Tietopaketti: ikääntyneet Kelan kuntoutuksen asiakkaina
Kelan tehtäviin kuuluu järjestää kuntoutusta ja turvata toimeentuloa kuntoutuksen aikana. Tässä tietopaketissa tarkastellaan yli 65-vuotiaiden henkilöiden Kelan kuntoutukseen osallistumista. Yli 65-vuotiailla tarkoitetaan 65 vuotta täyttäneitä.
Kelalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa. Harkinnanvaraista kuntoutusta Kela järjestää ja korvaa eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa. Harkinnanvaraisissa kuntoutuspalveluissa ei pääsääntöisesti ole ikärajaa.
Yli 65-vuotiailla henkilöillä yleisin kuntoutuksen järjestäjätaho on julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto.
Yli 65-vuotiaiden saama kuntoutus on yleensä harkinnanvaraista kuntoutusta
Yli 65-vuotiaiden henkilöiden saama Kelan kuntoutus on pääasiassa harkinnanvaraista kuntoutusta. Vuonna 2021 harkinnanvaraista kuntoutusta sai 6 527 yli 65-vuotiasta henkilöä. Tämä oli 0,5 % saman ikäisestä väestöstä. Kaikista harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajista neljännes (24 %) oli yli 65-vuotiaita.
Yleisin kuntoutusmuoto yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä oli kuntoutuskurssit, joille osallistui 67 % kuntoutuksen saajista. Sopeutumisvalmennuskursseille osallistui 17 % ja moniammatillista yksilökuntoutusta sai 17 % kuntoutuksen saajista.
Kuntoutuksen saajien keski-ikä vuoden lopussa oli 75 vuotta. Enemmistö (60 %) kuntoutuksen saajista oli naisia. Kuitenkin esimerkiksi sydänsairauksien ja aivoverisuonien sairauksien vuoksi kuntoutusta saivat useammin miehet kuin naiset.
Kuntoutuksen saajien määrä on lisääntynyt 2010-luvulla
Yli 65-vuotiaiden Kelan kuntoutuksen saajien määrä on kasvanut 2010-luvulla kaikissa kuntoutusmuodoissa.
Moniammatillisen yksilökuntoutuksen saajien määrä on yli viisinkertaistunut. Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien saajien määrä on lähes kolminkertaistunut. Absoluuttisesti kuntoutuksen saajien määrä on kasvanut eniten kuntoutuskursseissa.
Ikääntyneiden kuntoutujien määrän kasvua voi selittää se, että ikäluokan koko on kasvanut. Esimerkiksi kuntoutuskurssien saajamäärän kasvulle voi olla myös muita syitä, kuten kuntoutustarjonnan monipuolistuminen.
Ikääntyneille yli 65-vuotiaille monisairaille on järjestetty ja toteutettu kehittämishankkeena kuntoutuskursseja 2000-luvulla. Niiden pohjalta alettiin järjestää IKKU-kursseja monisairaille ikäihmisille. Vuonna 2013 omaishoitajille järjestettiin aiempaa enemmän kursseja ja yksilökurssien lisäksi alettiin järjestää parikursseja omaishoitajalle ja hänen hoidettavalleen. Lisäksi sairausryhmäkohtaisia kursseja on alettu järjestää yli 68-vuotiaille 2010-luvulla. Ikääntyneiden kuntoutusta on kehitetty ja tutkittu Kelassa 2000-luvun alusta alkaen.
Vuosina 2015‒2017 eduskunta myönsi harkinnanvaraisen kuntoutukseen järjestämiseen vähemmän rahoitusta kuin aikaisempina vuosina, mikä vähensi kuntoutujien määrää. Myös vuonna 2020, kun koronapandemia alkoi, kuntoutuksen saajien määrä väheni. On arvioitu, että suurin osa koronapandemian aiheuttamasta kuntoutusvelasta kohdistui juuri harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. Harkinnanvaraista kuntoutusta toteutettiin palveluntuottajan tiloissa eikä sitä toteutettu esimerkiksi etäkuntoutuksena.
Ikäihmisten kuntoutustarpeet perustuvat useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin
Yleisin syy hakeutua Kelan kuntoutukseen yli 65-vuotiailla oli vuonna 2021 tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi harkinnanvaraista kuntoutusta sai 30 % kuntoutuksen saajista. Kaksi seuraavaksi yleisintä sairauspääryhmää olivat verenkiertoelinten (23 %) ja hermoston (18 %) sairaudet. Esimerkiksi liikehäiriösairauksien vuoksi kuntoutusta sai 537, aivoverisuonien sairauksien vuoksi 483 ja sydänsairauksien vuoksi 408 yli 65-vuotiasta henkilöä.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat yleisin kuntoutukseen hakeutumisen peruste, kun tarkastellaan kaikkia Kelan kuntoutuksen saajia. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi harkinnanvaraista kuntoutusta sai 248 henkilöä (4 %).
Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä kuntoutuskursseille osallistumisen peruste oli yleisimmin tuki- ja liikuntaelinsairaudet (35 % kuntoutuskursseille osallistuneista), verenkiertoelinten sairaudet (30 %) ja hermoston sairaudet (11 %) kuten kaikissa kuntoutuspalveluissa. Sopeutumisvalmennuskursseille puolestaan suurin osa osallistui hermoston sairauksien vuoksi (38 % sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneista).
Kela järjestää kuntoutusta myös esimerkiksi omaishoitajille ja ikääntyneille monisairaille henkilöille. Vuonna 2021 aikuista läheistä hoitaville omaishoitajien kuntoutuskursseille osallistui 952 yli 65-vuotiasta henkilöä ja ikääntyneille monisairaille suunnatuille IKKU-kuntoutuskursseille 1 538 henkilöä.
Kuntoutukseen osallistumisessa on eroja hyvinvointialueiden välillä
Yli 65-vuotiaissa kuntoutuksen saajissa oli vuonna 2021 useita eroja hyvinvointialueiden välillä.
Yleisintä ikääntyneiden harkinnanvarainen kuntoutus oli Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Kainuun, Etelä-Savon ja Satakunnan hyvinvointialueilla (yli 9 henkilöä 1 000:ta yli 65-vuotiasta asukasta kohti). Harvinaisinta se oli Ahvenanmaalla ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella (alle 2 henkilöä 1000:ta yli 65-vuotiasta asukasta kohti).
Kuntoutuksen saajat olivat iäkkäimpiä Keski-Pohjanmaan (keski-ikä vuoden lopussa: 77,0), Etelä-Savon (76,6) ja Etelä-Karjalan (76,5) hyvinvointialueilla. Naiset osallistuivat kuntoutukseen miehiä useammin kaikilla alueilla.
Kuntoutukseen hakeutumisen peruste oli lähes kaikilla alueilla yleisimmin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Etelä-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla yleisin kuntoutukseen hakeutumisen peruste oli verenkiertoelinten sairaudet ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueella hermoston sairaudet. Etelä-Savon hyvinvointialueella tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä hermoston sairaudet olivat yhtä yleisiä kuntoutuksen saamisen perusteita.
Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit tukevat myönteistä suhtautumista nykyiseen elämäntilanteeseen
Kela järjestää ikääntyneille monisairaille IKKU-kuntoutuskursseja. Kurssit on suunnattu yli 68-vuotiaille eläkkeellä oleville henkilöille, joilla on useita sairauksia.
IKKU-kursseille osallistui 1 538 henkilöä vuonna 2021. Kursseille osallistuneiden keski-ikä oli vuoden lopussa 79,6 vuotta. Suurin osa (67 %) kursseille osallistuneista oli naisia.
Vuonna 2018 IKKU-kursseille hakeneet olivat saman ikäiseen väestöön verrattuna useammin naisia ja keski-iältään vanhempia. Naiset hakivat kuntoutukseen kaksi kertaa useammin kuin miehet. Kursseille hakeminen oli yleisintä 75–89-vuotiailla. Hakijoissa oli koko yli 65-vuotiaaseen väestöön verrattuna enemmän leskiä ja vähemmän naimisissa olevia. IKKU-kursseille vaikuttaa siten osallistuvan henkilöitä, jotka asuvat useammin yksin. Keskimmäisiin tuloneljänneksiin kuuluvat olivat myös hakijoissa yliedustettuina.
IKKU-kursseille hakeutumisessa havaittiin myös alueellisia eroja. Hakeminen oli vuonna 2018 yleisintä Itä-Savon ja Kainuun sairaanhoitopiireissä (hakijoita yli 4 henkilöä 1000:ta yli 65-vuotiasta asukasta kohti) ja harvinaisinta Kanta-Hämeen ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä (alle 0,5 henkilöä 1000:ta yli 65-vuotiasta asukasta kohti).
IKKU-kurssien toteutumista ja toimivuutta tarkastelevan tutkimuksen mukaan kursseille osallistuvien henkilöiden yleisimpiä sairauksia ovat erilaiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä sydän- ja
verenkiertoelintensairaudet. Omatoimista hakeutumista kursseille edistivät esimerkiksi asiakkaiden oma aktiivisuus ja jo entuudestaan toimiva hoitosuhde. Kurssien koettuja hyötyjä ovat olleet muun muassa lisääntynyt aktiivisuus ja osallistuminen kotona ja kodin ulkopuolisissa ympäristöissä sekä aiempaa myönteisempi suhtautuminen nykyiseen elämäntilanteeseen ja tulevaisuuteen.
Omaishoitajien kuntoutuskurssit tukevat osallistujien psyykkistä hyvinvointia
Kela järjestää omaishoitajille kuntoutuskursseja. Kuntoutuskursseja järjestetään parikursseina ja kuntoutuskursseina, joihin omaishoitaja osallistuu yksin.
Omaishoitajien kuntoutuskurssien osallistujat ovat yleensä naisia ja itsekin ikääntyneitä. Vuonna 2021 niillä kuntoutuskursseilla, jotka ovat suunnattu aikuista läheistä hoitaville, 89 % osallistujista (952 henkilöä) oli yli 65-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä suurin osa (70 %) kursseille osallistuneista oli naisia.
Omaishoitajien kuntoutuskurssien hyötyjä on tarkasteltu useassa tutkimuksessa.
Vuoden 2019 Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa kävi ilmi, että kuntoutus- ja parikurssit paransivat omaishoitajien elämänlaatua ja heidän tyytyväisyyttä omaan terveyteensä. Lisäksi omaishoitajien masennusoireet vähenivät.
Kuntoutuskurssien toteutumista tarkastelevan tutkimuksen mukaan omaishoitajat kokivat kurssien roolin tärkeäksi kuormittavan arjen katkaisijana. Kurssit tarjosivat heille mahdollisuuden lepoon ja rentoutumiseen ja ne olivat lisänneet heidän psyykkisiä voimavarojaan. Kurssit ovat vahvistaneet esimerkiksi osallistujien roolia omaishoitajana, antaneet luottamusta omaishoidettavasta irrottautumiseen ja kannustaneet omaishoitajia huolehtimaan itsestään.
Kurssille osallistuneet toivoivat, että he olisivat päässeet kuntoutukseen jo aiemmin.
Kelan kehittämishankkeessa kokeiltiin hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuvaa verkko-ohjelmaa (OMApolku) yli 60-vuotiaille omaishoitajille. Omaishoitajien masennusoireet olivat vähentyneet, elämänlaatu parantunut ja psykologinen joustavuus, eli kyky käsitellä omia vaikeita ajatuksia ja tunteita, lisääntynyt verkko-ohjelmaan osallistumisen jälkeen. Verkko-ohjelman lisäksi omaishoitajat toivoivat osaksi kuntoutusta kasvotusten toteutettuja tapaamisia kuntoutuksen alussa tai ohjelman eri osioiden välissä. Vuodesta 2021 alkaen verkkokuntoutus on ollut osa omaishoitajien kuntoutuskursseja, joihin asiakas osallistuu ilman läheistä.
Omaishoitajien tuen tarpeiden ja kuormittumisen arvioimiseen voidaan käyttää COPE-indeksiä (alkup. Carers of Older People in Europe, COPE Index). Indeksi koostuu 15:stä omaishoitajien kokemuksia kartoittavasta kysymyksestä. Kysymyksiä voidaan käyttää keskustelun tukena, kun ammattilainen ja omaishoitaja keskustelevat omaishoitosuhteesta. Lisäksi kyselylomaketta voidaan käyttää seulontamenetelmänä omaishoitajan kuormittuneisuuden ja tuen tarpeiden arvioimisessa. COPE-indeksin kyselylomake ja sen käyttöohjeet ovat ladattavissa TOIMIA-tietokannassa.
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kuntoutuskurssit auttavat sopeutumaan sairauden aiheuttamaan elämänmuutokseen
Kela järjestää neljää erilaista kuntoutuskurssia aivoverenkiertohäiriön sairastaneille aikuisille. Kurssit ovat aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kuntoutuskurssi (AVH-kurssi), kommunikaatiokurssi, kävelykuntoutuskurssi ja kädenkäytön kuntoutuskurssi.
Aivoverisuonien sairauksien vuoksi harkinnanvaraisille kuntoutuskursseille vuonna 2021 osallistuneista henkilöistä 66 % (351 henkilöä) oli yli 65-vuotiaita. Yli puolet (58 %) heistä oli miehiä.
Kuntoutuskurssien toteutumista tarkastelevan tutkimuksen mukaan kursseista oli osallistujille hyötyä, kun osallistujat olivat saaneet riittävästi ja ilman katkoksia muuta kuntoutusta tai terveyspalveluja ennen kuin osallistuivat Kelan järjestämille kursseille. Ammattilaiset arvioivat, että osa Kelan kursseille osallistuneista oli ohjautunut kuntoutukseen liian pitkän ajan kuluttua sairastumisen jälkeen.
Kuntoutukseen osallistuneet ja heidän läheisensä arvioivat, että kurssit auttoivat osallistujia sopeutumaan sairauden aiheuttamaan elämänmuutokseen. Kurssit ovat tukeneet esimerkiksi sairauden aiheuttamiin oireisiin ja toimintakyvyn rajoitteisiin sopeutumisessa. Kurssin lopetukseen panostaminen ja seurantajakson järjestäminen kurssin jälkeen edistäisi edelleen kuntoutuksen hyötyjen siirtymistä arkeen.
Kotiharjoittelu tukee ikääntyneiden liikuntakykyä
Satunnaistetulla vertailututkimuksella tarkasteltiin kotona ja päiväkeskuksessa toteutetun liikuntaharjoittelun vaikutuksia muistisairaiden kuntoutuksessa. Kotikuntoutus hidasti osallistujien fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä ja paransi osallistujien toiminnanohjausta. Lisäksi kotikuntoutukseen osallistuneiden kaatumiset vähenivät ja heidän kuolemanvaaransa pieneni. Ryhmäkuntoutuksella ei havaittu vaikutuksia osallistujien toimintakykyyn, mutta osallistujien kaatumiset vähenivät. Omaishoitajien hyvinvoinnissa ja elämänlaadussa ei havaittu muutoksia.
Omaishoitaja-puolisoiden mukaan liikuntaharjoittelulla oli myönteisiä vaikutuksia heidän muistisairautta sairastavan puolisonsa liikuntakykyyn, mielialaan, aktiivisuuteen ja muistitoimintoihin. Osallistujat sitoutuivat hyvin molempiin kuntoutusmuotoihin, mutta kotikuntoutukseen paremmin kuin ryhmäkuntoutukseen.
KaukoIkä-tutkimushankkeessa tarkasteltiin kotona toteutetun liikuntaharjoittelun vaikutuksia lonkkamurtuman saaneiden ja gerasteenisten (hauraus-raihnausoireyhtymä) henkilöiden kuntoutuksessa.
Satunnaistetun vertailututkimuksen mukaan lonkkamurtuman saaneilla henkilöillä kotiharjoittelu vähensi gerastenian esiintyvyyttä. Gerasteenisilla henkilöillä kotiharjoittelu vähensi kaatumishuolestuneisuutta ja masennusoireita. Harjoittelulla ei havaittu vaikutuksia muihin mitattuihin muuttujiin, kuten kaatumisten lukumäärään, ravitsemustilaan ja sosiaaliseen tukeen eikä omaisten kokemaan kuormitukseen tai tuen tarpeeseen.
Kotiharjoittelun toteutumista tarkastelevan tutkimuksen mukaan lonkkamurtumaan saaneet ja gerasteeniset henkilöt saavuttivat kuntoutukselle asetetut tavoitteet keskimääräistä paremmin. Lonkkamurtuman saaneet henkilöt kuvasivat, että kotiharjoittelu oli parantanut heidän liikkumistaan ja he olivat käyttäneet vähemmän tai kevyempiä apuvälineitä harjoittelun vaikutuksesta. Lisäksi he suoriutuivat aiempaa paremmin päivittäisistä toiminnoista, kuten kotitöistä.
Gerasteeniset henkilöt kuvasivat, että harjoittelu oli parantanut heidän lihasvoimaansa, tasapainoaan ja liikkumisen varmuutta. Lisäksi he käyttivät vähemmän apuvälineitä, suoriutuivat helpommin päivittäisistä toiminnoista ja heidän liikkuminen oli parantunut harjoittelun vaikutuksesta.
Molemmat ryhmät kokivat, että fysioterapeutin käynnit kotona ja harjoittelun sosiaalisuus vaikuttivat myönteisesti myös esimerkiksi heidän mielialaansa. Moni osallistujista toivoi ohjatulle harjoittelulle jatkoa tulevaisuudessa.
