Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Koronapandemia lisäsi kotihoidon tuen käyttöä vain hetkellisesti

Anneli Miettinen, Matti Rantanen, Miia Saarikallio-Torp
Julkaistu 30.5.2022

Koronapandemia vei pikkulapsiperheet uuteen tilanteeseen, kun lapsia kehotettiin keväällä 2020 pitämään kotona varhaiskasvatuksesta. Ensimmäisenä koronakeväänä kotihoidon tuen käyttö yleistyi, erityisesti Uudellamaalla, ja lapsia hoidettiin kotona hieman tavallista pidempään. Muutokset kotihoidon tuen käytössä ovat kuitenkin olleet väliaikaisia.

Kun koronapandemia alkoi keväällä 2020, pienten lasten perheet joutuivat uuden ja yllättävän tilanteen eteen. Koronan leviämisen ehkäisemiseksi hallitus julisti voimaan poikkeusolot. Seurauksena koulut suljettiin ja annettiin vahva suositus hoitaa varhaiskasvatusikäiset lapset kotona. Myös liikkumista rajoitetiin voimakkaasti Uudenmaan ja muun maan välillä sulkemalla maakunnan rajat muutaman viikon ajaksi.

Koronakriisi toi tullessaan uudenlaisia työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita. Vanhempien piti nopealla aikataululla ratkoa kimurantti yhtälö; miten hoitaa sekä kotiin siirtyneet varhaiskasvatus- ja kouluikäiset lapset – että vanhempien työt.

Tässä haastavassa tilanteessa mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lapsia kotihoidon tuen turvin on voinut tarjota tutun ja melko helposti käyttöön otettavan ratkaisun osalle pienten lasten perheistä. Selvitimme kotihoidon tuen käyttöä koronapandemian ensimmäisen kahden vuoden aikana osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtamaa Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -tutkimushanketta.

Esittelemme tässä kirjoituksessa tutkimuksemme päätulokset. Koko hankkeen loppuraportti julkaistaan 31.5.2022.

Kotihoidon tuki on runsaasti käytetty lapsiperheiden etuus. Valtaosa (noin 90 %) perheistä käyttää tukea ainakin jonkin aikaa vanhempainvapaan päättymisen jälkeen.

Kotihoidon tuen käyttäjistä ylivoimainen enemmistö on naisia. Miesten osuus tuen saajista on ollut noin 8 prosenttia ennen koronaa. Koronapandemia onkin saattanut vahvistaa perinteistä lastenhoivan jakoa perheissä, jos poikkeustilanne sai varsinkin äidit jäämään kotiin.

Kotihoidon tuen käyttö yleistyi ensimmäisenä koronakeväänä

Vaikka kotihoidon tuki on hyvin suosittu etuus, on sen käytössä jo jonkin aikaa ollut havaittavissa laskeva trendi. Koronapandemia kuitenkin pysäytti tämän kotihoidon tuen käyttöasteen laskevan trendin (kuvio 1).

Kuvioissa 1 ja 2 esitämme kotihoidon tukea käyttäneiden äitien ja isien osuuksia kuukausittain lasten eri ikäryhmissä. Koronapandemian vaikutuksen havainnollistamiseksi sisällytimme kuvioihin tietoja kahdelta koronaa edeltävältä vuodelta, vuosilta 2018 ja 2019.

Pandemian alkuvaiheessa, vuoden 2020 keväällä, kotihoidon tuella lasta kotona hoitavien äitien osuus kasvoi hieman aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kasvu on selkeintä 2-vuotiaiden lasten kohdalla, mutta näkyy myös 1-vuotiaiden lasten kohdalla.

Kuvaaja: Kotihoidon tukea käyttäneiden äitien osuus vuosina 2018–2021 lapsen iän mukaan. Kuvasta näkee, että äitien kotihoidon tuen käyttö lisääntyi vuonna 2020, mutta palasi laskevaan trendiin vuonna 2021.

Kuvio 1. Kotihoidon tukea käyttäneiden äitien osuus vuosina 2018–2021 lapsen iän mukaan.

Vuonna 2021 kotihoidon tuen käyttäjäosuudet palasivat kuitenkin aiemmalle laskevalle trendille äitien kohdalla.

