Kela’s Info TraySkip to content

Arranging Everyday Life and Livelihood During the COVID-19 Epidemic 

Published 1.4.2020Edited 7.3.2024

This project examines the effects of the COVID-19 epidemic on families with children in terms of arranging everyday life, livelihood, and balancing work and family. We used an open invitation to collect writings from parents and adolescents over the age of 15. The writings collected between 7 May 2020 and 31 May 2020 described everyday life during the epidemic. The data are used for studying what types of problems the epidemic has caused in different families in terms of livelihood, work-life balance, distance learning, and organising the care of children under school age. Because of the crisis caused by the coronavirus, families have faced new types of risks the current social security system is unable to tackle.

Researchers

Project Implementation Period

April 2020–May 2023 The project has ended.

Cooperation Partners

Hankkeen tuloksia

Arjen järjestäminen ja toimeentulo koronaepidemian aikana hankkeessa tarkasteltiin ensimmäisen korona-aallon aikana kerätyn kirjoitusaineiston avulla yli 15-vuotiaiden nuorten ja lapsiperheiden vanhempien kokemuksia arjen järjestämisestä ja pärjäämisestä poikkeusolojen aikana. Tutkimuksen tulosten mukaan kokemukset pärjäämisestä ovat vahvasti jakautuneet. Koronakriisi on saattanut synnyttää myös uudenlaisia haavoittuvia ryhmiä. Koronarajoitusten vuoksi nuorten toimijuus oli heikosti kiinni sosiaalisissa suhteissa, mikä näkyi nuorten kuulumistyön haurastumisena. Vakavimpana seurauksena oli nuorten passivoituminen, jolla voi olla pitkäaikaisia seurauksia nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Vanhempien kirjoitusten perusteella vanhempien pärjäämistä ja resilienssiä vahvistivat sekä yhteiskunnalta saatu tuki että toimivien sosiaalisten tukiverkostojen merkitys. Sen sijaan perheet, joissa oli jo ennen pandemiaa kuormittavia tekijöitä, kuten terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia, ja joiden pärjääminen oli vahvasti riippuvaista yhteiskunnan tarjoamasta tuesta, heidän arkensa muuttui pandemian myötä entistä kuormittavammaksi. Resilienssiä heikentävät lisäksi erilaiset rakenteelliset esteet kuten palveluiden saatavuus tai kriisin pitkäaikaiset vaikutukset sekä yksilö-, perhe- että yhteiskunnallisella tasolla. Tutkimuksessa nousi esiin myös mahdollisten uusien riskiryhmien syntyminen, joita vakiintuneet riskimittarit eivät välttämättä tavoita.      

Share this article

Share page to Twitter Share page to Facebook Share page to LinkedIn