Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Vain hyvin harva työkyvyttömistä työttömistä pääsee kiinni vakiintuneeseen työhön

Mikko Laaksonen, Riku Perhoniemi, Jenni Blomgren
Julkaistu 13.2.2024Päivitetty 13.2.2024

Tarkastelimme tuoreessa Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa työkyvyttömiä työttömiä eli työttömyysetuudelta sairauspäivärahalle siirtyviä henkilöitä. He osoittautuivat työmarkkinapolkujensa osalta moninaiseksi joukoksi. Suurella osalla näytti olevan heikot mahdollisuudet ansiotyöhön siirtymiseen seuraavina vuosina.

Kun työttömyys ja sairauden aiheuttama työkyvyttömyys osuvat samalle henkilölle, voi lähitulevaisuus näyttää hankalalta. Heikkojen työllistymismahdollisuuksien lisäksi myös mahdollisuudet työkyvyn palautumiseen voivat olla heikkoja.

Tarkastelimme tuoreessa tutkimuksessamme henkilöitä, jotka siirtyivät työttömyysetuudelta sairauspäivärahalle. Meitä kiinnosti, millaisia työmarkkinapolkuja heillä oli sairauspäivärahakauden alettua. Kuinka paljon näiden työkyvyttömien työttömien joukosta löytyy rohkaisevia polkuja? Kuinka monilla vakiintuneen toimeentulon etsintä on monivaiheista? Halusimme siis tietää, millaisiin alaryhmiin työkyvyttömät työttömät työmarkkinapolkujensa perusteella jakautuvat.

Seurasimme työttömiä kolme vuotta siitä, kun he alkoivat saada sairauspäivärahaa. Työmarkkinatiloina tarkastelimme ansiotyötä, työttömyyttä, sairauspäiväraha- ja kuntoutusjaksoja, kuntoutustukea ja työkyvyttömyyseläkettä.

Löysimme työmarkkinapolkujen perusteella useita ryhmiä. Suurin ryhmä, johon kuului kaksi viidestä, palasi pääosin työttömiksi. Vajaa viidennes siirtyi lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa ansiotyöhön.

Kuvio: sairauspäivärahalle 2016 siirtyneiden työttömien erilaisia työmarkkinapolkuja ja näiden suhteelliset osuudet. Kuvasta näkee, että vain harva (18 prosenttia) työkyvyttömistä työttömistä pääsee kiinni vakiintuneeseen työhön.
 

1. Takaisin työttömyyteen

Suurella osalla (44 %) sairauspäivärahakauden jälkeistä aikaa kuvasi paluu työttömyysetuudelle.

Ei ole suuri yllätys, että näin moni palasi työttömäksi. Tähän ryhmään kuuluvat olivat usein pitkäaikaistyöttömiä ja vain perusasteen koulutuksen saaneita. Ansiotyön löytäminen voi näistä lähtökohdista olla hyvin vaikeaa. Toisaalta joka kolmas oli ansiotyössä seurannan aikana, mutta vakiintuneempi ansiotyö ei onnistunut.

Kuvio: työttömäksi palanneiden työmarkkinatilat kolmen vuoden aikana vuonna 2016 alkaneen sairauspäivärahan alusta. Tutkittavat olivat työttömiä ennen sairauspäivärahajaksoa. Suurin osa tästä ryhmästä oli työttömyysetuudella lähes koko seurannan ajan.

2. Lyhyeltä sairauspoissaololta ansiotyöhön

Henkilöt, jotka siirtyivät työttömyydestä sairauspäivärahalle, mutta olivat sitten seuranta-aikana valtaosin ansiotyössä, ovat kiinnostava joukko. Joka viides (18 %) kuului tähän ryhmään. Siirtymä ansiotyöhön tapahtui monella työttömyyden tai usean työmarkkinasiirtymän kautta.

