Kelan tietotarjotin – Kelan tutkimus- ja tilastotieto käyttöösi

Uudenmaan väestön työkyvyttömyys vähenee samalla, kun työkyvyttömyys muualla maassa pääosin lisääntyy, kertovat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset. Sairastavuus puolestaan kehittyy eri sairausryhmissä eri tavoin. Esimerkiksi sepelvaltimotauti vähenee koko maassa, kun taas diabetes ja uniapnea lisääntyvät kaikkialla. Mielenterveys huolestuttaa edelleen.

Taskutilastosta löytyvät keskeisimmät luvut Kelan maksamista etuuksista. Julkaisu sisältää myös arvion kuluvan vuoden etuusmenoista. Julkaisu ilmestyy nyt uudistettuna. 

Euroopassa myyntiluvan vuosina 2015–2024 saaneista, uutta lääkeainetta sisältävistä valmisteista vähän yli 60 % on otettu Suomessa käyttöön. Kuitenkin vain hieman yli puolet uusista lääkkeistä tuottaa hoidollista lisäarvoa potilaille aiempiin hoitovaihtoehtoihin verrattuna. Käyttöön on otettu suurin osa sellaisista vähintään kohtalaista hoidollista lisäarvoa tuottavista avohoidon lääkkeistä, joille on haettu Suomeen korvattavuutta.

Viimeisen 20 vuoden aikana lapsilisän ostovoima on pienentynyt useiden politiikkamuutosten seurauksena. Ostovoiman pienenemistä selittää kuitenkin ennen kaikkea se, että lapsilisän tasoa ei ole sidottu indeksiin, joten sen arvo ei ole pysynyt yleisen kustannuskehityksen mukana. Blogissa arvioimme, kuinka paljon lapsilisien ostovoima on pienentynyt politiikkamuutosten ja indeksisidonnaisuuden puuttumisen vuoksi viimeisen 20 vuoden aikana sekä tämän vaikutuksia lapsiperheiden pienituloisuuteen.

Kela ohjasi maaliskuussa 2026 noin 20 000 toimeentulotuen saajaa ilmoittautumaan työnhakijoiksi tai hakemaan ensisijaisia etuuksia tuen perusosan alentamisen uhalla. Huhtikuussa noin 17 000 sai alentamiseen liittyvän päätöksen. Alentamiselta välttyi yli 11 000 henkilöä, joista 3 000 oli hakeutunut työttömiksi työnhakijoiksi kehotuksen mukaisesti.