Tietopaketti: Kelan etuudet koronakriisin aikana
Koronaviruksen leviäminen ja sen estämiseksi tehdyt toimet vaikuttivat ihmisten toimeentuloon keväästä 2020 kesään 2022 asti. Tähän tietopakettiin on koottu perustietoa Kelan etuuksien ja tukien saajamääristä koronakriisin aikana.
Työttömyysturvan saajien määrä kasvoi koronakriisin alkuvaiheessa
Koronakriisin alkuvaiheessa vuonna 2020 työttömyysturvan tarve kasvoi huomattavasti. Kelan maksamaa työttömyysturvaa sai vuonna 2020 yhteensä 412 000 saajaa, joista 44 000 oli yrittäjien työmarkkinatuen saajia.
Vuonna 2021 työttömyysturvaa maksettiin yhteensä noin 356 000 henkilölle, joista yrittäjien työmarkkinatuen saajia oli 32 000. Vuonna 2022 työttömyysturvan saajia oli 315 000. Yrittäjien työmarkkinatuki päättyi 28.2.2022.
Yrittäjien työmarkkinatuen saajat mukaan luettuna Kelan työttömyysturvan saajien määrä kasvoi 24 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020. Vuodesta 2020 vuoteen 2021 työttömyysturvaa saavien määrä laski 14 prosenttia ja vuodesta 2021 vuoteen 2022 saajamäärä laski 11 prosenttia. Vuonna 2022 työttömyysturvaa saavien määrä oli palautunut koronakriisiä edeltävälle tasolle.
Perustoimeentulotuen saajien määrä väheni vuosina 2021 ja 2022
Perustoimeentulotuen saajakotitalouksien ja yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä kasvoi 5 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020. Saajamäärä kasvoi odotettua vähemmän, mutta tukia sai kuitenkin 2000-luvun ennätysmäärä kotitalouksia ja ruokakuntia vuonna 2020. Vuonna 2021 yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä pysyi vuoden 2020 tasolla.
Perustoimeentulotukea maksettiin vuonna 2021 yhteensä 379 000 henkilölle 268 000 kotitaloudessa. Tukea saavia kotitalouksia oli noin 20 000 vähemmän kuin vuonna 2020. Perustoimeentulotuen saajakotitalouksien määrä laski edelleen vuonna 2022. Tukea sai vuoden aikana 355 000 henkilöä 252 000 kotitaloudessa.
Syksyllä 2020 perustoimeentulotuen saajille maksettiin eduskunnan päätöksellä myös väliaikaista epidemiakorvausta, jonka suuruus oli 75 euroa kuukaudessa. Loka-joulukuun 2020 aikana korvausta maksettiin 228 000 henkilölle 154 000 kotitaloudessa.
Tartuntatautipäivärahan saajien määrä moninkertaistui
Tartuntatautipäivärahaa maksettiin vuonna 2020 yhteensä 30 000 henkilölle, kun vuonna 2019 sen saajia oli vain 120. Tartuntatautipäivärahan saajien määrä moninkertaistui edelleen vuonna 2021, kun sitä maksettiin jo lähes 127 000 henkilölle. Vuonna 2022 tartuntatautipäivärahaa maksettiin 385 000 henkilölle.
Sairauspäivärahan saajien määrä sen sijaan väheni vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019. Vuonna 2021 sairauspäivärahaa maksettiin 305 000 henkilölle eli noin 10 000:lle enemmän kuin vuonna 2020. Saajia oli vuonna 2021 suunnilleen saman verran kuin vuonna 2019. Sairauspäivärahaa sai vuoden 2022 aikana noin 316 000 henkilöä. Sairauspäivärahaa saaneiden määrän kasvu johtui suurelta osin koronaviruksen aiheuttamista sairauksista.
Kela vastaa perusturvasta
Työttömäksi jääneet ja lomautetut voivat hakea työttömyysturvaa. Työttömyyskassaan kuuluvat henkilöt voivat hakea ansioihin sidottua ansiopäivärahaa kassasta. Kassaan kuulumattomat henkilöt voivat hakea Kelasta työssäoloehdon täyttyessä peruspäivärahaa ja muussa tapauksessa työmarkkinatukea. Yrittäjien työmarkkinatuki oli voimassa 16.3.2020 alkaen yhtäjaksoisesti 30.11.2021 asti ja uudelleen 1.1.-28.2.2022.
Työttömyysturvan lisäksi pienituloisille kotitalouksille maksetaan yleistä asumistukea ja perustoimeentulotukea. Perustoimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, joten kotitalouden tulee ensin selvittää oikeutensa muihin tukiin ja lähtökohtaisesti turvata elantonsa muilla ensisijaisilla tavoilla kuten mahdollisia säästöjä käyttämällä.
Sairastuneille ja altistuneille mahdolliset menetetyt ansiot korvataan Kelan maksamasta sairauspäivärahasta sekä tartuntatautipäivärahasta. Sairauspäiväraha korvaa työikäisen väestön tulonmenetyksiä sairauspoissaolon aikana. Tartuntatautipäiväraha korvaa ansionmenetystä, jos henkilö joutuu olemaan poissa työstä karanteenin tai eristyksen vuoksi. Tartuntatautipäivärahaa voi saada myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja, jos lapsi on tartunnan leviämisriskin vuoksi eristyksessä, eikä huoltaja voi siksi tehdä ansiotyötään.
