Tanssi-liiketerapia on vaikuttava kuntoutusmuoto masennuksen hoitoon
Kelan rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitettiin ryhmämuotoisen tanssi-liiketerapian vaikutuksia masentuneille aikuisille. Tutkimustulosten mukaan monen osallistujan masennusoireet helpottuivat ja psyykkiset oireet vähenivät merkittävästi.
Mielenterveyspalvelujen tiedetään olevan vaikeuksissa pitkien potilasjonojen ja riittämättömien resurssien vuoksi. Kolme neljästä masennuksen vuoksi Kelan työkyvyttömyyseläkettä hakeneista ei ollut saanut lainkaan Kelan kuntoutusta hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Niillä hakijoilla, jotka olivat saanet kuntoutusta, yleisin kuntoutusmuoto oli kuntoutuspsykoterapia.
Kelan rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitettiin ryhmämuotoisen tanssi-liiketerapian (TLT) vaikutuksia aikuisille, joilla on lääkärin diagnosoima masennus. Tanssi-liiketerapia on taideterapiamuoto, jossa käytetään liikettä ja tanssin elementtejä osana terapiatyöskentelyä.
Tanssi- ja liiketerapiaan osallistuneiden masennusoireet helpottuivat
Tutkimuksen kehonkuvakyselyaineiston laadullinen tarkastelu toi esiin, että ennen tanssi-liiketerapiaan osallistumista masennusta sairastavien kehonkokemuksessa oli yleistä tuntemus siitä, että kehossa on vähäisesti energiaa. Osallistujat kokivat olonsa omassa kehossaan epämukavaksi ja miettivät sitä, mitä toiset ajattelevat heidän kehostaan ja toiminnastaan. Kehon toimintakyky ja olemus koettiin usein huonoina.
Osallistujien kehosuhteessa yleinen selviytymiskeino oli pyrkimys olla mieluummin aistimatta kehostaan mitään, sillä havaitut tuntemukset olivat usein epämukavia. Useat tutkimuksessa mukana olleet osallistujat toivat esiin, että masennuslääkityksen aikana heidän painonsa oli noussut, ja tämä oli osaltaan lisännyt negatiivisuutta siihen, miten he suhtautuivat kehoonsa.
Tutkimustulosten mukaan monen TLT-osallistujan masennusoireet helpottuivat. Interventioryhmän osallistujat hyötyivät ryhmään osallistumisesta ja oireiden väheneminen oli myös kliinisesti merkityksellistä: masennusoireet ja psyykkiset oireet vähenivät merkittävästi verrattuna kontrolliryhmään. Osallistujien mieliala koheni ja suurimmalla osalla kehonkuva muuttui myönteisemmäksi. TLT:n tuomat muutokset säilyivät kolme kuukautta kestäneen seuranta-ajan.
Intervention edetessä myös osallistujien myönteiset kokemukset kehostaan vahvistuivat, kun puolestaan epämukavuus, inho ja epävarmuus vähenivät.
TLT-ryhmien osallistujien palautteissa tuli esiin, että suurelle osalle kokemukset hyväksyvästä ja luottamuksellisesta ilmapiiristä sekä ryhmään kuulumisesta ja yhteisyydestä olivat olleet merkittäviä. Vuorovaikutukseen tuleminen ja kokemusten jakaminen ryhmässä oli koettu samanaikaisesti haastavana ja tärkeänä.
Masennuksen vakavuusaste, kesto ja sen taustalla vaikuttavat syyt ovat monenlaisia. Masentuneiden asiakkaiden elämänhistoriassa on ollut paljon vaikeita vuorovaikutuskokemuksia, kuten turvattomia lähi-ihmissuhteita, koulukiusaamista tai seksuaalista väkivaltaa. Näistä aiheutuva ja masennukseen liittyvä kehollinen problematiikka tuli kehonkuvakyselyssä hyvin esiin: matalan energiatason lisäksi oireita ovat epämukavuus olla kehossa, vaikeus käyttää kehoa sekä jännittyneisyyden ja uhan tuntemukset.
TLT:n toimintatapa mahdollistaa oireiden käsittelyä asiakasta kunnioittavalla tavalla ja niin, että tämän toimijuutta voidaan palauttaa ja vahvistaa.
Liikunnasta on hyötyä masennuksen hoidossa
Liikunnan määrä on vähentynyt Suomessa koko väestön tasolla. Masennuksen hoidossa liikunta on havaittu hyödylliseksi, jos se on säännöllistä ja ryhmämuotoista, vaikkei se korvaa muita hoitomuotoja.
TLT:ssa tavoitteena on vahvistaa kuntoutujan kehosuhdetta ja siinä fokusoidaan siihen, mikä liikkeessä ja kehollisessa olemisessa on merkityksellistä kuntoutujalle itselleen. Tämä voi olla mielekäs tapa päästä liikkeelle silloin, kun toimintakyky ja koettu energiataso ovat alentuneet.
Euroopassa on erilaisia käytäntöjä TLT:n hyödyntämisestä masennuksen hoidossa. Saksassa ja Hollannissa TLT on katsottu suositeltavaksi kuntoutusmuodoksi masennuksen hoito- ja kuntoutussuosituksissa jo useiden vuosien ajan.
Unkarissa TLT on juuri lisätty valikoimaan ja siellä keskeisenä tutkimusnäyttönä on pidetty Suomessa tehtyjä tutkimuksia. Systemaattisessa katsauksessa Suomessa tehtyjä tutkimuksia TLT:n käytöstä masennuksen kuntoutusmuotona on pidetty tasokkaina (Karkou ym., 2019). Britanniassa suositus on avoimempi: tanssia suositetaan käytettäväksi masennuksen kuntoutuksessa. Suomessa tanssi-liiketerapeuttisia menetelmiä voidaan käyttää psykofyysisessä fysioterapiassa ja toimintaterapiassa, jos terapeutti on suorittanut tanssi-liiketerapian neljävuotisen koulutuksen.
Näin tutkimus tehtiin
Kelan rahoittamassa kolmivuotisessa tutkimushankkeessa oli mukana 157 osallistujaa. Kaikilla osallistujilla oli lääkärin diagnosoima masennus, joka aiheutti uhkaa opiskelu- tai työkyvylle. Kaikki osallistujat saivat tutkimusjakson aikana tavanomaista hoitoa masennukseensa.
Tutkimuksen osallistujista 109 satunnaistettiin TLT-interventio- ja kontrolliryhmiin.
TLT-interventio toteutettiin kahtenakymmenenä 75 minuutin mittaisena terapiakertana kymmenen viikon aikana. Osallistujia pyydettiin arvioimaan masennusoireiluaan (BDI), yleistä psyykkistä vointiaan (CORE-OM), työ- tai opiskelukykyään sekä kehonkuvaansa kehonkuvakyselyllä (BIA) ennen ryhmien alkua, ryhmien päättymisen jälkeen ja kolmen kuukauden seuranta-ajan jälkeen.
Kirjoittajat
Päivi Pylvänäinen
kliininen psykologi (PsT), tanssi-liiketerapeutti (MA in Creative Arts in Therapy - Dance Movement Therapy), Suomen Tanssiterapiayhdistys ry., pj.
Riitta Luoto
ylilääkäri, Kelan tutkimusyksikkö
Kaisa Kella
LitM, väitöskirjatutkija, tanssi-liiketerapeutti, Suomen Tanssiterapiayhdistys ry., sihteeri
Katriina Hyvönen
PsT, dosentti, psykoterapian erikoispsykologi, tanssi-liiketerapeutti, vanhempi tutkija, Kuntoutusinstituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Sofia Laine
tutkimusprofessori, Nuorisotutkimusseura, VTT, dosentti, tanssi-liiketerapeutti
Anita Forsblom
FT, tanssi-liiketerapeutti, musiikkiterapeutti
Silja McNamara
tanssi-liiketerapeutti (MA), väitöskirjatutkija
Marko Punkanen
FT, kouluttajapsykoterapeutti, tanssi-liiketerapeutti, musiikkiterapeutti
Lähteitä
Hyvönen, K., Pylvänäinen, P., Muotka, J. and Lappalainen, R. (2020). The Effects of dance movement therapy in the treatment of depression: A Multicenter, randomized controlled trial in Finland. Frontiers in Psychology. 11:1687.
Kujanpää T, Sauli Jäppinen, Matti Rantanen, Kirsi Suominen, Veera Pohjolainen, Riitta Luoto
Karkou, V., Aithal, S., Zubala, A. & Meekums, B. Effectiveness of Dance Movement Therapy in the Treatment of Adults With Depression: A Systematic Review With Meta-Analyses. Frontiers in Psychology, 2019; 10; Frontiers | Effectiveness of Dance Movement Therapy in the Treatment of Adults With Depression: A Systematic Review With Meta-Analyses (frontiersin.org)
Masennusta ei ole hoidettu tarpeeksi Kelan työkyvyttömyyseläkettä hakeneilla | Kelan tietotarjotin 3.10.2023
Pylvänäinen P. (2018). Dance movement therapy in the treatment of depression. Change in body image and mood. – A clinical practice based study. Jyväskylä Studies in education, psychology and social research 621. Jyväskylä: Jyväskylä University Press.
Pylvänäinen, P. (2018). Embodied treatment of depression: The development of a dance movement therapy model. In A. Zubala & V. Karkou (eds). Arts therapies in the treatment of depression. International research in the arts therapies, s. 120–135. London: Routledge.
Pylvänäinen, P,. Hyvönen, K,. Muotka, J., Forsblom, A., Lappalainen, R., Levaniemi, A. and Maaskola, N. (2021). Ryhmämuotoinen tanssi-liiketerapia kuntoutusmuotona masennuspotilaille. Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 157, 69 s. ISBN 978-952-284-113-1 (nid.), ISBN 978-952-284-114-8 (pdf).
Tutkimusblogia tarkennettu 21.11.2023: lisätty tieto tanssi-liiketerapiakoulutuksen kestosta.
