Occupational Class Differences in Long Sickness Absence: A Register-Based Study of 2.1 Million Finnish Women and Men in 1996–2013 | Kelan tietotarjotinKelan tietotarjotinSiirry sisältöön
Päivitetty 1.3.2024

Tiivistelmä

Objectives

Sickness absence is consistently higher in lower occupational classes, but attempts to analyse changes over time in socioeconomic differences are scarce. We examined trends in medically certified sickness absence by occupational class in Finland from 1996 to 2013 and assessed the magnitude and changes in absolute and relative occupational class differences.

Design

Population-based, repeated cross-sectional study.

Setting

A 70% random sample of Finns aged between 25 and 63 years in the years 1996-2013.

Participants

The study focused on 25- to 63 year-old female (n between 572 246 and 690 925) and male (n between 525 698 and 644 425) upper and lower non-manual and manual workers. Disability and old age pensioners, students, the unemployed, entrepreneurs and farmers were excluded. The analyses covered 2 160 084 persons, that is, 77% of the random sample. For primary and secondary outcome measures, we examined yearly prevalence of over 10 working days long sickness absence by occupational class. The Slope Index of Inequality (SII) and the Relative Index of Inequality (RII) were used to assess the magnitude and changes in occupational class differences.

Results

Compared with mid-1990s, sickness absence prevalence was slightly lower in 2013 in all occupational classes except for female lower non-manual workers. Hierarchical occupational class differences in sickness absence were found. Absolute differences (SII) peaked in 2005 in both women (0.12, 95% CI 0.12 to 0.13) and men (0.15, 95% CI 0.14 to 0.15) but reached the previous level in women by 2009 and decreased modestly in men until 2013. Relative differences narrowed over time (p<0.001) but levelled off by 2013.

Conclusions

Sickness absence prevalence is currently slightly lower in almost all occupational classes than in the mid-1990s, but occupational class differences have remained large. Ill health and poor working conditions especially in the lower occupational classes should be targeted in order to reduce sickness absence and to achieve longer working lives.

Lue koko artikkeli (bmjopen.bmj.com)

Tekijät

Johanna Pekkala, Jenni Blomgren, Olli Pietiläinen, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen

Lisätietoja julkaisusta

  • Vertaisarvioitu: kyllä.
  • Avoin saatavuus: kyllä.
  • Koko viite: Pekkala, J., Blomgren, J., Pietiläinen, O., Lahelma, E., & Rahkonen, O. (2017). Occupational class differences in long sickness absence: a register-based study of 2.1 million Finnish women and men in 1996-2013. BMJ open, 7(7), e014325. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2016-014325

Uutiset

Lääkemyynti kasvoi 165 miljoonaa euroa vuonna 2025 – uudet lääkkeet ja laajentunut käyttö selittävät kasvua

Lääkkeitä myytiin Suomessa vuonna 2025 yhteensä 4,2 miljardilla eurolla, mikä on 165 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu johtui ennen kaikkea uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden käyttöönotosta sekä joidenkin lääkkeiden käytön laajentumisesta. Tiedot selviävät juuri julkaistusta Suomen lääketilastosta.
Julkaistu16.6.2026

Työkyvyttömyyden alue-erot kasvavat – sairastavuudessa puolestaan valtakunnallista kasvua diabeteksessa ja uniapneassa

Uudenmaan väestön työkyvyttömyys vähenee samalla, kun työkyvyttömyys muualla maassa pääosin lisääntyy, kertovat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset. Sairastavuus puolestaan kehittyy eri sairausryhmissä eri tavoin. Esimerkiksi sepelvaltimotauti vähenee koko maassa, kun taas diabetes ja uniapnea lisääntyvät kaikkialla. Mielenterveys huolestuttaa edelleen.
Julkaistu11.6.2026

Kelan etuusmenojen odotetaan kasvavan tänä vuonna, kertoo Kelan taskutilasto 2026

Taskutilastosta löytyvät keskeisimmät luvut Kelan maksamista etuuksista. Julkaisu sisältää myös arvion kuluvan vuoden etuusmenoista. Julkaisu ilmestyy nyt uudistettuna. 
Julkaistu10.6.2026

Kelan tutkimusblogi

Suomi ottaa käyttöön suuren osan uusista lääkkeistä – erityisesti hoidollista lisäarvoa tuovista

Euroopassa myyntiluvan vuosina 2015–2024 saaneista, uutta lääkeainetta sisältävistä valmisteista vähän yli 60 % on otettu Suomessa käyttöön. Kuitenkin vain hieman yli puolet uusista lääkkeistä tuottaa hoidollista lisäarvoa potilaille aiempiin hoitovaihtoehtoihin verrattuna. Käyttöön on otettu suurin osa sellaisista vähintään kohtalaista hoidollista lisäarvoa tuottavista avohoidon lääkkeistä, joille on haettu Suomeen korvattavuutta.
Julkaistu16.6.2026

Lapsilisän taso on pudonnut merkittävästi 2000-luvun alusta

Viimeisen 20 vuoden aikana lapsilisän ostovoima on pienentynyt useiden politiikkamuutosten seurauksena. Ostovoiman pienenemistä selittää kuitenkin ennen kaikkea se, että lapsilisän tasoa ei ole sidottu indeksiin, joten sen arvo ei ole pysynyt yleisen kustannuskehityksen mukana. Blogissa arvioimme, kuinka paljon lapsilisien ostovoima on pienentynyt politiikkamuutosten ja indeksisidonnaisuuden puuttumisen vuoksi viimeisen 20 vuoden aikana sekä tämän vaikutuksia lapsiperheiden pienituloisuuteen.
Julkaistu9.6.2026

Toimeentulotuen perusosan alentamiselta välttyi kaksi kolmesta alentamiseen liittyvän päätöksen saaneista

Kela ohjasi maaliskuussa 2026 noin 20 000 toimeentulotuen saajaa ilmoittautumaan työnhakijoiksi tai hakemaan ensisijaisia etuuksia tuen perusosan alentamisen uhalla. Huhtikuussa noin 17 000 sai alentamiseen liittyvän päätöksen. Alentamiselta välttyi yli 11 000 henkilöä, joista 3 000 oli hakeutunut työttömiksi työnhakijoiksi kehotuksen mukaisesti.
Julkaistu5.6.2026

Ajankohtaista

Tietopaketti: 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun seuranta

Sairausvakuutuslakiin on tehty määräaikainen muutos, joka valinnanvapauskokeilun myötä parantaa 65 vuotta täyttäneiden pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin. Tässä tietopaketissa seurataan Kelan tilastotietojen avulla kokeiluun osallistuvien määrän ja kustannusten kehitystä kuukausittain.
Julkaistu13.11.2025

Tietopaketti: Sosiaaliturvamuutosten seuranta

Kela maksaa toimeentuloa turvaavia etuuksia. Etuuksiin on tullut useita muutoksia vuodesta 2024 alkaen. Tässä tietopaketissa seurataan Kelan tilastotietojen avulla työttömyystuen, yleisen asumistuen ja perustoimeentulotuen saajamäärien ja maksettujen etuuksien kehitystä kuukausittain.
Julkaistu19.11.2025

Työllisyyspalvelut uudistuvat – tällaista tietoa Kelalla on työttömyysturvan käytöstä

Kelalla on runsaasti tilasto- ja tutkimustietoa työllisyydestä ja työttömyydestä. Kokosimme tähän uutiseen hyödyllisiä linkkejä, joiden kautta löytyvää tietoa työllisyyden parissa toimivat kumppanimme voivat hyödyntää työnsä tukena. Tiedot ovat saatavilla valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin.
Julkaistu12.2.2025

Tapahtumat

Tapahtumat

Kelan tietopalvelut järjestää vuoden aikana useita tapahtumia. Suurin osa näistä on Kelan tutkimusyksikön seminaareja ja webinaareja erilaisista ajankohtaisista tutkimuskysymyksistä.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin