Tietopaketti: asumistuet
Kela maksaa asumistukia pienituloisille kotitalouksille. Tämä tietopaketti esittelee asumistukien nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Tietopaketin lopusta löydät linkkejä muun muassa Kelan tuottamiin asumistukia koskeviin tilastoihin ja tutkimuksiin.
Kela maksoi asumistukia yhteensä 2,1 miljardia euroa vuonna 2025, josta 1,2 miljardia oli yleistä asumistukea.
Yleistä asumistukea sai reilut 240 000 ruokakuntaa vuoden 2025 lopussa. Niissä asui vajaat 412 000 henkilöä.
Yleisen asumistuen saajista valtaosa on työttömiä. Saajat ovat yleensä yksin asuvia.
Kelan maksamia asumistukia ovat yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustukseen kuuluva asumisavustus. Asumismenot otetaan huomioon myös perustoimeentulotukea myönnettäessä.
Kuinka paljon asumistukia maksetaan?
Kela maksoi asumistukia vajaat 2,1 miljardia euroa vuonna 2025.
Asumistukien menot vähenivät 14 % edellisvuodesta, kun inflaation vaikutus huomioidaan.
Eri etuuksia maksettiin vuonna 2025:
- yleistä asumistukea 1 228 miljoona euroa
- eläkkeensaajien asumistukea 685 miljoonaa euroa
- opintotuen asumislisää 165 miljoonaa euroa.
Lisäksi perustoimeentulotuesta korvattiin 460 miljoonaa euroa asumismenoja.
Kuinka moni saa asumistukea?
Yleistä asumistukea sai 240 400 ruokakuntaa vuoden 2025 lopussa.
Eläkkeensaajien asumistukea sai 192 500 henkilöä ja opintotuen asumislisää 147 500 henkilöä.
Yleisen asumistuen saajaruokakuntien määrä väheni 37 % verrattuna vuoden 2024 loppuun. Saajaruokakuntien määrä väheni, koska omistusasunnoissa asuville ei enää maksettu yleistä asumistukea ja opiskelijat siirtyivät opintotuen asumislisälle.
Yleistä asumistukea saaneissa ruokakunnissa asui joulukuussa 2025 yhteensä 411 700 henkilöä eli 9,5 % alle 65-vuotiaasta väestöstä.
Ketkä saavat yleistä asumistukea?
Yleistä asumistukea saavat yleisimmin yksin asuvat työttömät.
Yleisen asumistuen saajista vuoden 2025 lopussa työttömien ruokakuntia oli 62 %, työssä olevien ruokakuntia 18 %, opiskelijaruokakuntia 3 % ja muita ruokakuntia 17 %. Opiskelijaruokakuntien määrä väheni edellisestä vuodesta.
Yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista yhden hengen ruokakuntia oli 65 %, lapsiperheitä 28 %, pariskuntia 3 % ja muita 4 %. Vuoden 2025 lopussa yleistä asumistukea saavia lapsiperheitä oli yhteensä 66 900, joista 47 300 oli yhden huoltajan perheitä ja 19 600 kahden huoltajan perheitä.
Miten asumistuet ovat muuttuneet 2020-luvulla?
Yleistä asumistukea on 2020-luvulla leikattu, sen saamisen kriteerejä on tiukennettu ja opiskelijat on siirretty opintotuen asumislisälle.
Vuoden 2025 alussa yleisen asumistuen maksaminen omistusasunnoissa asuville päättyi. Vuoden 2025 elokuussa opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen saajista opintotuen asumislisän saajiksi.
Vuonna 2024 yleiseen asumistukeen tehtiin useita muutoksia:
- korvausprosentti pieneni 80 prosentista 70 prosenttiin
- enimmäisasumismenot laskivat Helsingissä muun pääkaupunkiseudun tasolle
- perusomavastuu kasvoi
- suojaosa poistettiin
Osalla ruokakunnista yleinen asumistuki on pienentynyt ja osalla päättynyt kokonaan. Tuen leikkaukset ovat kohdistuneet suojaosan poistumisen ja perusomavastuun korotuksen myötä erityisesti työssäkäyviin ruokakuntiin.
Miten asumistuet muuttuivat 2010-luvulla?
Yleisen asumistuen menot kasvoivat 2010-luvulla useiden lakimuutosten seurauksena.
Yleinen asumistuki uudistettiin vuonna 2015, ja asumistuen menot kasvoivat lakimuutoksen jälkeen. Lakimuutos yksinkertaisti tukea, väljensi sen ehtoja ja lisäsi saajien määrää.
Valtaosa opiskelijoista siirrettiin opintotuen asumislisältä yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017. Tuen menot kasvoivat 16,6 % vuonna 2017 ja edelleen vuonna 2018, jolloin opiskelijat olivat koko vuoden yleisen asumistuen piirissä.
Yleiseen asumistukeen siirtyminen paransi asumisen tukea valtaosalla opiskelijoista, joten yleisen asumistuen kustannusten kasvu oli suurempi kuin aiemmin maksetun asumislisän kustannukset.
