Yksi perusturvaetuus sai sosiaaliturvakomitean kannatuksen – asiantuntijat kertovat, mistä on kyse | FPA:s faktaportalFPA:s faktaportalGå till innehållet

FPA:s faktaportal – FPA:s forsknings- och statistikinformation för dig

FPA:s forskningsblogg

Kilpailutuksesta rekisteröitymiseen – miten kuntoutuspalveluiden hinnat oikeasti muodostuvat?

Kuntoutuspalvelujen hankinta on murroksessa. Perinteinen kilpailutus saa rinnalleen uusia menetelmiä, joista keskeisin on niin sanottu rekisteröitymismenettely. Mitä tämä muutos tarkoittaa käytännössä, ja millä perusteella palveluiden hinnat lopulta määräytyvät?
Publicerad14.9.2026

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausmenot ovat vaihdelleet suuresti viime vuosina – näin ne ovat kohdentuneet eri väestöryhmiin

Kela maksaa asiakkaille korvauksia yksityislääkärin, yksityisen hammashoidon sekä yksityisen tutkimuksen ja hoidon palveluiden käytöstä. 2020-luvulla toteutuneista käynneistä maksettujen korvausten määrä on vaihdellut vuosittain 78 ja 200 miljoonan euron välillä. Suurituloisimmalle viidennekselle väestöstä maksetaan yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia vuosittain noin kolminkertainen määrä verrattuna pienituloisimpaan viidennekseen.
Publicerad10.9.2026

Perusvoiteista maksettavat sairausvakuutuskorvaukset ja lääkekatto – mitä rekisterit kertovat?

Julkisuudessa on esitetty perusvoiteiden korvattavuuden poistamista. Perusvoiteista maksetaan korvauksia yli 300 000 suomalaiselle, mutta saajaa kohden vain noin 30 euroa vuodessa. Simulaation perusteella korvattavuuden poistaminen voisi säästää sairausvakuutusmenoja 12 miljoonaa euroa vuodessa, mutta toisaalta se voisi asettaa ihosairauksista kärsiviä henkilöitä ja perheitä erityisen hankalaan tilanteeseen.
Publicerad8.9.2026

Viktigt just nu

Kommande evenemang

Seminaari 28.9.2026: Turvaa lapsiperheiden arkeen – ratkaisuja lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittämiseksi

 28.9.2026     14–16     Kelan päätalo, Nordenskiöldinkatu 12, Helsinki ja verkkolähetys
Kelan tutkimusyksikön ja parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaarissa tarkastellaan lapsiperheiden sosiaaliturvan tulevaisuutta.
Publicerad12.8.2026

Bekanta dig med trender inom informationshantering

Denna artikel är inte översatt till svenska.
FörfattareVeera Adolfsen, Henrik Jussila
Publicerad 31.1.2023Ändrad 22.8.2024

Yksi perusturvaetuus on mahdollista toteuttaa monin tavoin. Eri vaihtoehtojen selvittäminen jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Muutos selkeyttäisi joka tapauksessa sosiaaliturvaa, arvioi Kelan pääjohtaja Outi Antila.

Sosiaaliturvakomitean välimietintö.
 

Sosiaaliturvauudistusta valmisteleva komitea esittää perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä. Perusturvaetuuksia ovat esimerkiksi sairauspäiväraha, työttömyysturva ja äitiyspäiväraha vähimmäismääräisinä.

Ehdotus julkaistiin komitean hyväksymässä välimietinnön luonnoksessa 31.1.2023.

Yksi perusturvaetuus olisi syyperusteinen etuus, jonka myöntämisen ehdot riippuisivat etuutta hakevan henkilön elämäntilanteesta. Siihen siirryttäisiin vaiheittain.

Sosiaalivakuutus kysyi sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisiolta, Kelan pääjohtaja Outi Antilalta ja Kelan lainsäädäntöjohtaja Marjukka Turuselta, mistä yhden perusturvaetuuden mallissa on kyse ja mitä se muuttaisi.

Millainen yhden perusturvaetuuden malli voisi olla käytännössä, sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio?

”Yhtenäistäminen ja yhdistäminen koskisi syyperusteisia perusturvaetuuksia eläkkeitä lukuun ottamatta eli työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, Kelan kuntoutusrahaa ja vähimmäismääräisiä kuntoutus-, sairaus- ja vanhempainpäivärahoja. Näiden etuuksien ehtoja esitetään yhtenäistettäväksi muun muassa maksupäivien, korotusosien, ansiotulojen huomioisen sekä enimmäiskestojen osalta.”

Komitea on tuottanut raportin sosiaaliturvan vaihtoehtoisista malleista, jossa tarkasteltiin yhden perusturvaetuuden lisäksi perustuloa ja perustiliä. Miten päädyttiin juuri perusturvaetuuksien yhdistämiseen?

”Komiteassa päästiin parlamentaariseen yksimielisyyteen siitä, että sosiaaliturvan pitkän aikavälin uudistamisen seuraava askel on perusturvaetuuksien yhtenäistäminen ja yhdistäminen. Tämä yksi perusturvaetuus olisi syyperusteinen etuus, ja sen myöntämisen ehdot ja perusteet olisivat erilaiset riippuen elämäntilanteesta. Komitea esittää vaiheittaista siirtymistä yhteen perusturvaetuuteen.”

Mikä on Kelan näkemys ehdotuksesta, ja mitä yksi perusturvaetuus tarkoittaisi asiakkaiden arjessa, Kelan pääjohtaja Outi Antila?

”Olemme kannattaneet perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä, ja nimenomaan tässä järjestyksessä. On järkevää ensin etsiä tapoja yhtenäistää esimerkiksi hakemisprosessia, ja sitten voidaan arvioida, mitkä etuudet yhdistettäisiin ja miten.

Kun ei vielä ole lopullista mallia, on vaikea arvioida vaikutuksiakaan. Malli varmasti yleensä ottaen selkeyttäisi sosiaaliturvaa ja vähentäisi asiakkaiden siirtyilyä yhdeltä etuudelta toiselle. Sitä tapahtuu nyt paljon esimerkiksi silloin, kun työttömänä oleva henkilö sairastaa. Yksi perusturvaetuus tarkoittaisi siis asiakkaillemme toivottavasti vähemmän byrokratiaa.”

Välimietinnössä on 31 ehdotusta tuleville hallituksille. Mitä näistä nostaisit itse erityisesti esiin, Kelan lainsäädäntöjohtaja Marjukka Turunen?

”Ehdotus menettelytapojen yhtenäistämisestä on tärkeä, koska se avaa tien sosiaaliturvan pidemmälle menevään yhtenäistämiseen ja selkeyttämiseen. Sitä kautta voidaan parantaa asiakkaiden tilannetta varsinkin silloin, kun asiakas tai perhe saa yhtä aikaa montaa etuutta.

Komitealla on myös hyvä ehdotus digitalisaation edistämisen jatkotyöstä. Viranomaisten välisen tiedonvaihdon ja kansallisen tietopohjan kehittäminen voi yksinkertaistaa monimutkaista järjestelmää asiakkaan näkökulmasta suuresti. Asiakkaan ei pitäisi joutua kuljettamaan omia tietojaan viranomaiselta toiselle, kuten nykyisin.

Nostaisin esiin myös työkykyyn ja työllisyyteen liittyvät ehdotukset, joita on mietinnössä useampia. Komitea haluaa edistää ihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä ja lisätä työllisyyttä. Sama asia löytyy myös Kelan hallitusohjelmatavoitteista.”

***

Komitean välimietinnön hyväksyttyyn luonnokseen voi tutustua STM:n verkkosivuilla. Komitean jäsenet voivat vielä esittää luonnokseen eriäviä mielipiteitä ja täydentäviä lausumia.

Dela den här artikeln

Dela sidan på Facebook Dela sidan på LinkedIn