Kelan tietotarjotin – Kelan tutkimus- ja tilastotieto käyttöösi

Toimeentulotukeen tehtiin kevättalvella 2026 leikkauksia ja kiristyksiä. Loppuvuodesta 2025 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan toimeentulotukea saavat arvioivat muutosten muun muassa lisäävän stressiä ja epävarmuutta sekä vaikeuttavan työllistymistä.

Toimeentulotukeen tuli keväällä 2026 voimaan uudistus, joka sisälsi useita kiristyksiä. Tuensaajille asetettiin aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia ja ilmoittautua kokoaikaisen työn hakijaksi. Myös velvoitteiden laiminlyöntiin liittyviä sanktioita kiristettiin. Samalla toimeentulotuen tasoa leikattiin: aikuisten perusosaa pienennettiin 2–3 prosenttia ja tukeen aiemmin kuulunut 150 euron ansiotulovähennys poistui.

Vaikka toimeentulotuen muutosten tiedettiin osuvan jollain tavalla kaikkiin tukea saaviin, niiden vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen on vaikea edes jälkikäteen luotettavasti arvioida. Tukea saavien ihmisten ennakkoarviot uudistuksen vaikutuksista tarjoavat kuitenkin kiinnostavaa suuntaa-antavaa tietoa asiasta.

Selvitimme Kelan tutkimushankkeessa Kestävän elämän eväät kyselytutkimuksen avulla loppuvuodesta 2025, miten toimeentulotukea saavat asiakkaat ennakoivat toimeentulotuen muutosten vaikutuksia elämäänsä.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme erityisesti heidän arvioitaan uudistuksen vaikutuksista heidän taloudelliseen tilanteeseensa ja psyykkiseen hyvinvointiinsa sekä työntekoon ja työllistymiseen.

Asiakkaat: Stressi ja epävarmuus lisääntyvät, taloudellinen tilanne heikkenee

Selvitimme toimeentulotuen asiakkaiden arvioita tulevien muutosten vaikutuksista kaksiosaisella kysymyksellä. Ensimmäinen kysymyksistä oli monivalintakysymys, jossa pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon. Kysymys esitettiin niille vastaajille, jotka kyselyn vastaushetkellä saivat toimeentulotukea. Kysymykseen vastasi 1 829 ihmistä.

Kolme neljästä vastaajasta (75 %) arveli tulevien muutosten suurimmaksi vaikutukseksi stressin ja epävarmuuden lisääntymisen elämässään. Yli puolet vastaajista (60 %) taas katsoi taloudellisen tilanteensa heikentyvän, ja lähes puolet (47 %) taas arveli muutosten vaikeuttavan tuen saamista.

Vain joka kymmenes vastaaja (10 %) arvioi, ettei muutoksilla ole vaikutusta heidän elämäänsä. Vieläkin harvempi (3 %) ennakoi muutosten vaikuttavan positiivisesti heidän taloudelliseen tilanteeseensa.

Toimeentulotuen uudistuksen vaikutus työllistymiseen

Selvitimme tulevien muutosten mahdollisia vaikutuksia myös avokysymyksellä, jossa vastaajat saivat kertoa omin sanoin, miten muutokset tulevat mahdollisesti vaikuttamaan heidän elämäänsä. Avokysymykseen vastasi kyselyssä 607 henkilöä.

Avovastaukset auttavat muun muassa ymmärtämään tarkemmin, millaisia huolia on monivalintakysymyksessä esiin nousseen stressin ja epävarmuuden taustalla. Vastaajat kuvasivat vastauksissa usein etenkin työllistymiseen liittyviä ongelmiaan esimerkiksi puutteita työkyvyssään, heikkoa työmarkkinatilannetta ja vaikeuksia löytää työtä yrityksistä huolimatta.

Erityisen huomionarvoista avovastauksissa oli, että osa vastaajista ennakoi toimeentulotuen uudistuksen itsessään vaikeuttavan työllistymistä. Tätä teemaa käsiteltiin noin 50 avovastauksessa.

Tämä on kiinnostavaa uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta: muutoksilla pyrittiin vähentämään pitkäaikaista toimeentulotuen saamista ja vahvistamaan kannustimia työllistymiseen, mutta avovastauksissa moni asiakas kuvasi tapoja, joilla uudistus heidän ennakkoarvionsa mukaan pikemminkin heikentäisi kuin edistäisi mahdollisuuksia työllistyä.

