alueellisesti Kansansairauksien lääkkeiden erityiskorvaukset ja kulutus -datasovelluksessa.

Suurimmat lääkekustannukset syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista, vaikka käyttäjämäärä on maltillinen

Lääkekustannukset olivat suurimmat syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien lääkeryhmässä, 639 miljoonaa euroa vuonna 2023. Ryhmän lääkkeitä osti noin 175 000 henkilöä. Lääkeryhmään kuuluu kalliita syöpälääkkeitä ja biologisia lääkkeitä, joita käytetään autoimmuunisairauksien, kuten reuman, hoidossa.

Toiseksi suurimmat lääkekustannukset olivat ruuansulatuselinten ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeiden ryhmässä. Tämän ryhmän lääkkeitä osti yli 1,2 miljoonaa henkilöä, ja siihen kuuluu esimerkiksi diabeteslääkkeitä.

*Sairausvakuutuksesta maksetut korvaukset ja potilaan maksuosuus. ATC-pääluokalla tarkoitetaan lääkkeiden anatomis-terapeuttis-kemiallisessa luokituksessa sitä pääryhmää, johon lääke luokitellaan pääasiallisen vaikutuskohteensa perusteella

Lue tarkemmin syöpälääkkeistä:

• Tutkimusblogi: Arviomme syöpälääke lenalidomidin säästöpotentiaalista toteutui – mitä tapahtuu muille syöpälääkkeille?
• Tutkimusblogi: Uudet syöpälääkkeet tulevat käyttöön yhä nopeammin, mutta epävarmemmalla tutkimusnäytöllä

Lue tarkemmin diabeteslääkkeistä:

• Tutkimusblogi: Insuliinihoitojen aloitus väheni koronavuonna 2020
• Tutkimusblogi: Diabeteslääkkeiden kulutus väheni omavastuukorotuksen myötä – potilaiden taloudelliset ongelmat ja tyytymättömyys hoitoon yleistyivät
• Tutkimusblogi: Tyypin 2 diabeteslääkkeiden kustannukset kasvoivat, insuliinien laskivat vuosina 2014–2020

Kelan tutkimus lääketiedon tuottajana

Kelan tutkimusyksikön lääkkeisiin ja lääkealaan liittyvän tutkimuksen keskeisiä painotuksia ovat lääkealan rakenteiden ja järjestelmien tutkimus, lääkkeiden määräämisen, kulutuksen, kustannusten, korvausten ja saatavuuden tutkimus, sekä rationaalista lääkehoitoa edistävä tutkimus.

Tutkijat osallistuvat tutkimustyön ohella asiantuntijoina lääkealan kehittämiseen sekä osallistuvat uusien lääkkeiden hinta- ja korvattavuuslausuntotyöhön.