Kuntoutuspolku ammatillisen kuntoutusselvityksen jälkeen johtaa yleensä muualle kuin Kelan kuntoutukseen – osallistumisessa suuria alueiden välisiä eroja

Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys painottuu työttömiin ja nuoriin asiakkaisiin. Palvelun käyttö vaihtelee huomattavan paljon eri hyvinvointialueiden välillä. Valtaosa saajista jatkaa kuntoutuspolkuaan jossain muualla kuin Kelan kuntoutuksessa.

Kelan ammatilliseen kuntoutusselvitykseen osallistuneet henkilöt hyötyvät aiemman tutkimuksen mukaan kuntoutuksesta vähemmän kuin muihin Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluihin osallistuneet. Asiakkaat eivät myöskään välttämättä ole päässeet kuntoutusselvitykseen oikea-aikaisesti.

Tuoreessa tutkimuksessa pureuduimme asiakaskuntaan syvemmin. Selvitimme, millainen asiakaskunta ammatillisella kuntoutusselvityksellä on ja miltä asiakkaiden kuntoutuspolut näyttävät. Kartoitimme, millaisia Kelan kuntoutuspalveluita ja etuuksia asiakkailla oli ennen ammatillista kuntoutusselvitystä sekä mihin Kelan kuntoutuksiin he siirtyivät kuntoutusselvityksen jälkeen.

Kelan ammatillisessa kuntoutusselvityksessä moniammatillinen tiimi selvittää työelämään kiinnittymättömän asiakkaan kanssa hänen työ-, toiminta- ja opiskelukykyään ja laatii kuntoutussuunnitelman.

Tarkastelemme tässä kirjoituksessa tiivistetysti tutkimuksen päätuloksia.

Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen asiakkaat useimmin nuoria ja työttömiä

Ammatillisen kuntoutusselvityksen asiakasmäärä on pysynyt suhteellisen vakaana ja oli vuosina 2019–2021 keskimäärin vuosittain noin 5 800 henkilöä. Sukupuolijakauma on myös ollut suhteellisen tasainen.

Asiakaskunta on painottunut nuoriin. Keski-ikä palveluun osallistuneilla on kuitenkin ollut 38 vuotta, sillä asiakkaina on ollut myös joukko ikääntyneempiä, yli 50-vuotiaita henkilöitä. Asiakkaista reilu 10 % on lukeutunut nuoren ammatilliseen kuntoutukseen.

Ennen kuntoutusselvitykseen osallistumista asiakkaista yli puolet (59 %) oli työttömänä. Lisäksi työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeellä oli noin 13 % ja sairauspäivärahalla 14 % asiakkaista. Vain hyvin pieni osa opiskeli tai oli työelämässä.

Työttömyys vaikuttaa pitkäkestoiselta ammatilliseen kuntoutusselvitykseen osallistuneilla. Ne asiakkaat, jotka olivat ennen kuntoutusta työttömiä, olivat sitä myös kuntouksen jälkeen.

Ammatillisen kuntoutusselvitykseen osallistuminen vaihtelee alueellisesti

Pohjois-Karjalassa ammatilliseen kuntoutusselvitykseen osallistuminen oli vuosina 2019–2021 lähes kymmenen kertaa niin yleistä kuin Itä-Uudellamaalla. Osallistujia oli tuhatta asukasta kohden 10,2 Pohjois-Karjalassa ja 1,16 Itä-Uudellamaalla, kun myönteisten kuntoutuspäätösten määrä suhteutetaan työikäiseen väestöön ja huomioidaan asiakkaiden ikäjakauma.

Vanhimpia ammatilliseen kuntoutusselvitykseen osallistuneet olivat Kainuussa, jossa asiakkaiden keski-ikä oli 43 vuotta, ja nuorimpia Pohjois-Pohjanmaalla, jossa asiakkaiden keski-ikä oli 35 vuotta.

Suuret alueelliset erot palveluun osallistumisessa voivat johtua esimerkiksi väestön rakenteesta ja palveluiden saatavuudesta.

 
 

Kuntoutujilla moninaisia työ- ja toimintakykyä rajoittavia kroonisia sairauksia

Puolella ammatilliseen kuntoutusselvitykseen osallistuneista oli mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö ja neljäsosalla tuki- tai liikuntaelinsairaus.

Ilman diagnoosia oli 7 % asiakkaista. He osallistuivat ammatilliseen kuntoutusselvitykseen osana nuoren ammatillista kuntoutusta, johon hakeudutaan alentuneen toimintakyvyn, ei sairausdiagnoosin, perusteella.

 

Tarkastelimme ammatilliseen kuntoutusselvitykseen osallistuneiden toimintakykyä myös heille myönnettyjen lääkkeiden erityiskorvausten sekä Kelan vammaistuen kautta. Huomattavaa on, että lääkkeiden erityiskorvausoikeuksia oli myönnetty noin 43 prosentille ja Kelan vammaistukea reilulle 9 prosentille kuntoutusselvityksen asiakkaista.

Tämäntyyppiset etuudet yhdessä diagnoositiedon kanssa tuovat esille, että kuntoutusselvityksen asiakkailla oli monentyyppisiä työ- ja toimintakykyä rajoittavia kroonisia sairauksia. Myös Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi -raportti tuo esille, että tässä asiakaskunnassa työttömyys ja työkykyhaasteet ovat pitkäkestoisia ja kertovat jatkokuntoutustarpeista.

Kuntoutuspolku jatkui yleensä muualle kuin Kelan kuntoutukseen

Neljä viidestä (83,5 %) asiakkaasta ei ollut osallistunut Kelan kuntoutukseen ennen ammatillista kuntoutusselvitystä. Niistä asiakkaista, jotka eivät olleet Kelan kuntoutuksessa ennen kuntoutusselvitystä, puolella (53,2 %) ei ollut kuntoutusta myöskään kuntoutusselvityksen jälkeen.

Yllättävää oli, ettei yli puolet asiakkaista ohjautunut mihinkään Kelan kuntoutukseen. Palvelun tarkoitus kuitenkin on kartoittaa henkilön kuntoutustarpeita ja muodostaa ammatillinen suunnitelma eteenpäin.

Toisaalta asiakkaita on voinut ohjautua myös muiden toimijoiden, kuten hyvinvointialueiden tai kuntien, järjestämään kuntoutukseen tai kuntouttavaan toimintaan. Muiden toimijoiden järjestämät palvelut jäivät tämän tutkimuksen aineiston ulkopuolelle.

Ne henkilöt, jotka ohjautuivat kuntoutusselvityksen jälkeen Kelan kuntoutukseen, osallistuivat tyypillisimmin (19,8 %) työllistymistä edistävään ammatillisen kuntoutukseen (TEAK). Kelan kuntoutuspalveluihin ohjautuminen oli yleisintä opiskelijoilla (61,4 %) ja harvinaisinta työssä olleilla (43,1 %).

 
 

Kuntoutuspolkujen selvittäminen on tärkeää mutta pulmallista

Kuntoutusjärjestelmä koostuu useista palveluiden järjestäjistä ja toteuttajista. Se on sekä asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmasta monimutkainen. Henkilöiden kuntoutuspolut voivat vaihdella ajalliselta pituudeltaan, ja siirtymien määrä eri etuuksien välillä palvelujärjestelmän sisällä voi myös vaihdella merkittävästi. Osa poluista on ’mutkikkaita’ sisältäen enemmän tapahtumia kuin toiset.

Erilaisten kuntoutuspolkujen hienosyisempi hahmottaminen edellyttäisi aineistoa, joka tavoittaisi peremmin henkilöiden elämäntilanteen kokonaisuuden sekä etuuksien ja palveluiden käytön monialaisessa palvelujärjestelmässä.

Kirjoittajat

Riitta Seppänen-Järvelä
tutkimusprofessori, Kela
riitta.seppanen@kela.fi

Pekka Heino
erikoistutkija, Kela
pekka.heino@kela.fi

Saija Karinkanta
erikoistutkija, Kela
saija.karinkanta@kela.fi