Seuraavaksi tarkastelemme neljää avovastauksissa toistunutta mekanismia, joiden kautta vastaajat kuvasivat tällaisia vaikutuksia.

Heikentyvät edellytykset osa-aikatyölle

Ensinnäkin osa vastaajista arvioi, että osa-aikatyön tekemisen kannattavuus ja edellytykset heikkenisivät. Keskeisimpänä syynä tähän on ansiotulovähennyksen poisto.

Monelle vastaajalle osa-aikatyö, keikkatyöt tai freelance-työt ovat olleet keino pysyä kiinni työelämässä tilanteessa, jossa kokoaikatyö ei ole mahdollista tai sitä ei yrityksistä huolimatta ole löytynyt. Kokoaikaisen työn hakuvelvoitteen laajentaminen ilman harkintaa myös kaikkiin osa-aikatyötä tekeviin koettiin ongelmallisena.

Tukeen kuulunut ansiotulovähennys eli tuen ns. suojaosa on myös tuonut monelle kipeästi tarvittuja lisätuloja. Osa vastaajista arvioi, että ansiotulovähennyksen poistaminen voisi tehdä osa-aikatyön jatkamisesta jopa taloudellisesti mahdotonta, ja että tulomenetys näkyisi jokapäiväisessä elämässä tinkimisenä välttämättömyyksistä.

”Osa-aikatyöstä saamani palkka on tällä hetkellä n. 200e/kk. Jos toimeentulotuestakin poistetaan suojaosuus, minulla ei enää ole varaa käydä töissä.”

Vaatimukset opiskelun lopettamisesta

Toiseksi opiskeluun kohdistuvat muutokset voisivat osan vastaajista näkemyksen mukaan vaikeuttaa työllistymistä pidemmällä aikavälillä. Uudistuksessa velvollisuus hakea kokoaikaista työtä laajennettiin koskemaan myös päätoimisia opiskelijoita, joilla ei ole oikeutta ensisijaiseen tukeen. Kyse voi olla esimerkiksi henkilöistä, jotka opiskelevat toista tutkintoa tai joiden opintotukikuukaudet on käytetty.

Moni avokysymykseen vastanneista oli muutoksesta tietoinen jo loppuvuodesta 2025. Vastaajat kuvasivat opiskelun nimenomaan keinoksi parantaa mahdollisuuksiaan työllistyä, minkä vuoksi osa piti vaatimusta opiskelun lopettamisesta ja täysipäiväiseksi työnhakijaksi siirtymistä työllistymisen näkökulmasta epätarkoituksenmukaisena.

Näin yksi vastaaja kirjoitti:

”Opiskelu ja työn hakeminen eivät käytännössä sulje toisiaan pois. On kyseenalaista, että järjestelmä ei tätä ymmärrä edes tässä työllisyystilanteessa. Painostaminen lopettaa opiskelu perustoimeentulotuen piirissä lisää riskiä pysyvään työttömyyteen.”

Toimeentulovaikeuksien vaikutus työkykyyn ja työnhakuun

Kolmanneksi toimeentulotuen tason leikkaaminen voisi heikentää työkykyä ja työnhakuun käytettävissä olevia psyykkisiä voimavaroja, ennakoi osa vastaajista.

Avovastauksissa tuotiin esiin, että jos lääkkeisiin ja terveydestä huolehtimiseen ei ole rahaa, on työkyvyn ylläpitäminen vaikeaa. Myös leikkausten aiheuttaman stressin kuvailtiin heikentävän vakavasti mielenterveyttä ja työkykyä.

Toisissa vastauksissa korostui arjesta selviytymisen kuormittavuus: ajan ja energian arveltiin leikkausten jälkeen kuluvan yhä vahvemmin toimeentulosta huolehtimiseen.

Esimerkiksi tällaisia kuvauksia vastaajat kirjoittivat:

”Joudun luopumaan kroonisten sairauksieni lääkityksistä, jos tuen saamisesta tehdään hankalampaa, mikä poistaa lopullisesti mahdollisuuteni työkykyyn ja mahdollisen työllistymiseni.”

”Tulee ihan mahdotonta tulla toimeen. Usko kaikkeen menee, energia riittää päivittäiseen selviytymiseen, ei työnhakuun ja hyvinvoinnin parantamiseen.”

Heikkenevät materiaaliset edellytykset työnhakuun

Neljänneksi toimeentulotuen leikkaukset saattaisivat osan mukaan heikentää työnhaun ja työnteon materiaalisia edellytyksiä. Rahan puute voi vastaajien mukaan vaikeuttaa esimerkiksi työpaikan hakemiseen tai työhaastatteluun matkustamista ja työhön sopivien vaatteiden hankkimista. Vastauksissa kuvattiin myös tilanteita, joissa rahaa ei olisi työmatkoihin tai työpäivän aikaisiin eväisiin.

Yksi vastaaja kuvasi tilannetta näin:

”Työelämään kiinnipääsy vaikeutuu, jos ei ole varaa perustarpeisiin tai joutuu koko ajan stressaamaan rahoista. En esim. omista yhtään siistiä vaatetta, jossa voisi työhaastatteluun mennä, koska ei ole ollut varaa vaateostoksiin yli kahteen vuoteen.”

Kannustimet eivät yksin riitä, jos työtä ei ole

Sosiaalipoliittinen tavoite edistää työllistymistä ja ihmisten itsenäistä selviytymistä on sinänsä ymmärrettävä. Myös kansalaiset näyttävät hyväksyvän sosiaaliturvan leikkauksia silloin, jos niiden ajatellaan lisäävän työllisyyttä: Kansalaispulssi-kyselyssä enemmistö suomalaisista on ollut sitä mieltä, että sosiaaliturvaleikkauksia voidaan pitää hyväksyttävinä, mikäli ne kannustavat ottamaan työtä vastaan ja lisäävät työllisyyttä.

Olennaista onkin, onnistuvatko kannustaviksi tarkoitetut muutokset todella lisäämään työllisyyttä. Ennen uudistusta toimeentulotukea saavat asiakkaat suhtautuivat kyselyaineistomme perusteella tuleviin muutoksiin pelonsekaisin tuntein ja varsin skeptisesti. Niiden ennakoitiin lisäävän stressiä ja ahdistusta, vaikeuttavan taloudellista tilannetta ja pikemminkin heikentävän kuin parantavan mahdollisuuksia työllistyä.

Suojaosan poiston, tuen perusosan ankaramman alentamisen ja muiden kannustaviksi tarkoitettujen keinojen mahdollisuudet lisätä työllisyyttä ovat hyvin rajalliset tilanteessa, jossa työllistymisen keskeisenä esteenä on työpaikkojen puute. Myös avovastauksissa työllistymisen esteeksi kuvattiin heikkoa työmarkkinatilannetta ja sitä, ettei työtä yrityksistä huolimatta löydy.

Vaikuttaa siltä, että uudistus toteutettiin toimeentulotukea saavien työllistymisen edistämisen näkökulmasta harvinaisen huonoon aikaan. Suomi on Euroopan työttömyystilastojen kärjessä, ja vaikka tilanteen toivotaan hiljalleen kohentuvan, toistaiseksi kysyntä työmarkkinoilla on ollut heikkoa samaan aikaan kun työvoiman tarjonta on lisääntynyt.

Tuloksemme kertovat kuitenkin asiakkaiden odotuksista ja peloista uudistuksen kynnyksellä, eivät siitä, millaisiksi uudistuksen vaikutukset lopulta muodostuvat. Kelan tutkimus seuraa uusimman toimeentulotukiuudistuksen vaikutuksia hiljattain käynnistyneessä tutkimushankkeessa.

Kirjoittajat

Hanna-Mari Heinonen
tutkija, Kela
hanna-mari.heinonen@kela.fi

Matilda Kivelä
tutkimusharjoittelija, Kela
matilda.e.kivela@gmail.com

Lauri Mäkinen
Erikoistutkija, Kela
lauri.makinen@kela.fi

Lisätietoa

Kela 2025. Toimeentulotukeen muutoksia: uudet velvoitteet ja tiukemmat ehdot helmikuusta alkaen | Ajankohtaista | Kela

Korpela 2026. Kelan tutkimusblogi 10.2.2026. Toimeentulotukeen tulevat muutokset osuvat kaikkiin tukea saaviin | Kelan tietotarjotin

Valtioneuvosto 2026. Toimeentulotuen muutokset tulevat voimaan 1.2.2026 - Valtioneuvosto