Jos sä jäät musta jälkeen niin autot ajaa sun päälle
Töistä lähtiessäni kuulin rivakasti marssivan isän sanovan alle metrin mittaiselle lapselleen: ”Jos sä jäät musta jälkeen niin autot ajaa sun päälle”. Askeleet olivat pienemmällä perheenjäsenellä alle puolet isänsä askelista. Aika haasteellista on pienen elämän alku: pitää pysyä aikuisen tahdissa, jotta ei tule liiskatuksi.
Juoksin raitiovaunuun ja mietin, että maailman meno on kuin tuon isän ja tyttären. Jos ei pysy tahdissa mukana, käy huonosti. Nuorten syrjäytyminen on Suomessa todellista. Peruskoulunsa päättäneistä lapsista noin joka viides on tarvinnut elämänsä jossain vaiheessa tukea. Tukea on myös annettu, joskin tuen oikea-aikaisuus, jatkuvuus ja sisältö eivät aina ole vastanneet tarvetta. Peruskoulun päättymisen jälkeen tukijärjestelmä katoaa – ei ole enää vanhempaa turvaamassa, että ei jää jälkeen. Yhteiskunta syrjäyttää jokaisen nuoren, jota ei kotona, koulussa eikä terveydenhuollon toiminnoissa ole huomioitu riittävästi, jotta hän pystyisi ottamaan kasvunsa mukaisia askelia.
Aikuisen askelia ei opita käskemällä ja pelottelemalla. Lapsi oppii parhaiten, kun oppimistapahtuma perustuu leikkiin, aktiiviseen vuorovaikutukseen, uteliaisuuden herättämiseen ja turvalliseen kokeiluun sekä kannustukseen. Kun yrittämisestä palkitaan ja erehdyksestä ei rangaista, lapsi oppii vähitellen luottamaan omiin taitoihinsa ja siihen, että hän selviää elämän karikoista. Hän oppii myös luottamaan siihen, että hänet hyväksytään omana itsenään ja hän saa tarvitessaan apua. Tämän tunteen tulisi säilyä erityisesti nuoruusvaiheessa, jolloin ihmisen elämässä tapahtuu suurin muutos sitten imeväisiän.
Kuntoutus on yksi mahdollisuus tukea lapsen ja nuoren kehitystä. Lapsen ja nuoren edistyminen edellyttää, että kuntoutus toteutuu arjessa ja siihen sitoutuu niin lapsi ja nuori, vanhemmat kuin muutkin kasvavalle tärkeät aikuiset – päiväkodin ja koulun henkilökunta. Liian usein kuntoutus nähdään erillisinä ammattilaisten toteuttamina toimenpiteinä, vaikka kuntoutuminen on mahdollista vain, jos perheen toiminta ja arjen ympäristö mahdollistavat lapsen ja nuoren toiminnan muutoksen. Lasten ja nuorten kuntoutuksen kehittäminen on tärkeä yhteiskunnallinen haaste, johon on lähitulevaisuudessa pystyttävä vastaamaan. Kuntoutuksen rajalliset resurssit on hyödynnettävä optimaalisesti ja parannettava kuntoutustoimenpiteiden kohdentamista. Kuntoutuksen kehittämisessä on myös kuultava lasta ja nuorta sekä huomioitava heidän avunpyyntönsä ”jos sä meet niin lujaa niin mä kaadun ja jään auton alle”.
Ilona Autti-Rämö
terveystutkimuksen päällikkö
etunimi.sukunimi@kela.fi