Erityisen mielenkiintoista on se, että vaikka tuen käyttö on hyvin sukupuolittunutta, ei tuen käytössä koronan myötä tapahtunut muutos koskenut pelkästään äitejä. Myös kotihoidon tukea käyttävien isien osuus kasvoi, jopa suhteellisesti hieman äitejä enemmän.

Kuvaaja: kotihoidon tukea käyttäneiden isien osuus vuosina 2018–2021 lapsen iän mukaan. Kuvasta näkee, että myös isät käyttivät tavallista enemmän kotihoidon tukea koronakeväänä 2020.

Kuvio 2. Kotihoidon tukea käyttäneiden isien osuus vuosina 2018–2021 lapsen iän mukaan.

Korona lisäsi kotihoidon tuen käyttöä eniten Uudellamaalla

Pandemian vaikutukset näkyivät eri tavoin maan eri osissa. Alueiden erot näkyvät myös kotihoidon tuen käytössä. Kotihoidon tuen käytön yleistyminen ensimmäisenä koronakeväänä paikantuu muuta maata hieman enemmän Uudellemaalle, missä sekä 1- että 2-vuotiaisiin lapsiin liittyvä tuen käyttö yleistyi (kuvio 3).

Kuvaaja: kotihoidon tukea käyttäneiden äitien osuus Uudellamaalla ja muualla Suomessa vuosina 2018–2021 lapsen iän mukaan. Kuvasta näkee, että koronakriisi lisäsi kotihoidon tuen käyttöä enemmän Uudellamaalla kuin muualla Suomessa.

Kuvio 3. Kotihoidon tukea käyttäneiden äitien osuus Uudellamaalla ja muualla Suomessa vuosina 2018–2021 lapsen iän mukaan.

Kotihoidon tuen käyttö yleistyi koronapandemian ensimmäisenä vuonna myös muita enemmän nuorimpien, iältään alle 30-vuotiaiden äitien keskuudessa (kuvio 4). 30 vuotta täyttäneet äidit eivät sen sijaan reagoineet pandemiaan yhtä voimakkaasti. 30–39-vuotiaat ja 40 vuotta täyttäneet äidit eivät lisänneet kotihoidon tuen käyttöä, tai käyttö jopa aleni koronapandemian aikana.

Kuvaaja: kotihoidon tukea käyttäneiden äitien osuus ikäryhmittäin vuosina 2018–2021 lapsen iän mukaan. Kuvasta näkee, että koronapandemian vaikutus näkyy eniten alle 30-vuotiaiden äitien kotihoidon tuen käytössä. Sitä vanhempien äitien kohdalla korona ei näkynyt kovin vahvasti trendeissä.

Kuvio 4. Kotihoidon tukea käyttäneiden äitien osuus ikäryhmittäin vuosina 2018–2021 lapsen iän mukaan.

Kotihoidon tuki paikkasi lastenhoitopuutteita hetkellisesti

Koronan mukanaan tuoma kotihoidon tuen käytön yleistyminen on havaittavissa myös, kun tarkastellaan alkaneita kotihoidon tukijaksoja niiden keston mukaan (kuviot 5 ja 6).

Koronakevään 2020 aiheuttamat reaktiot perheissä näkyvät varsinkin alle puoli vuotta kestäneiden tukijaksojen lukumäärän kasvuna. Alle puoli vuotta kestäneitä tukijaksoja on vuoden 2020 maalis-toukokuussa lukumääräisesti selvästi aiempia vuosia enemmän sekä äideillä että isillä.

Kuvaaja: äitien kotihoidon tuen käytön kesto (alkaneiden kausien lukumäärä) lapsen iän ja kotihoidon tuen jakson pituuden mukaan vuosina 2018–2021. Kuvasta näkee, että erityisesti alle puoli vuotta kestäneet kotihoidon tuen jaksot lisääntyivät ensimmäisenä koronakeväänä 2020.

Kuvio 5. Äitien kotihoidon tuen käytön kesto (alkaneiden kausien lukumäärä) lapsen iän ja kotihoidon tuen jakson pituuden mukaan vuosina 2018–2021.

Todennäköisesti perheet täydensivät jo alkanutta kotihoidon tukijaksoa uudella tukijaksolla tai ottivat lapset tilapäisesti varhaiskasvatuksesta kotihoitoon uuden kotihoidon tukijakson avulla. Koronapandemian aiheuttama kriisi muutti siis perheiden käyttäytymistä niin, että lasta hoidettiin kotona kotihoidon tuen turvin jonkin verran pidempään kuin aiempina vuosina.

Kuvaaja: isien kotihoidon tuen käytön kesto (alkaneiden kausien lukumäärä) lapsen iän ja kotihoidon tuen jakson pituuden mukaan vuosina 2018–2021. Kuvasta näkee, että koronan vaikutus näkyi myös isien kotihoidon tuen käytössä erityisesti keväällä 2020. Isät käyttivät enemmän kotihoidon tukea erityisesti yli 2-vuotiaiden lasten kanssa.

Kuvio 6. Isien kotihoidon tuen käytön kesto (alkaneiden kausien lukumäärä) lapsen iän ja kotihoidon tuen jakson pituuden mukaan vuosina 2018–2021.

Tuoko korona mukanaan muutoksia sukupuolten väliseen työnjakoon pitkällä aikavälillä?

Koronaepidemia aiheutti aiempaa selvästi hankalampia työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita perheisiin. Kun tarjolla ei entiseen tapaan ollut isovanhempien ja muun tukiverkoston apua, tuli perheiden luovia tilanteesta erilaisten keinojen avulla.

Perheissä saatettiin vuorotella etätöiden tekemistä, sovitella vanhempien työaikoja ja hyödyntää erilaisia tukimahdollisuuksia niin, että lastenhoito pysyttiin järjestämään.

Kotihoidon tuki tarjosi tähän yhden melko joustavasti käyttöön otettavan lisäkeinon ilman, että perhevapaajärjestelmään jouduttiin tekemään poikkeuksia tai tilapäisiä muutoksia. Joissakin muissa maissa saatettiin joutua turvautumaan erilaisiin perhevapaajärjestelmän muutoksiin.

Keväällä 2020 otettiin käyttöön väliaikainen epidemiatuki, joka oli tarjolla myös lapsiperheille. Viive epidemiatuen käyttöönotossa sekä kotihoidon tukijärjestelmän tuttuus saattoivat kuitenkin ohjata perheitä hyödyntämään kotihoidon tukea lastenhoidon järjestämisessä.

Kotihoidon tuen tuoma helpotus koski kuitenkin vain osaa pienten lasten perheitä. Siihen oli mahdollisuus vain niillä perheillä, joilla oli sopivan ikäisiä lapsia, ja joilla kotihoidon tuen jaksoja oli vielä käyttämättä.

Julkisen lastenhoidon tukijärjestelmän työkalupakissa kotihoidon tuki tarjosi perheille joustavan ja käyttökelpoisen tavan ratkoa lastenhoitopulmia ja sopeutua poikkeukselliseen tilanteeseen etenkin ensimmäisenä koronakeväänä.

Kotihoidon tuen käyttäjäpiikki ensimmäisinä koronakuukausina oli varmasti eräänlainen sokkireaktio, joka laimeni koronatilanteen vakiintuessa ja lasten palattua varhaiskasvatukseen.

Kiinnostavaa oli erityisesti se, että muutos näkyi sekä äitien että isien kotihoidon tuen käytössä. Muutos ei siis ollut samalla tavalla sukupuolittunut kuin tuen käyttö yleisesti on.

Muutokset kotihoidon tuen käytössä näyttävät kuitenkin olleen hetkellisiä. Vaikka isien osallistuminen lastenhoitoon on lisääntynyt tasaisesti, kriisiaika saattoi pakottaa purkamaan edelleen perinteistä työnjakoa vanhempien välillä. Kriisiaika on saattanut sitä kautta muovata sekä isien ja äitien että mahdollisesti myös työnantajien asenteita.

Kiinnostava kysymys onkin se, näkyvätkö nämä muutokset vanhempien välisessä työnjaossa myös pidemmällä aikavälillä.

Kirjoittajat

Miia Saarikallio-Torp
erikoistutkija, Kelan tutkimus

Anneli Miettinen
erikoistutkija, Kelan tutkimus

Matti Rantanen
data scientist, Kela

Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)kela.fi

Lisätietoja

Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -tutkimushanke.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin