Kelan tietotarjotin – Kelan tutkimus- ja tilastotieto käyttöösi

ADHD- ja psyykenlääkkeiden käyttäjien osuus vaihtelee Suomessa iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kelan uudessa datasovelluksessa voi tarkastella lääkkeiden käyttöä eri ikäryhmissä ja alueilla.

Työnantajien järjestämän työterveyshuollon kokonaismenot nousivat 1,1 miljardiin euroon, ja työterveyshuollon piirissä oli 91 prosenttia palkansaajista. Tiedot selviävät Kelan työterveyshuoltotilastosta 2023.

Kela on julkaissut avoimen datan aineistot työttömyysturvan kuntarahoituksesta. Aineistoissa on kunnan osarahoittama työttömyysturva, joka on laskutettu vuoden 2025 alussa voimaan tuleen mallin mukaisesti.

Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys painottuu työttömiin ja nuoriin asiakkaisiin. Palvelun käyttö vaihtelee huomattavan paljon eri hyvinvointialueiden välillä. Valtaosa saajista jatkaa kuntoutuspolkuaan jossain muualla kuin Kelan kuntoutuksessa.

Kelan kaksi tuoretta tutkimusta osoittavat, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Kehitys riippuu kuitenkin vahvasti sekä sosioekonomisesta ryhmästä että sairausryhmästä. Toimihenkilönaisilla pitkien sairauspoissaolojen yleisyys on kaikkiaan kääntynyt nousuun erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien poissaolojen kasvun myötä. Myös työttömillä ja opiskelijoilla mielialahäiriöihin perustuvat poissaolot ovat yleistyneet huomattavasti.

Masennuslääkkeiden käyttö 18–29-vuotiailla on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2024 masennuslääkkeitä käytti jo lähes viidennes nuorista naisista ja 7,5 prosenttia nuorista miehistä. Käyttö on yleistynyt Suomessa voimakkaammin kuin Ruotsissa. Vastaava on havaittavissa myös alakouluikäisten lasten, erityisesti poikien, ADHD-lääkkeiden käytössä.