Etäkuntoutus – pakollinen mahdollisuus
Koronavirus on siirtänyt verkkoon myös suuren osan kuntoutuspalveluista. Tilanne on palveluntuottajille vaativa, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden monipuolistaa kuntoutuksen keinovalikoimaa.
Etäkuntoutusta on enenevässä määrin toteutettu jo useamman vuoden ajan. Kuitenkin toistaiseksi kasvokkainen kuntoutus on ollut vallitseva tapa kuntoutuksen toteuttamiseen. Myönteisestä tutkimusnäytöstä huolimatta suuri osa kuntoutuksen ammattilaisista on kokenut etäkuntoutuksen vieraaksi ja työlääksi. On ajateltu, että oma tai asiakkaan osaaminen ei riitä, teknologiaan ei ole jaksettu paneutua ja tietoturvaongelmat ovat aiheellisestikin pohdituttaneet. Kaikki kuntoutuspalvelujen järjestäjätkään eivät vielä ole lämmenneet etäkuntoutukselle.
Koronavirus ja sen vaikutukset ihmisten väliseen kohtaamiseen muutti kaiken. Nyt kuntoutuksen palveluntuottajien on lähestulkoon pakko ottaa etäkuntoutus haltuun, jotta töiden teko mahdollistuu. Esimerkiksi Kela suosittaa, että mikäli mahdollista, kasvokkain tapahtuva kuntoutus keskeytetään ja kuntoutus toteutetaan reaaliaikaisena etäkuntoutuksena.
Poikkeukset ovat kuitenkin mahdollisia asiakkaan ja palveluntuottajan niin halutessa. Poikkeukset ovat myös välttämättömiä. Osa asiakkaista ei tule toimeen tai menettää toimintakykyään ilman kasvokkain toteutettavaa manuaalista käsittelyä edellyttävää kuntoutusta tai heillä ei ole työkaluja tai kykyä etäkuntoutukseen.
Etäkuntoutus vaatii muutakin kuin teknologiaa
Samalla kun lähes koko yhteiskuntamme on vauhdilla siirtynyt lyhyessä ajassa verkkoon, tietää korona-aika monelle kuntoutuksen ammattilaiselle huolta omasta toimeentulosta. Moni toteuttaa rajoitetusti kasvokkaista kuntoutusta.
Moni on tarttunut tähän pakolliseen mahdollisuuteen ottaa etäkuntoutus käyttöön ja alkanut opiskella etäkuntoutusta. Esimerkiksi some-kanavien kautta vaihdetaan vilkkaasti tietoja toimivista etäkuntoutukseen menetelmistä tai siitä, miten kasvokkain toteutettuja harjoitteita voi toteuttaa etänä.
Etäkuntoutus ei kuitenkaan ole pelkästään teknisiä ratkaisuja ja sopivia menetelmiä. Ammattilaisen on ymmärrettävä asiakkaan tausta, kokonaistilanne, muutoksen tarve ja yksilölliset keinot muutoksen aikaansaamiseksi, sekä erityisesti etäkuntoutukseen liittyvät vuorovaikutuksen piirteet.
Kuntoutus tulee keskelle asiakkaan arkea
Etäkuntoutus mahdollistaa kuntoutuksen keskellä asiakkaan omaan arkea, mikä tukee kuntoutuksen perustavoitteita asiakkaan arkisen toiminnan ja osallistumisen mahdollistamisesta. Asiakas voi kuvayhteydellä esimerkiksi näyttää, minkälaisin välinein ja miten hän leikkaa leipää tai minkälainen lemmikkieläin hänellä on hoidettavana.
Siirryttäessä etäterapiaan voi tilanteisiin ottaa mukaan niitä tuttuja tehtäviä, pelejä, loruja ja lauluja, joita kasvokkaisessakin terapiassa on käytetty. Terapeutti voi kuvayhteyden välityksellä antaa vanhemmille autenttisessa tilanteessa vinkkejä, miten ohjata lasta haastavassa päivittäisessä toiminnossa.
Etäyhteydellä on mahdollista myös jakaa kuntoutuskerta useampiin lyhyisiin tapaamisiin, mikä mahdollistaa tietyn harjoiteltavan toiminnan kertaamisen. Parhaimmillaan etäkuntoutus voi lisätä asiakkaan omaa vastuuta omasta kuntoutumisestaan ja lisätä itseohjautuvasti toteutettavaa keinovalikoimaa siihen. Tämä ei tarkoita sitä, että asiakas jätettäisiin yksin.
Sekä asiakkaat että ammattilaiset tarvitsevat tukea
Sen lisäksi, että muutokselle kohti laajenevaa etäkuntoutusta annetaan mahdollisuus, keskeistä on ymmärtää sen yksilölliset edellytykset. Asiakkaille se voi tarkoittaa kotoa annettavaa tukea etäkuntoutuksen toteutukseen tai kameran käytön opettelua. Ammattilaiset voivat tarvita oman organisaation tai kollegiaalista tukea sisältöjen suunnitteluun tai teknistä ohjausta etäsovellusten käyttöön, jotta pääsevät alkuun.
Toivoisi, että sitä, mitä etäkuntoutuksesta tänä aikana opitaan, hyödynnetään myös tulevaisuudessa, kun koronaviruksen aiheuttama kriisi on ohi. Tällä tavoin kuntoutuksen keinovalikoimaa ja mahdollisuuksia monipuolistetaan.
Nyt on myös jo selvää, että kuntoutuksen asiantuntemukselle ja palveluille – niiden muodosta riippumatta – on tarvetta myös kriisiajan jälkeen.
Kirjoittajat
Anna-Liisa Salminen
tutkimusprofessori, tutkimuspäällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @annaliisasal(Avautuu uuteen välilehteen)
Tuija Heiskanen
tutkija, Kela
etunimi.t.sukunimi@kela.fi
Twitter: @TuijaHe(Avautuu uuteen välilehteen)
Maarit Karhula
tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@xamk.fi
Twitter: @MaaritEKarhula(Avautuu uuteen välilehteen)
Lue lisää etäkuntoutuksesta
Kelan etäkuntoutusohje.(Avautuu uuteen välilehteen)
Salminen, Hiekkala ja Stenberg toim.: Etäkuntoutus.(Avautuu uuteen välilehteen) 2016.
Salminen ja Hiekkala toim.: Kokemuksia etäkuntoutuksesta.(Avautuu uuteen välilehteen) 2019.
Terveyskylä: Etäkuntoutus – opas kuntoutujalle.(Avautuu uuteen välilehteen)
