Neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja heidän perheensä tarvitsevat räätälöidympiä palveluita

Neuropsykiatrisen kuntoutuksen kanssa tekemisissä olevat ammattilaiset kokevat Kelan LAKU-perhekuntoutuksen riittävän pitkäkestoiseksi ja koko perhettä huomioivaksi. Kuntoutusmuodon joustavuutta pitäisi kuitenkin lisätä niin, että kuntoutusta voisi räätälöidä vielä paremmin eri perheille sopivaksi, ja eri toimijoiden yhteistyötä pitäisi kehittää.

Tuoreessa tutkimuksessa arvioitiin ammattilaisten kokemuksia Kelan harkinnanvaraisesta LAKU-perhekuntoutuksesta. LAKU-perhekuntoutus on tarkoitettu 5–15-vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla on diagnosoitu jokin toimintakykyä heikentävä kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, kuten ADHD, autismikirjon häiriö tai Touretten oireyhtymä.

LAKU-perhekuntoutuksen tavoitteena on tarjota lapsen tai nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvää tietoa sekä konkreettisia keinoja arjen sujumiseen. Erityisesti tulisi huomioida myös muut perheenjäsenet ja lähiaikuiset kuten varhaiskasvatuksen tai koulun toimijat kuntoutuksen yhteistoimijoina.

LAKU-perhekuntoutus vastaa tarpeita, mutta joustoja ja varhaista tukea tarvitaan enemmän

Kelan kuntoutuspalvelut, mukaan lukien LAKU-perhekuntoutus, huomioidaan kattavasti lapsen tai nuoren kokonaiskuntoutuksen suunnittelussa, arvioivat ammattilaiset tutkimuksessa. Heidän mielestään LAKU-perhekuntoutus on palveluna riittävän pitkäkestoinen ja vastaa diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten monimuotoiseen kuntoutuksellisen tuen ja ohjauksen tarpeeseen.

Kuntoutuspalvelun toteutustapoja ohjaavalta palvelukuvaukselta ammattilaiset toivovat enemmän joustoa, joka mahdollistaisi entistä enemmän kuntoutuksen räätälöimistä perheiden yksilöllisten tarpeiden perusteella. Toisaalta ammattilaiset toivovat myös selkeämpää reunaehtojen kuvausta tulkinnanvaraisuuden poistamiseksi

Ammattilaiset ovat huolissaan siitä, että lapset ja nuoret eivät aina saa riittävän nopeasti apua, kun he sitä tarvitsevat. Varhaiseen tukeen tarvitaankin ammattilaisten mukaan enemmän matalan kynnyksen peruspalveluita hyvinvointialueilla.

Työnjako kaipaa selkeyttämistä ja yhteistyö uusia muotoja

Palvelupoluissa ja alueella palveluita toteuttavien tahojen työnjaossa ja rooleissa on ammattilaisten mukaan epäselvyyttä. Erityisasiantuntemusta neuropsykiatrisiin kehityksen haasteisiin ei myöskään aina ole riittävästi tarjolla.

Perheiden ja lasten kanssa tehtävä kuntoutustyö toteutuu ammattilaisten mielestä LAKU-perhekuntoutuksessa lapsi- ja perhelähtöisesti, mutta yhteistyö koulun kanssa ei ole aina mutkatonta.  Kuntoutuksen toteuttajien ja koulun väliseen yhteistyöhön tarvitaan uusia toimintamalleja, ja kasvatusalan ammattilaisten roolia kuntoutuksessa tulee selkeyttää ja mahdollistaa osana lapsen kokonaiskuntoutusta.

Arviointitutkimuksen tulokset viitoittavat palveluiden edelleen kehittämistä

Kela on hyödyntänyt tutkimuksessa saatuja tuloksia uudistaessaan LAKU-perhekuntoutuksen palvelukuvausta, jonka pohjalta lähdetään toteuttamaan LAKU-perhekuntoutusta vuonna 2024. Palvelukuvauksen sisältöä on päivitetty vastaaman asiakasperheiden muuttuvia tarpeita. Palvelukuvauksessa on kiinnitetty huomiota kuntoutuksen joustavuuteen perheiden tarpeiden mukaan, yhteistyöhön muiden arjen toimijoiden kanssa sekä kuntoutuksen toteutumiseen perheiden arjessa.

Hallitus aikoo ohjelmansa mukaan kiinnittää erityistä huomiota neuropsykiatrisesti oireilevien lasten palveluihin ja heidän perheittensä tukeen. Tämä on hallitukselta tärkeä avaus.

Tutkimusraportti Lasten ja perheiden arjen tukeminen vastaa osaltaan hallituksen tietotarpeeseen tarjoamalla tietoa neuropsykiatrisen LAKU-perhekuntoutuksen kehittämiseksi. Raportti tarjoaa osaltaan myös näkökulmia organisaatio- ja toimintakulttuureihin liittyvään kehittämistyöhön, joita voi hyödyntää eri palveluiden yhteensovittamisessa lapsi- ja perhelähtöiseksi palveluiden kokonaisuudeksi.

Näin tutkimus toteutettiin

Kelan LAKU-perhekuntoutuksen arviointitutkimus toteutettiin osana Kelan Muutos III -hanketta, jossa tuotetaan tietoa eri kuntoutuspalveluiden nykytilanteesta ja kehittämistarpeista.

Ammattilaiset arvioivat tutkimuksessa LAKU-perhekuntoutusta kuntoutukseen ohjautumisen, toteutumisen, arkeen nivoutumisen yhteistoiminnan ja koettujen hyötyjen näkökulmasta. Aineistoa kerättiin kuntoutusta toteuttaville palveluntuottajille, kuntoutukseen lähettäville tahoille sekä opettajille suunnatuin kyselyin ja teemahaastatteluin.

Kirjoittajat

Anu Kippola-Pääkkönen
YTT, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu
anu.kippola-paakkonen@lapinamk.fi

Tiina Lautamo
FT, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu
tiina.lautamo@lapinamk.fi

Annastiina Vesterinen
TtM, projektitutkija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
annastiina.vesterinen@xamk.fi

Maarit Karhula
TtT, erikoistutkija, Kela
maarit.karhula@kela.fi

Anna Onnela
FT, suunnittelija, Kela
anna.onnela@kela.fi

Lisätietoa

Alkuperäinen tutkimus: Lautamo, T., Vesterinen, A., & Kippola-Pääkkönen, A. (2023). Lasten ja perheiden arjen tukeminen: Ammattilaisten kokemuksia Kelan neuropsykiatrisen LAKU-perhekuntoutuksen toimivuudesta. Kela.