Miten sosiaaliturvajärjestelmä on turvannut ukrainalaisten toimeentuloa?

Kelalta etuuksia saaneiden Ukrainan kansalaisten määrä on kasvanut voimakkaasti, ja heitä oli lähes 40 000 vuonna 2025. Kela on maksanut ukrainalaisille vajaa puoli miljardia euroa sosiaaliturvaa sodan aikana. Kelan ukrainalaisia varten rakentama palvelumalli on yksi osoitus siitä, että suomalainen sosiaaliturva on kykeneväinen reagoimaan tarvittaessa toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin.

Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan alkoi 24.2.2022. Sodan seurauksena lähes 7 miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta, ja heistä vajaat 6,4 miljoonaa asuu eri puolilla Eurooppaa.

Suomeen on tullut sodan alkamisen jälkeen arviolta noin 80 000 ukrainalaista. Heistä noin 46 000 on tällä hetkellä tilapäisen suojelun piirissä. Väestö tiedon perusteella ukrainalaisia oli Suomessa vuoden 2025 lopussa noin 49 300. Osa maahan saapuneista on edelleen vastaanottojärjestelmän piirissä, osa ei ole hakenut kotikuntaa, osa palannut takaisin Ukrainaan ja osa on siirtynyt muihin maihin.

Tarkastelemme tässä kirjoituksessa, miten Kelan etuuksien saaminen on ukrainalaisten keskuudessa kehittynyt sodan aikana.

Ukrainalaiset poikkeuksellisessa tilanteessa sosiaaliturvan näkökulmasta

Tilapäinen suojelu on erityinen, nopeutettu menettely, jolla EU‑maissa voidaan antaa väliaikainen oleskelulupa ja perusoikeudet suurta konfliktia tai humanitaarista kriisiä pakeneville ihmisille. Tilapäisen suojelun tarkoituksena on tarjota nopea suojelumuoto ilman yksilöllistä turvapaikkatutkintaa silloin, kun maahan saapuvien määrä on suuri.

Tilapäistä suojelua saavat ovat sosiaaliturvan näkökulmasta poikkeavassa asemassa.

Vähintään ensimmäisen vuoden ajan Suomessa tilapäistä suojelua saavat kuuluvat vastaanottojärjestelmän palveluiden piiriin. Vuoden jälkeen he voivat halutessaan muuttaa kotikuntaan ja saada samalla oikeuden Kelan tukiin. Oman erityispiirteensä tilanteeseen on tuonut esimerkiksi se että he eivät voi saada työmarkkinatukea.

Tilapäistä suojelua saavat voivat myös halutessaan jäädä vastaanottojärjestelmään. Silloin he voivat saada samanaikaisesti vastaanottopalveluita ja Kelan etuuksista lapsilisää sekä Kela-kortin. Tämä on tilanteena varsin ainutlaatuinen, sillä yleensä turvapaikkaa hakeneet ovat voineet saada Kelan tukia vasta vastaanottopalvelujen päätytyttä, oleskeluluvan saamisen yhteydessä.

Maahanmuuttoviraston (Migri) tilastojen mukaan vastaanottojärjestelmässä olevien ukrainalaisten määrä oli helmikuun 2026 alussa 12 362 henkilöä, joista alaikäisiä oli 3 309. Kokonaismäärästä noin 60 prosenttia oli naisia.

Ukrainalaisten etuudensaajien määrä on moninkertaistunut sodan aikana

Sodan ensimmäisen vuoden aikana Suomessa asui reilut 8 000 Ukrainan kansalaista, joista vajaat 5 000 sai jotakin Kelan etuutta. Jo ennen sotaa Suomessa oli ukrainalaisia, joista osa asui maassa pysyvämmin, kun taas osa oli maassa esimerkiksi osan vuodesta kausityössä.

Ukrainalaisten määrä on viime vuosina kasvanut, ja vuonna 2025 heitä oli väestössä reilut 49 000, joista vajaat 39 000 sai jotakin Kelan etuutta. Kasvu oli erittäin voimakasta vuosina 2023–2024, mutta hidastui viime vuonna.

Aiempaa suurempi osa Ukrainan kansalaisista saa Kelan etuuksia. Vuonna 2022 vain reilu puolet (57 prosenttia) Suomessa asuneista ukrainalaisista sai jotakin etuutta. Viime vuonna jo neljä viidestä ukrainalaisesta sai Kelan etuutta (78 prosenttia), mikä vastaa suurin piirtein Kelan etuuksien saajien osuutta koko väestöstä. Kelan maksamia etuuksia voi saada ilman, että kuuluu väestöön ja kaikki väestöön kuuluvat eivät saa Kelan maksamia etuuksia.

Ukrainalaisista Kelan etuuksien saajista valtaosa on naisia ja lapsia

Kelan etuuksia saavista Ukrainan kansalaisista 57 % oli naisia vuonna 2025. Jos lasketaan pelkästään aikuiset, naisten osuus ukrainalaisista etuudensaajista oli 61 %.

Lapsia puolestaan oli joka neljäs (26 %) Kelan etuuksia saaneista ukrainalaisista.

Kelan etuuksien saaminen on yleisempää ukrainalaisilla naisilla kuin miehillä. Nuorista aikuisista ukrainalaisista naisista 83 % sai Kelan etuuksia vuonna 2025, miehistä 75 %. Ero on suurempi työikäisten, 30–64-vuotiaiden kohdalla: naisista 86 % ja miehistä 64 % sai Kelan etuuksia.

Eroja selittävät ennen kaikkea lapsilisät ja yksin lasten kanssa Suomeen paenneet naiset. Lapsilisä maksetaan yleisimmin äidille, ja yksinhuoltajilla todennäköisyys saada toimeentulotukea on selvästi suurempi kuin muilla.

Ukrainalaisilla lapsilla Kelan etuuksien saaminen on selvästi yleisempää kuin lapsilla ylipäänsä. Tätä selittää ainakin se, että yleisen asumistuen ja toimeentulotuen saajiksi lasketaan kaikki ne henkilöt, jotka asuvat hakijan kanssa samassa taloudessa.

Ukrainalaisille maksettiin ainakin 250 miljoonaa euroa Kelan etuuksia vuonna 2025

Kela maksoi Ukrainan kansalaisille kymmentä heidän eniten saamaansa etuutta yhteensä vajaat 18 miljoonaa euroa vuonna 2022. Saajamäärän kasvun myötä maksettu summa on myös kasvanut, ja viime vuonna Kela maksoi ukrainalaisille jo vajaat 250 miljoonaa euroa vastaavia etuuksia.

Ukrainalaisille maksetuista etuuksista selvästi eniten maksetaan perustoimeentulotukea: 139,9 miljoonaa euroa vuonna 2025. Toimeentulotuen suhteellinen osuus korostuu, koska tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset eivät voi saada työmarkkinatukea. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan ukrainalaisten tilapäistä suojelua saavien työikäisten työllisyysaste on noin 30 prosenttia.

Yleistä asumistukea maksettiin noin 49,5 miljoonaa euroa sekä työttömyysturvaa 17,6 miljoonaa euroa.

Lapsilisää maksettiin ukrainalaisille lähes 17,8 miljoonaa euroa ja vanhempainpäivärahoja 5,5 miljoonaa euroa. Muita Kelan etuuksia maksettiin selvästi vähemmän.

Suurin osa ukrainalaisille maksetuista etuuksista kohdentuu työikäisille. Sukupuolittain tarkasteltuna ukrainalaisille naisille kohdistuu selvästi enemmän Kelan etuuksia kuin ukrainalaisille miehille.

Valtaosa ikääntyneistä ukrainalaisista ei ole voinut saada Kelan eläkkeitä, koska niitä voi saada vasta siinä vaiheessa, kun on asunut 3 vuotta vakinaisesti Suomessa. Siksi toimeentulotukea kohdentuu ukrainalaisille 65 vuotta täyttäneille suhteessa enemmän kuin muille saman ikäisille. Keväästä 2026 alkaen ensimmäiset sotaa paenneet voivat alkaa saada Kelan eläkkeitä?

Kotoutuminen viranomaisten yhteisenä tavoitteena

Viranomaisten yhteinen tavoite on ollut tukea Ukrainan sotaa paenneiden kotoutumista Suomeen sekä muuttoa vastaanottojärjestelmästä kotikuntiin. Jotta tilapäisen suojelun piirissä olevien ukrainalaisten toimeentulo on saatu turvattua tärkeässä siirtymävaiheessa vastaanottojärjestelmästä kotikuntiin, Kela kehitti tilanteeseen nopeasti uuden palvelumallin.

Ukrainalaisten palvelumallissa oli kaksi erillistä selkeää tavoitetta:

1. Ukrainalaisten hallittu siirtyminen vastaanottojärjestelmästä Kelan asiakkaaksi ja etuuksien piiriin
2. Ennakoiva asiakasohjaus ja asiakkuuden haltuunotto, joilla pyritään estämään asiakaspalvelun ruuhkautuminen ja vähentämään kielihaasteita.

Painopiste palvelumallissa on alkuvaiheen keskeisissä etuuksissa ja asiointikanavissa, joissa asiakas voi selvitä itsenäisesti omalla äidinkielellä. Tarkoituksena on ollut, että tilapäistä suojelua saavat voisivat hakea Kela-korttia ja lapsilisää omakielisellä yhdistelmälomakkeella jo ennen kuin hakevat kotikuntaa. Näin oikeus Kelan asumisperusteisiin etuuksiin olisi ratkaistu ennen mahdollista toimeentulotukihakemusta.

Tavoitteena on myös ollut mahdollistaa etuuden hakeminen ilman tarvetta henkilökohtaiselle asioinnille Kelassa. Jos henkilökohtainen asiointi on ollut tarpeen, asiakkaalle on tarvittaessa järjestetty tulkkaus. Myös vastaanottokeskuksissa ja järjestöiltä on saatu tukea etuushakemusten täyttöön.

Viestintä on ollut keskeinen osa palvelumallia. Kelassa tehtiin alusta alkaen päätös viestiä Ukrainan sotaa paenneille sekä ukrainaksi että venäjäksi. Kielikysymys on Ukrainassa poliittinen, mutta Kelassa päätös oli pragmaattinen ja perustui tietoihin siitä, että monen etenkin Itä-Ukrainasta sotaa paenneen äidinkieli on venäjä.

Kelan viestintä on, osin kumppaneiden tuella, tavoittanut ukrainalaisia hyvin ja edistänyt oikean tiedon leviämistä tilanteessa, jossa on liikkunut myös jonkin verran väärää tietoa ja huhupuheita. Lisää tietoa Kelan etuuksista ukrainalaisille on saatavilla Kelan verkkosivuilla.

Suomen järjestelmä on kestänyt tilannetta hyvin

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut Suomen talouteen ja toimintaympäristöön. Elämme epävarmuuden aikaa, jossa kuluttajien luottamus on heikko, työttömyys ennätyslukemissa ja valtion menot säästötoimista huolimatta kasvaneet.

Suomi on lisännyt omia puolustusmenojaan ja tukenut Ukrainaa noin 4 miljardilla eurolla vuodesta 2022 alkaen. Kaiken kaikkiaan tuki vastaa vajaan 1 prosentin osuutta vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Lisäksi Kela on maksanut Ukrainan kansalaisille vuodesta 2022 alkaen yhteensä vajaa puoli miljardia euroa etuuksia. Ukrainalaiset ovat myös saaneet erilaisia palveluita kuten vastaanottopalveluita, kuntien kotoutumispalveluita, työllisyyspalveluita ja sosiaalipalveluita.

Alun perin monella ukrainalaisella on ollut tarkoituksena palata kotimaahan. Sota on pitkittynyt ja sen myötä monen aikomus on muuttunut. Suuri osa haluaisi asettua Suomeen pysyvästi. Tiedämme myös, että sotaa paenneiden ukrainalaisten on ollut verrattain vaikeaa työllistyä Suomessa. Tuoreimpien tietojen perusteella ukrainalaisten työllisyysaste on noin 30 %, kun väestössä on yli 70 %.

Todennäköisesti moni Ukrainan sotaa Suomeen paennut turvaa jatkossakin toimeentuloaan sosiaaliturvalla ainakin kotoutumisen alkuvaiheessa, jossa heikosta suomen tai ruotsin kielen taidosta johtuen työllistymismahdollisuudet Suomessa ovat heikommat. On hyvä myös huomioida, että iso joukko Suomeen sotaa paenneista on lapsia ja nuoria.

Tilapäistä suojelua tarvitsevien ukrainalaisten toimeentulon turvaaminen on hyvä esimerkki siitä, kuinka kestävä suomalainen järjestelmä lopulta on ollut shokin edessä. Vastaavaa joustavuutta ja kestävyyttä nähtiin myös koronakriisin aikana.

Kirjoittajat

Jukka Hänninen
vastaava analyytikko, Kela
jukka.i.hanninen@kela.fi

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, Kela
hennamari.mikkola@kela.fi

Kaaren Erhola
Erikoissuunnittelija, Kela
Kaaren.erhola@kela.fi