Kyseessä olivat siinä mielessä edullisessa asemassa olevat henkilöt, että heillä oli takanaan muita vähemmän työttömyyttä, he olivat korkeammin koulutettuja, ja heillä oli vähemmän sairauspäivärahakautta edeltäviä kroonisia sairauksia kuin muihin ryhmiin kuuluvilla. Siten heidän osaamisensa, kokemuksensa ja jaksamisensa mahdollisesti riittivät myös tämän päivän työmarkkinoille.

Samoin sairauspäivärahajakso oli tällä ryhmällä suhteellisen lyhytaikainen ja johtui useammin somaattisesta kuin mielenterveyden ongelmasta. Tiedetään, että mielenterveyden häiriöt voivat vaikeuttaa työhön siirtymistä enemmän kuin tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka nekin ovat usein työkyvyttömyysjaksojen taustalla.

Kuvio: ansiotyöhön palanneiden työmarkkinatilat kolmen vuoden aikana vuonna 2016 alkaneen sairauspäivärahan alusta. Tutkittavat olivat työttömiä ennen sairauspäivärahajaksoa. Suurin osa tästä ryhmästä oli ensin lyhyen aikaa työttömänä ennen kuin palasi ansiotyöhön. Joukossa oli matkan varrella työttömyysjaksoja.

3. Vaihdellen kuntoutuksessa, uudelleen sairauspäivärahalla ja työttömänä

Kiinnostava oli myös kolmas ryhmä (12 %), jonka näytti olevan erityisen hankalaa löytää vakiintunutta toimeentulon lähdettä seuranta-aikana. Siirtymät eri työmarkkinatilojen välillä olivat heillä yleisiä, ja uusien sairauspäivärahajaksojen lisäksi he olivat usein kuntoutuksessa tai työttöminä.

Kuntoutusjaksojen yleisyys ei kuitenkaan johtanut ansiotyöhön siirtymiseen kolmen vuoden seurannan aikana. Tämä ei ole yllättävää, koska läheskään kaikki kuntoutus ei suoraan tähtää ansiotyöhön, ja kuntoutuksella yleensä tiedetään olevan heikko yhteys työllistymiseen.

Tässä ryhmässä oli myös jatkuvasti työkyvyttömänä olevia etuusvuorottelijoita, jotka olivat ensin sairauspäivärahalla sen enimmäisajan (noin vuoden), sitten vuoden kestävän työkykyisyysajan esimerkiksi työttömyysetuudella, jonka jälkeen he palasivat jälleen sairauspäivärahalle.

Kuvio: vaihdellen kuntoutuksessa, uudelleen sairauspäivärahalla ja työttömänä olleiden työmarkkinatilat kolmen vuoden aikana vuonna 2016 alkaneen sairauspäivärahan alusta. Tutkittavat olivat työttömiä ennen sairauspäivärahajaksoa. Tässä ryhmässä sairauspäiväraha yleistyi uudelleen kahden vuoden jälkeen.

4. Työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle

Kaksi ryhmistä päätyi työkyvyttömyyseläkkeelle – joko määräaikaisena työkyvyttömyyseläkkeenä myönnetylle kuntoutustuelle tai toistaiseksi myönnettynä työkyvyttömyyseläkkeelle. Yhteensä heitä oli 16 % tutkittavista.

Kuten aiempi tutkimus on osoittanut, pitkäaikaistyöttömyys ja alhainen koulutustausta olivat tässä ryhmässä suhteellisen tavallisia.

Kuvio: työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneiden työmarkkinatilat kolmen vuoden aikana vuonna 2016 alkaneen sairauspäivärahan alusta. Tutkittavat olivat työttömiä ennen sairauspäivärahajaksoa. Suurin osa tästä ryhmästä päätyi vuoden jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle. Osa päätyi muiden etuuksien kautta työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kuvio: kuntoutustuelle päätyneiden työmarkkinatilat kolmen vuoden aikana vuonna 2016 alkaneen sairauspäivärahan alusta. Tutkittavat olivat työttömiä ennen sairauspäivärahajaksoa. Suurin osa tästä ryhmästä päätyi vuoden jälkeen kuntoutustuelle. Osa ryhmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle alkaen siitä, kun oli kulunut noin kaksi vuotta sairauspäivärahan alkamisesta.
 

