Masennusta ei ole hoidettu tarpeeksi Kelan työkyvyttömyyseläkettä hakeneilla
Masennus on yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus. Hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksia on olemassa. Niiden hyödyntäminen Kelan työkyvyttömyyseläkettä hakevilla on kuitenkin puutteellista.
Selvitimme Kelan rekistereistä, miten hoito ja kuntoutus ovat toteutuneet niillä, jotka hakivat vuonna 2019 Kelan työttömyyseläkettä masennuksen vuoksi ja eivät olleet saaneet työkyvyttömyyseläkettä edellisen vuoden aikana. Tulokset on kokonaisuudessaan julkaistu heinäkuussa Nordic Journal of Psychiatry -lehdessä.
Suurin osa (75 %) työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista ei ollut saanut lainkaan Kelan kuntoutusta hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Kuntoutuspsykoterapia oli yleisin kuntoutusmuoto niillä, jotka olivat kuntoutusta saaneet. Sitä oli vuoden aikana saanut 14 % ja viiden vuoden aikana 19 % työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista. Ammatillista kuntoutusta puolestaan oli saanut 9 % edeltävän vuoden aikana ja 17 % viiden vuoden aikana.
Vain pieni osa sai sekä lääkehoitoa että kuntoutuspsykoterapiaa
Hakijoista 89 % oli saanut korvauksia jonkin masennuslääkkeen ostosta edeltäneen vuoden aikana. Kuitenkin edeltäneen 4 kuukauden aikana vain 80 % oli saanut korvauksia masennuslääkeostoista. Noin viidennes ei siis käyttänyt masennuslääkettä hakiessaan työkyvyttömyyseläkettä masennuksen vuoksi.
Vaikka potilaat usein hyötyvät lääkkeen vaihdosta puutteellisen lääkevasteen yhteydessä, vain noin puolet (56 %) työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista oli ostanut kahta tai useampaa eri masennuslääkettä vuoden aikana.
Tehokkaimmin masennuslääkkeet ja psykoterapia vaikuttavat toisiinsa yhdistettynä. Silti vain 12 % hakijoista sai sekä masennuslääkkeitä että kuntoutuspsykoterapiaa hakemusta edeltäneen vuoden aikana.
Hakijoista 10 % ei puolestaan ollut saanut lainkaan masennuslääkettä tai kuntoutuspsykoterapiaa edeltävän vuoden aikana. Yleisintä oli pelkkä lääkehoito (76 %). Kuntoutuspsykoterapia ilman masennuslääkeostoja (2 %) oli harvinaista.
Masennuksen hoito näyttää toteutuvan puutteellisesti
Yksittäisistä sairauksista yleisin syy sairauspäivärahaan ja työkyvyttömyyseläkkeeseen siirtymiseen on masennus. Se on työkyvyttömyyden syynä noin viidenneksellä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä.
Sairauspäiväraha korvaa ansionmenetyksiä tilapäisen työkyvyttömyyden ajalta. Sitä voi saada enintään 300 arkipäivän ajan. Jos työkyvyttömyys jatkuu pidempään, voi hakea työkyvyttömyyseläkettä. Silloin sairautta onkin usein ehditty hoitaa noin vuoden ajan.
Työkyvyttömyyseläke on viimesijainen ratkaisu. Ennen sitä tulisi yrittää palauttaa työkykyä erilaisilla hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksilla.
Masennuksen hoito näyttää kuitenkin toteutuvan puutteellisesti Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla. Vaikka kuntoutuspsykoterapian hyödyntäminen väestössä on moninkertaistunut saatavuutta parantaneen vuoden 2011 lakimuutoksen myötä, ei kuntoutuspsykoterapia välttämättä kohdennu riittävästi työkyvyttömyysriskissä oleviin.
Toisaalta tutkimuksemme rajautui Kelan rekisteritietoihin, joten emme arvioineet siinä muualla terveydenhuollossa toteutuneita psykoterapioita. Tiedetään kuitenkin, että monissa paikoissa mahdollisuuksia tiiviisiin psykoterapioihin ei ole riittävästi.
Tiedot lääkehoidoista saadaan kattavasti Kelan korvaamien lääkeostojen kautta Kelan rekistereistä. Masennuslääkkeen puuttuminen ja vain yhden lääkemolekyylin kokeileminen olivat yleisiä, vaikka tarjolla on useita eri tavalla vaikuttavia masennuslääkkeitä.
Masennuksen aktiivisempaa hoitoa kaivataan
Tutkimus rajautui Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoihin, joilla työhistoria on yleensä lyhyt tai vakiintumaton verrattuna niihin, jotka hakevat työkyvyttömyyseläkettä työeläkelaitoksilta. Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla voi myös olla enemmän hoidon esteitä. Esteenä hoidon toteutumiselle voi olla esimerkiksi ongelmat:
- hoidon saatavuudessa
- hoidon jatkuvuudessa ja seurannassa
- hoidon haittavaikutuksissa
- hoitomyöntyvyydessä
- taloudellisissa resursseissa
Masennus heikentää merkittävästi elämänlaatua, toimintakykyä ja työkykyä. Siksi masennuksen hoitoon kaivattaisiin aktiivisempaa otetta, etenkin oireiden pitkittyessä. Hoidon toteutumista haittaaviin tekijöihin olisi syytä kiinnittää huomiota. Masennuksen riittämätön hoito voi johtaa työkyvyn menetykseen.
Kirjoittajat
Tero Kujanpää
tutkijalääkäri, Kela
tero.kujanpaa@kela.fi
Sauli Jäppinen
data scientist, Kela
sauli.jappinen@kela.fi
Matti Rantanen
data scientist, Kela
matti.rantanen@kela.fi
Kirsi Suominen
asiantuntijalääkäri, Kela
kirsi.suominen@kela.fi
Veera Pohjolainen
asiantuntijalääkäri, Ilmarinen
veera.pohjolainen@ilmarinen.fi
Riitta Luoto
ylilääkäri, Kela
riitta.luoto@kela.fi
Lisätietoa
Alkuperäinen tutkimus: Kujanpää, T., Jäppinen, S., Rantanen, M., Suominen, K., Pohjolainen, V., & Luoto, R. (2023). Medication and rehabilitation of persons applying for disability pension due to depression: a register-based retrospective study from Finland. Nordic journal of psychiatry, 1–6. Advance online publication.
Blomgren, J., Perhoniemi, R. (2022). Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä kasvaa taas. Kelan tutkimusblogi.
Suomen työeläkkeensaajat 2022 (julkari.fi)
Aiempaa useampi suomalainen sai tukea kuntoutuspsykoterapiaan vuonna 2022
Lähteenvuo M., Taipale H., Tanskanen A., Rannanpää S., Tiihonen J. (2022). Courses of treatment and risk factors for treatment-resistant depression in Finnish primary and special healthcare: A nationwide cohort study. Journal of Affective Disorders 308.
Laukkala T., Suominen I., Granö N., Talaslahti T., Koponen H., Marttunen M. (2020).Psykoterapiaan ohjaaminen ja psykoterapian tuloksellisuuden seuranta. Duodecim 2020;136(18):2047–54.
