Vieraskieliset nuoret eivät saa enempää sosiaaliturvaa kuin muut nuoret
Kelan nuorille maksamasta sosiaaliturvasta 13 prosenttia kohdistuu vieraskielisille nuorille, vaikka he muodostavat 23 prosenttia nuorista asiakkaista. Vieraskielisillä nuorilla työttömyysturva ja perustoimeentulotuki painottuvat enemmän kuin muilla nuorilla, ja toisaalta he saavat harvemmin opintotukea ja kuntoutusta.
Vieraskielisten ja maahan muuttaneiden nuorten integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja sosiaaliturvan käyttö puhuttavat usein julkisuudessa. Tutkimuksen avulla voimme paremmin ymmärtää, kohtaavatko he erityisiä haasteita esimerkiksi koulutuksessa, työllistymisessä tai terveydenhuollossa.
Vieraskieliset nuoret voivat olla muita suuremmassa riskissä jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Sosiaaliturvan käytön analysointi saattaa paljastaa syrjäytymiseen johtavia tekijöitä ja auttaa samalla kohdistamaan tukitoimia nykyistä tehokkaammin.
Tutkimus voi auttaa myös tunnistamaan, onko vieraskielisillä nuorilla erityistarpeita, joita nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei välttämättä riittävästi huomioi. Esimerkiksi kielimuurit tai kulttuurierot voivat vaikuttaa palveluiden saavutettavuuteen ja tehokkuuteen.
Vieraskielisellä tarkoitamme henkilöä, jonka viralliseksi äidinkieleksi on Kelan asiakasrekisteriin merkitty jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Vieraskielisyys ei ole sama asia kuin ulkomaalaisuus, maahanmuutto tai pakolaisuus. Vieraskielinen henkilö voi olla myös Suomen kansalainen sekä syntyperältään suomalainen.
Tutkimme vieraskielisten nuorten sosiaaliturvan käyttöä Suomessa osana laajempaa tutkimushanketta Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa. Käsittelemme tässä kirjoituksessa tiiviisti joitain keskeisiä löydöksiä vieraskielisten 16–29-vuotiaiden nuorten sosiaaliturvan käytöstä vuosina 2020–2023.
Tarkastelemme maksettujen eurojen kautta kieliryhmien välisiä eroja. Emme tarkastele tässä kirjoituksessa henkilömääriä.
Kelan asiakasrekisterissä on enemmän vieraskielisisiä nuoria kuin vakituisessa väestössä
Kelan kaikista asiakasrekisterissä olevista asiakkaista 16-29-vuotiaita nuoria oli yhteensä reilu 1 075 000 henkilöä. Heistä noin 23 prosenttia oli viralliselta äidinkieleltään vieraskielisiä. Väestörekisterin tietojen perusteella taas noin 13 prosenttia 16-29-vuotiaista nuorista oli vieraskielisiä (14 prosenttia vuonna 2024.)
| Vuosi | Kaikki | Vieraskielisiä | Vieraskielisten % kaikista |
|---|---|---|---|
| 2020 | 1 164 783 | 313 170 | 27 % |
| 2021 | 1 133 914 | 292 758 | 26 % |
| 2022 | 1 102 936 | 272 271 | 25 % |
| 2023 | 1 075 120 | 252 913 | 24 % |
Kelan asiakasrekisterissä ovat mukana myös tilapäisesti Suomessa olevat henkilöt, jotka ovat Suomen sosiaaliturvan piirissä vakuutettuina. Tästä syystä Kelan asiakasrekisterissä on eri määrä vieraskielisiä nuoria kuin Tilastokeskuksen väestötiedoissa. Henkilö voi olla oikeutettu Kelan maksamaan sosiaaliturvaan ja siten myös olla Kelan asiakas, vaikka hän ei asu Suomessa vakituisesti eikä siten kuulu väestötiedoissa Suomen väestöön.
| Etuus | 2020 | 2023 |
|---|---|---|
| Kelan eläke-etuudet | 5 % | 6 % |
| Kuntoutuspalvelut | 3 % | 4 % |
| Kuntoutusraha | 4 % | 5 % |
| Lapsilisät | 16 % | 19 % |
| Muut | 10 % | 10 % |
| Opintolainahyvitys | 3 % | 4 % |
| Opintotuki | 8 % | 8 % |
| Perustoimeentulotuki | 25 % | 28 % |
| Sairauspäivärahat | 6 % | 6 % |
| Työttömyysturva | 25 % | 28 % |
| Vanhempainpäivärahat | 10 % | 12 % |
| Yleinen asumistuki | 11 % | 11 % |
| Kaikki yhteensä | 13 % | 13 % |
Vieraskielisille nuorille maksettiin etuuksina noin 13 prosenttia kaikille ikäryhmänsä nuorille maksetuista etuuksista. Tämä vastaa hyvin vieraskielisten nuorten osuutta kaikista 16–29-vuotiasta nuorista, jotka kuuluvat Suomen väestöön.
Vieraskielisten 16–29-vuotiaiden asiakkaiden määrä supistui 60 000 asiakkaalla vuosina 2020–2023. Kaikkien 16–29-vuotiaden asiakkaiden määrä väheni samalla ajanjaksolla noin 90 000 asiakkaalla.
Vieraskielisillä nuorilla painottuu työttömyysturva, muilla opintotuki ja kaikilla asumistuki
Vieraskielisten nuorten euromäärisesti suurimmat etuudet olivat vuosina 2020–2023 työttömyysturva ja yleinen asumistuki. Työttömyysturvaa Kela maksoi vieraskielisille nuorille 134 miljoonaa euroa ja yleistä asumistukea 79 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Merkittävin muutos vieraskielisille nuorille maksetuissa etuuksissa tapahtui työttömyysturvassa, jonka määrä laski noin 27 miljoonaa euroa eli viidenneksellä vuodesta 2020 vuoteen 2023. Luvuissa ei ole huomioitu inflaatiota.
Vieraskielisille nuorille maksettu yleinen asumistuki lisääntyi 10 miljoonaa euroa ja opintotuki ilman opintolainan valtiontakausta 6 miljoonaa euroa. Perustoimeentulotuen maksetussa euromäärässä ei ollut eroa vuosien 2020 ja 2023 välillä.
Vieraskielisille nuorille maksetuissa etuuksissa painottuvat vuonna 2023 edelleen työttömyysturva ja yleinen asumistuki, mutta eivät yhtä selkeästi kuin vuonna 2020, jolloin koronarajoitukset vaikuttivat nuorten työllisyyteen.
Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvilla nuorilla puolestaan euromääräisesti suurimmat etuudet olivat yleinen asumistuki ja opintotuki. Vuonna 2020 Kela maksoi kuitenkin työttömyysturvaa tällekin ryhmälle enemmän kuin opintotukea.
Kela maksoi yleistä asumistukea kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuville nuorille 660 miljoonaa euroa, opintotukea 395 miljoonaa euroa ja työttömyysturvaa 272 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Vuonna 2023 maksettujen etuuksien määrä kasvoi kaikissa tarkastelluissa etuuksissa kotimaisia kieliä puhuvilla nuorilla. Painotus oli edelleen yleisessä asumistuessa ja opintotuessa. Työttömyysturvan osuus supistui kotimaisia kieliä puhuvilla nuorilla 2020–2023 noin viisi prosenttiyksikköä ja euroina lähes kolmanneksella.
Suomessa vakituisesti asuvien vieraskielisten nuorten määrä kasvaa
Suomen väestöön lasketaan Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. Väestöön kuului yhteensä vajaa 910 000 iältään 16ؘ–29-vuotiasta nuorta vuonna 2024. Heistä 14 prosenttia eli vajaa 130 000 oli vieraskielisiä.
Nuorten määrä Suomen väestössä kasvoi noin 8 600 henkilöllä vuodesta 2020 vuoteen 2024. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni 32 000 nuorella ja vieraskielisten määrä kasvoi 41 000 nuorella.
Tilastokeskuksen väestötietoihin ei lasketa Suomessa vain tilapäisesti asuvia ja oleskelevia henkilöitä. Kun henkilöllä ei ole rekisteröitynä virallista asuinkuntaa, hän asuu tilapäisesti Suomessa tai hän on tullut esimerkiksi puolison työn vuoksi, häntä ei lasketa Suomen väestöön kuuluvaksi eikä häntä tilastoida Suomen väestöön kuuluvaksi.
| Vuosi | Vieraskieliset nuoret | Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat nuoret | Kaikki nuoret yhteensä |
|---|---|---|---|
| 2020 | 89 147 | 810 690 | 899 837 |
| 2021 | 94 032 | 801 957 | 895 989 |
| 2022 | 102 959 | 792 682 | 895 641 |
| 2023 | 117 412 | 785 282 | 902 694 |
| 2024 | 129 878 | 778 601 | 908 479 |
Vieraskielisten nuorten osuus Suomen 16–29-vuotiaasta väestöstä kasvoi 4 prosenttiyksikköä vuosina 2020–2023.
| Vuosi | Vieraskielisten osuus nuorista |
|---|---|
| 2020 | 10 % |
| 2021 | 10 % |
| 2022 | 11 % |
| 2023 | 13 % |
| 2024 | 14 % |
Sukupuolittain tarkasteltuna vieraskielisistä nuorista 53 prosenttia oli miehiä vuonna 2024, mikä on vain hiukan enemmän kuin kotimaisia kieliä puhuvilla nuorilla, joista noin 52 prosenttia on miehiä. Miesten osuus vieraskielisistä nuorista on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuosina 2020–2024.
| Vuosi | Miehet | Naiset |
|---|---|---|
| 2020 | 54,6 % | 45,4 % |
| 2021 | 53,9 % | 46,1 % |
| 2022 | 53,3 % | 46,7 % |
| 2023 | 52,7 % | 47,3 % |
| 2024 | 52,9 % | 47,1 % |
Alueellisesti vieraskieliset nuoret keskittyvät vahvasti Uudellemaalle, jossa asui 55 prosenttia kaikista vieraskielisistä nuorista vuonna 2024. Kaikista Suomen väestöön kuuluvista 16-29-vuotiaista nuorista puolestaan 33 prosenttia asui Uudellamaalla.
Muutoksia on seurattava, jotta järjestelmää voidaan kehittää tarpeisiin perustuen
Kelan asiakasrekisterissä oli neljännesmiljoona vieraskielistä nuorta vuonna 2023, mikä on noin 60 000 vähemmän kuin vuonna 2020. Vakituisesti Suomessa asuvien vieraskielisten nuorten määrä on kuitenkin kasvanut väestörekisterin tietojen mukaan 90 000:sta vuonna 2020 jo 130 000:een vuoteen 2024.
Sosiaaliturvan saaminen kokonaisuudessaan jakaantui vuosina 2020–2023 niin, että ikäryhmässä 16–29-vuotiaat vieraskieliset nuoret saivat 13 prosenttia maksetuista euroista ja kotimaisia kieliä puhuvat nuoret 87 prosenttia. Jakauma vastaa vieraskielisten nuorten osuutta Suomen väestöstä, mutta Kelan asiakaskuntaan suhteutettuna vieraskieliset nuoret saavat henkilöä kohden jopa vähemmän sosiaaliturvaa.
Eri etuuksien välillä on myös eroja vieraskielisten nuorten ja kotimaisia kieliä puhuvien nuorten välillä. Vieraskielisillä nuorilla painottuvat työttömyysturva ja perustoimeentulotuki. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvilla nuorilla maksetuissa etuuksissa painottuu yleinen asumistuki
Tutkimusta etuuksien käytöstä eri kieliryhmien nuorilla on tärkeää jatkaa ja tilannetta seurata. Se auttaa varmistamaan, että kaikki nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja että sosiaaliturvajärjestelmää voidaan kehittää vastaamaan muuttuvia tarpeita.
Kirjoittajat
Antti Teittinen
tutkimuspäällikkö, Kela
antti.teittinen@kela.fi
Jukka Hänninen
vastaava analyytikko, Kela
jukka.i.hanninen@kela.fi
Korjaus 28.5.2025: Vieraskielisten nuorten miesten osuus kaikista vieraskielisistä nuorista on 53 %, mikä on vain hiukan suurempi kuin osuus muilla nuorilla, toisin kuin kirjoituksessa aiemmin väitettiin.