Työkyvyttömät työttömät nykyisin erityisen vaikeassa tilanteessa?

Mediassakin on pohdittu, että monella työttömistä ei terveytensä puolesta ole riittävää työkykyä työllistyäkseen avoimilla työmarkkinoilla. Työkyvyttömän työttömän määrittely on kuitenkin erittäin vaikeaa. Tässä tutkimuksessa tarkastellut henkilöt ovat työkyvyttömiä työttömiä sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla, eli he ovat siirtyneet työttömyysetuudelta työkyvyttömyysetuudelle. 

Työttömyysetuudelta sairauspäivärahalle siirtyvät ovat tutkimuksemme perusteella myöhempien työmarkkinapolkujensa osalta moninainen joukko. Suurella osalla on kuitenkin heikot mahdollisuudet ansiotyöhön siirtymiseen tai edes työkyvyn palautumiseen sairauspäivärahaa seuraavina vuosina.

Tämän päivän työmarkkinat vaativat jaksamista ja päivittyvää, monipuolista osaamista. On selvää, että pidentynyt työttömyys ja työkyvyttömyys vaikeuttavat työmarkkinoilla pärjäämistä. Kuten tutkimuksemme näyttää, pitkäaikaistyöttömyys ja alhainen koulutustausta voivat sinetöidä erittäin alhaiset mahdollisuudet työhön kiinnittymiselle. Voi olla, että tällä hetkellä ansiotyöhön siirtyminen on työkyvyttömille työttömille erityisen haastavaa, kun heikosta taloustilanteesta johtuen uusia työpaikkoja syntyy vähän.

Kun työkykyä tukevia palveluitakin on selvästi heikommin tarjolla työttömille kuin työhön kiinnittyneille, työkyvyn palauttaminen on ylipäänsä suuri haaste. Työkykyongelmien taustalla olevien sairauksien hoidon kannalta on erityisen huolestuttavaa, jos perustason terveyspalveluita ei saa tarpeeksi julkiselta sektorilta, ja jos hyvinvointialueilla ei ole saatavilla työkyvyn tuen palveluita.

Niillä suhteellisen harvoilla henkilöillä, jotka työttömyystaustan ja työkyvyttömyyden hankalan yhdistelmän jälkeen päätyvät vakiintuneeseen ansiotyöhön, näyttää olevan monella tavalla muita edullisemmat lähtökohdat.

Näin tutkimus toteutettiin

Rajasimme tutkimuksen 18–59-vuotiaisiin henkilöihin, jotka siirtyivät työttömyysetuudelta sairauspäivärahaetuudelle vuonna 2016. Rajasimme tutkimusta edelleen niihin, joilla ei ollut työkyvyttömyysjaksoja 12 kuukauden aikana ennen vuonna 2016 alkanutta sairauspäivärahakautta (N=12 639).

Tarkastelimme tutkimuksessa työmarkkinatiloina ansiotyötä, työttömyyttä, sairauspäiväraha- ja kuntoutusjaksoja, kuntoutustukea (osaeläke ja täysi eläke) ja työkyvyttömyyseläkettä (osaeläke ja täysi eläke). Seurasimme tiloja kuukausitasolla 36 kuukautta sairauspäivärahakauden alusta. Menetelminä käytettiin sekvenssianalyysiä, klusterointia ja multinomiaalista regressioanalyysiä.

Kirjoittajat

Riku Perhoniemi
tutkija, Kela
riku.perhoniemi@kela.fi
Twitter @perhonir

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
jenni.blomgren@kela.fi
Twitter @JenniBlomgren

Mikko Laaksonen
erikoistutkija, Eläketurvakeskus
mikko.laaksonen@etk.fi
Twitter: @mikko_laaksonen

Lisätietoa

Alkuperäinen artikkeli: Perhoniemi R, Blomgren J, Laaksonen M. Unemployed and disabled for work: identifying 3-year labour market pathways from the beginning of a sickness absence using sequence and cluster analyses in a register-based longitudinal study in Finland. BMJ open. 2023;13(12):e076435.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin