Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Mikrosimulointi: Sosiaaliturvaleikkaukset iskevät jo ennestään pienituloisiin nuoriin

Miska Simanainen, Marjo Pyy-Martikainen
Julkaistu 23.1.2024Päivitetty 23.1.2024

Vuonna 2024 toteutuvat sosiaaliturvan muutokset kohdistuvat voimakkaasti jo ennestään pienituloisiin nuoriin. Nuorillakin pienituloisuus ja sosiaaliturvamuutosten vaikutusten voimakkuus kuitenkin vaihtelee esimerkiksi nuoren perhetyypin ja sosioekonomisen aseman mukaan.

Suomen hallitus tekee sosiaaliturvaan mittavia leikkauksia, joiden tavoitteena on valtion talouden tasapainottaminen ja työnteon kannustimien parantaminen. Merkittävä osa leikkauksista toteutuu jo vuoden 2024 aikana. Julkisessa keskustelussa on kannettu huolta siitä, että sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset saattavat kasaantua jo entuudestaan pienituloisille tai taloudellisesti haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille.

Hallituksen sosiaaliturvamuutosten vaikutuksia väestön tuloihin ovat arvioineet syksyn 2023 aikana mm. SOSTE, STM ja VM sekä THL. Arvioissa on havaittu, että leikkaukset heikentävät erityisesti nuorten toimeentuloa.

Tässä kirjoituksessa syvennämme nuoriin kohdistuvaa arviointia ja selvitämme, mihin 16–29-vuotiaiden nuorten osajoukkoihin leikkausten vaikutukset kohdistuvat kipeimmin. Teimme tarkastelun osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VNTEAS) rahoittamaa hanketta Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa.

Nuoret ovat elämäntilanteiltaan moninainen joukko. Osa nuorista on ehtinyt jo kiinnittyä työelämään, osa etsii työtä ja osa opiskelee. Osa nuorista on työvoiman ulkopuolella muun syyn kuin opiskelun vuoksi. Myös nuorten asumismuodot ovat moninaisia.

Vertailussa hallituksen muutokset ja pelkät indeksikorotukset

Arviomme perustuu SISU-mikrosimulointimallilla tehtyihin laskelmiin. Vertaamme keskenään kahta vaihtoehtoista laskelmaa:

  1. Reformilaskelma, jossa huomioidaan valtaosa vuonna 2024 toteutuvista sosiaaliturva- ja veromuutoksista
  2. Peruslaskelma, jossa sosiaaliturvaetuuksiin tehdään ainoastaan lakisääteiset indeksikorotukset

Käytämme tarkastelussa suhteellista pienituloisuusmittaria, jossa henkilö määrittyy pienituloiseksi, jos hänen kotitaloutensa käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia koko väestön tulojen mediaanista.

Kuvaamme menetelmää tarkemmin kirjoituksen lopussa.

20–29-vuotiaiden pienituloisuusaste kasvaa eniten

Laskelmamme perusteella nuorten pienituloisuusaste on muuta väestöä korkeampi jo ilman sosiaaliturvaleikkauksia. Viidennes 16–19-vuotiaista ja 20–29-vuotiaista määrittyy peruslaskelmassa pienituloiseksi.

Kuten aiemmissa vaikutusarvioissa on havaittu, suunnitellut muutokset kohdentuvat erityisesti nuoriin aikuisiin. 20–29-vuotiaiden pienituloisuusaste kasvaa muutosten seurauksena 1,5 prosenttiyksikköä. 16–19-vuotiailla, jotka asuvat usein vielä vanhempiensa luona, muutos on 0,8 prosenttiyksikköä. 70 vuotta täyttäneillä muutos on pienin, 0,4 prosenttiyksikköä.

Kuvio: Pienituloisten osuus väestöstä sekä vuoden 2024 sosiaaliturva- ja veromuutosten vaikutus ikäryhmittäin. Kuvasta näkee, että pienituloisuus yleistyy 20–29-vuotiailla enemmän kuin muilla ikäryhmillä.

Tarkastelun kohteena lähes 900 000 nuorta

Tarkastelumme koskee noin 892 000 Manner-Suomen väestöön kuuluvaa 16–29-vuotiasta nuorta.

Nuorista kolmannes asuu yksin ja kolmannes vanhemman tai vanhempien luona. Puolison kanssa asuu joka viides nuori. Omien lastensa kanssa asuu 8 prosenttia nuorista, valtaosa heistä kahden vanhemman lapsiperheissä.

Vajaa 7 prosenttia nuorista jää näiden ryhmien ulkopuolelle. Heissä on esimerkiksi yhteisessä asunnossa asuvia henkilöitä, joita ei ole rekisteriaineistossa päätelty toistensa puolisoiksi tai lähisukulaisiksi.

Nuorista puolet on työllisiä ja kolmannes opiskelijoita. Puolella opiskelijoiksi määrittyneistä ei kuitenkaan ole lainkaan opintotukikuukausia. Työttömiä on 7 prosenttia ja ryhmään ”muu” kuuluvia 8 prosenttia. Ryhmään ”muu” kuuluu nuoria, jotka suorittavat varusmies- tai siviilipalvelusta, ovat työkyvyttömyyseläkkeellä tai joiden pääasiallinen toiminta on tuntematon.

Perhetyypeittäin pienituloisuus kasvaa eniten yksinhuoltajilla ja yksinasuvilla

Pienituloisuusasteet ovat korkeampia yhden aikuisen taloudessa asuvilla kuin kahden tai useamman aikuisen taloudessa asuvilla.

Perhetyypin mukaan tarkasteltuna korkeimmat nuorten pienituloisuusasteet ovat ilman leikkauksia yksinasuvilla (38,5 prosenttia tai 114 000 nuorta) ja yksinhuoltajilla (37,2 prosenttia tai 4 400 nuorta). Pienituloisuus on melko yleistä myös perhetyypin ryhmässä ”muu” (23,6 prosenttia tai 14 000 nuorta).

Toteutuessaan sosiaaliturvan leikkaukset nostaisivat eniten yksinhuoltajanuorten pienituloisuusastetta, peräti 3 prosenttiyksikköä (350 nuorta). Yksinasuvilla pienituloisuus kasvaisi 2,2 prosenttiyksikköä (6 400 nuorta).

Yhden aikuisen kotitaloudet ovat toimeentuloltaan haavoittuvammassa asemassa kuin ne kotitaloudet, joissa on useampi aikuinen, mikä on havaittu myös sosiaaliturvan stressitestauksessa.

Kuvio: 16–29-vuotiaiden pienituloisuusaste sekä vuoden 2024 sosiaaliturva- ja veromuutosten vaikutus perhetyypin mukaan. Kuvasta näkee, että pienituloisuus lisääntyy yksin asuvilla ja yksinhuoltajilla enemmän kuin muissa nuorten perhetyypeissä. Yksinhuoltajanuorten pienituloisuusaste lisääntyy 3 prosenttiyksikköä.
 

Sosioekonomisen aseman mukaan pienituloisuus kasvaa eniten työttömillä nuorilla

Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna pienituloisuusaste on peruslaskelmassa korkein työttömillä, opintotukea saavilla opiskelijoilla ja ryhmään ”muu” kuuluvilla. Työttömistä nuorista noin 47 prosenttia (28 000 nuorta) on peruslaskelmassa pienituloisia.

Työttömien pienituloisuusaste kasvaa muutosten seurauksena eniten, 3,6 prosenttiyksikköä (2 000 nuorta). Sekä työllisillä että ryhmään ”muu” kuuluvilla pienituloisuusaste kasvaa vajaat kaksi prosenttiyksikköä.

Opintotukea saavien opiskelijoiden pienituloisuusaste pienenee muutosten seurauksena noin yhden prosenttiyksikön (1 500), mikä johtuu lainatakauksen korottamisesta.

Opintolainan sisällyttäminen tuloihin vaikuttaa merkittävästi kuvaan opiskelijoiden pienituloisuudesta. Ilman lainatakauksen sisällyttämistä opintotukea saavista opiskelijoista yli puolet alittaa pienituloisuusrajan ja opiskelijoita koskevat sosiaaliturvan muutokset nostavat ryhmän pienituloisuusastetta noin kuudella prosenttiyksiköllä (8 900 nuorta).

Kuvio: 16–29-vuotiaiden pienituloisuusaste sekä vuoden 2024 sosiaaliturva- ja veromuutosten vaikutus sosioekonomisen aseman mukaan. Kuvasta näkee, että pienituloisuus lisääntyy työttömillä nuorilla 3,6 prosenttiyksikköä, joka on enemmän kuin muissa nuorten sosioekonomisissa ryhmissä.
 

Työttömien perheellisten ja työllisten yksinhuoltajien pienituloisuusasteet kasvavat eniten

Tihennämme vielä kampaa ja tarkastelemme pienituloisuusasteen muutosta, kun nuoret jaetaan osajoukkoihin sekä perhetyypin että sosioekonomisen aseman mukaan.

Matalimmat pienituloisuusasteet ovat niillä työllisillä nuorilla, jotka asuvat vanhempiensa luona, puolison kanssa tai puolison ja lasten kanssa. Korkeimmat pienituloisuusasteet ovat niillä yhden aikuisen taloudessa asuvilla nuorilla, jotka ovat työelämän ulkopuolella opiskelun, työttömyyden tai muun syyn takia.

Niistä yksinasuvista opiskelijoista, jotka eivät saa opintotukea, peräti neljä viidestä (13 000 nuorta) jää pienituloisuusrajan alapuolelle. Myös yksinasuvilla työttömillä nuorilla pienituloisuus on erittäin yleistä.

Seuraavassa kuviossa esitämme pienituloisuusasteet perhetyypin ja sosioekonomisen aseman mukaan tilanteessa, jossa sosiaaliturvaleikkauksia ei tehdä.

Kuvio: 16–29-vuotiaiden pienituloisuusaste ilman vuoden 2024 sosiaaliturva- ja veromuutoksia perhetyypin ja sosioekonomisen aseman mukaan. Kuvasta näkee, että pienituloisuus on yleisintä yksinasuvilla nuorilla, jotka ovat työelämän ulkopuolella opiskelun, työttömyyden tai muun syyn takia.
 

Suurin muutos pienituloisuusasteessa, 5 prosenttiyksikköä (200 nuorta), on lasten ja puolison kanssa asuvilla työttömillä nuorilla. Työllisten yksinhuoltajanuorten pienituloisuusaste kasvaa kuitenkin lähes yhtä paljon: 4,8 prosenttiyksikköä (250 nuorta).

Yksinhuoltajilla sovitellun työttömyyspäivärahan saaminen on yleisempää kuin perhetyypiltään muilla työllisillä nuorilla. Siksi työtulojen suojaosien poisto voi vaikuttaa voimakkaammin juuri heihin.

Yksinasuvien työttömien nuorten tilanne näyttää erityisen huolestuttavalta, sillä heistä yli 70 prosenttia (19 000 nuorta) on jo ilman leikkauksia pienituloisia. Muutosten seurauksena pienituloisuus kasvaa 4,6 prosenttiyksikköä (1 200 nuorta).

Kuvio: Vuoden 2024 sosiaaliturva- ja veromuutosten vaikutus 16–29-vuotiaiden pienituloisuusasteeseen perhetyypin ja sosioekonomisen aseman mukaan. Kuvasta näkee, että pienituloisuus yleistyy eniten työttömillä perheellisillä, työllisillä yksinhuoltajilla ja työttömillä yksinasuvilla.

Miten nuoret sopeutuvat leikkauksiin?

Sosiaaliturvaleikkausten on aiemmissa vaikutusarvioissa todettu kohdistuvan erityisesti nuoriin. Koska nuorten pienituloisuus on muita ikäryhmiä yleisempää, merkitsee tämä vaikutusten kohdentumista toimeentuloltaan jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin.

Nuoret ovat elämäntilanteiltaan ja asumismuodoiltaan moninainen ryhmä. Siksi vuoden 2024 aikana voimaan tulevat sosiaaliturvan muutokset vaikuttavat 16–29-vuotiaiden nuorten pienituloisuuteen eri tavoin perhetyypin ja sosioekonomisen aseman mukaisissa osajoukoissa.

Muutokset nostavat eniten 20–29-vuotiaiden pienituloisuusastetta. Sen sijaan 16–19-vuotiailla nuorilla, jotka asuvat usein vielä vanhempiensa luona, pienituloisuus kasvaa vain vähän.

Pienituloisuus kasvaa eniten yhden aikuisen talouksissa asuvilla nuorilla ja työttömillä nuorilla. Erityisesti yksinasuvien työttömien nuorten tilanne näyttää huolestuttavalta, sillä heillä pienituloisuus on jo lähtökohtaisesti erittäin yleistä ja lisäksi kasvaa voimakkaasti muutosten seurauksena. Merkille pantavaa on myös se, että pienituloisuus kasvaa voimakkaasti yksin lapsia huoltavilla työllisillä nuorilla.

Hallituksen sosiaaliturvaleikkausten seurauksena nuorten toimeentulo heikentyy eniten niillä nuorilla, joilla toimeentulo on jo entuudestaan heikkoa. Jatkotutkimuksessa olisikin tärkeää arvioida, missä määrin muutosten kohteena olevilla nuorilla on tosiasiallisia mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan työllistymällä tai työntekoa lisäämällä, vai tarvitsisivatko he taloudellisten kannustimien sijaan pikemminkin tiheäsilmäisempää sosiaaliturvan suojaverkkoa.

Kirjoittajat

Marjo Pyy-Martikainen
matemaatikko, Kela
marjo.pyy-martikainen@kela.fi

Miska Simanainen
tutkija, Kela
miska.simanainen@kela.fi

Lisätietoa

Näin tarkastelu tehtiin

Arvioimme vuonna 2024 toteutuvien sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksia 16–29-vuotiaisiin nuoriin perhetyypiltään ja sosioekonomiselta asemaltaan erilaisissa osajoukoissa. Arvio perustuu SISU-mikrosimulointimallilla ja sen laajalla yksilötason rekisteriaineistolla tehtyihin laskelmiin.

Tarkastelu on toteutettu osana nuorten toimeentuloa laajemmin kartoittavaa tutkimushankettamme.

Tarkastellut lakimuutokset

Huomioimme nuoriin kohdistuvien yhteisvaikutusten tarkastelussa seuraavat vuoden 2024 aikana voimaan tulevat sosiaaliturvan ja verotuksen lakimuutokset:

  • Indeksisidonnaiset etuudet. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan, lastenhoidon tukien, opintorahan, sairaus- ja vanhempainpäivärahan minimien sekä yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteiden lakisääteiset indeksikorotukset jätetään tekemättä.
  • Lapsilisät. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan 10 e/kk, alle 3-vuotiaiden lapsilisää korotetaan 26 e/kk, 4., 5. ja sitä seuraavien lasten lapsilisää korotetaan 10 e/kk.
  • Työttömyysturva. Lapsikorotukset poistetaan, työtulojen suojaosa poistetaan, työssäoloehtoa pidennetään 26 viikosta 52 viikkoon, työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään 5 päivästä 7 päivään, lomakorvauksen jaksotus palautetaan, ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan.
  • Yleinen asumistuki. Työtulojen suojaosa poistetaan, perusomavastuun prosenttiosuutta korotetaan 42:sta 50:een, perusomavastuun aikuisen kerrointa pienennetään ja lapsen kerrointa kasvatetaan, asumistuen prosenttiosuutta pienennetään 80:sta 70:ään, Helsingin enimmäisasumismenojen määrää pienennetään kuntaryhmän 2 tasolle.
  • Opintotuki. Huoltajakorotusta korotetaan 30 e/kk, opintolainan lainatakausta korotetaan 650:sta e/kk 850:aan e/kk (alle 18-vuotiaat toisen asteen opiskelijat: 300:sta e/kk 400:ään e/kk).
  • Verot ja maksut. 2,8 prosentin suuruinen indeksitarkistus ansiotuloveroperusteisiin, työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus kohdennetaan 65 vuotta täyttäneisiin, solidaarisuusveron eli tuloveroasteikon ylimmän progressioportaan alaraja korotetaan 150 000 euroon, matkakuluvähennyksen omavastuuta korotetaan 750 eurosta 900 euroon, kotitalousvähennyksen määräaikaista korotusta jatketaan, työttömyysvakuutusmaksu alennetaan 0,79 prosenttiin.

Teimme laskelmat SISU-mikrosimulointimallilla, joka on sosiaaliturvan ja verotuksen suunnitteluun ja arviointiin kehitetty staattinen laskentamalli. Käytimme malliversiota 23.10 ja vuoden 2021 rekisteriaineistoa. Rekisteriaineisto sisältää sosiaalietuuksien ja verotuksen laskennassa tarvittavia tietoja noin 400 000 Suomen asuntokunnalle ja niiden noin 800 000 jäsenelle. Asuntokunta on käsitteenä lähellä kotitaloutta. Rajasimme tarkastelun Manner-Suomen väestöön, koska Ahvenanmaan sosiaaliturva ja verotus poikkeavat joiltain osin Manner-Suomesta. Vertasimme keskenään kahta vaihtoehtoista laskelmaa vuoden 2024 lakimuutoksista. Reformilaskelmassa on huomioitu edellä luetellut lakimuutokset, kun taas peruslaskelmassa sosiaaliturvaetuuksiin tehdään ainoastaan lakisääteiset indeksikorotukset.

Peruslaskelmassa on tehty 3,5 prosentin suuruinen indeksikorotus ansiotuloveroperusteisiin (ks. HE 34/2023). Maksut on huomioitu vuoden 2024 tasoisina sekä perus- että reformilaskelmassa. Poikkeuksen muodostaa työttömyysvakuutusmaksu, joka on peruslaskelmassa vuoden 2023 tasoinen.

Laskelmassa on oletettu, että lakimuutokset tulevat voimaan vuoden 2024 alusta, vaikka tosiasiassa osa muutoksista tulee voimaan myöhemmin vuoden 2024 aikana. Tällä oletuksella pyritään mallintamaan suunniteltujen lakimuutosten täysimääräistä vaikutusta tilanteessa, jossa kaikki muutokset ovat jo tulleet voimaan. Mallintamamme muutokset ovat pääosin samat kuin VM-STM:n ja THL:n raporteissa. Olemme hyödyntäneet työttömyysturvaan tehtävien muutosten mallintamisessa VM-STM:n raportin laskelmia varten kehitettyjä laskentakoodeja. Tulokset voivat poiketa hieman VM-STM:n raportista mm., koska käytämme uudempaa aineistoa.

Toimeentulotuen simuloinnissa on käytetty Kelan enimmäisasumismenojen kuntakohtaisia normeja. Laskelmassa ei ole huomioitu lakimuutosten mahdollisia käyttäytymisvaikutuksia. Myös esim. asumistuen simulointiin liittyy puutteita, joiden vuoksi asumistuen lakimuutosten vaikutukset voivat tulla yliarvioiduksi (vrt. VM-STM:n raportti).

Tarkastelussa käytetty pienituloisuusmittari

Tarkastelimme lakimuutosten vaikutuksia käyttämällä suhteellista pienituloisuusmittaria, jossa henkilö määrittyy pienituloiseksi, mikäli hänen kotitaloutensa ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 prosenttia koko väestön tulojen mediaanista. Kotitalouden ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot lasketaan jakamalla kaikkien kotitalouden jäsenten käytettävissä olevien rahatulojen summa kotitalouden kulutusyksiköiden määrällä.

Käytettävissä olevat rahatulot koostuvat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloista, saaduista tulosiirroista sekä maksetuista veroista ja maksuista. Opintolainan valtiontakaus on laskettu mukaan käytettävissä oleviin rahatuloihin, koska opintolaina muodostaa merkittävän osan opiskelijan toimeentuloa. Opintolaina simuloitiin yhtä monelle kuukaudelle kuin opiskelijalle on rekisteriaineiston tietojen mukaan maksettu opintotukea.

Peruslaskelman pienituloisuusraja oli yhden hengen kotitaloudelle noin 1540 e/kk (vuoden 2024 rahanarvossa). Kahden aikuisen kotitaloudessa raja oli noin 2310 e/kk ja yhden 0–13-vuotiaan lapsen yksinhuoltajataloudessa noin 2002 e/kk. Käytimme peruslaskelman pienituloisuusrajaa myös reformilaskelmassa, koska halusimme verrata, kuinka henkilön toimeentulo muuttuu reformitilanteessa verrattuna hänen toimeentuloonsa perustilanteessa.

Tarkastelimme nuorten pienituloisuutta perhetyypin ja sosioekonomisen aseman mukaisissa osajoukoissa. Perhetyyppi perustui aineiston tietoihin kotitalouden koosta ja kotitalouden jäsenien välisistä suhteista.

Sosioekonominen asema perustui Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston luokitteluun henkilön toiminnasta vuoden lopussa. Opiskelijoiksi määrittyivät pääsääntöisesti ne ammatissa toimimattomat henkilöt, jotka olivat ilmoittautuneet syyslukukaudella läsnä olevaksi johonkin oppilaitokseen. Jaoimme opiskelijat edelleen opintotukea saaneisiin opiskelijoihin ja niihin opiskelijoihin, jotka eivät olleet saaneet vuoden aikana lainkaan opintotukea.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin