Kelan tietotarjotin – Kelan tutkimus- ja tilastotieto käyttöösi

Tietotilinpäätös kokoaa Kelan tietotoiminnan helposti hahmotettavaan muotoon ja kertoo tapausesimerkkien kautta, miten Kela hyödyntää ja jalostaa tietoa.

Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistuvien alle 16-vuotiaiden määrä on kasvanut viime vuosina. Kasvu kohdistuu erityisesti puhe- ja toimintaterapiaan ja heijastaa neurokehityksellisten häiriöiden, kuten kehityksellisen kielihäiriön ja ADHD:n, diagnoosien yleistymistä. Vuonna 2025 kuntoutusta sai noin 21 700 poikaa ja 10 000 tyttöä. Merkittävin saajaryhmä ovat esi- ja alakouluikäiset pojat.

Lihavuuslääkkeitä osti vajaat 108 000 henkilöä vuonna 2025. Kasvu oli 43 prosenttia edellisvuodesta ja perustuu lähes kokonaan potilaiden itse maksaman semaglutidin käytön voimakkaaseen lisääntymiseen. Lihavuus on pitkäaikaissairaus, ja sen hoidon tulee olla pitkäjänteistä ja moniammatillista.

ADHD-lääkityksen aloittaminen lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla on yleistynyt Suomessa jo pitkään. Kasvu on taittunut kaikissa ikäryhmissä, mutta lääkitys aloitetaan edelleen huomattavan yleisesti. Useimmiten ADHD-lääkitys aloitetaan alakouluikäisillä pojilla, mutta teini-ikäisissä lääkehoidon aloittajissa tytöt ovat ohittaneet pojat.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat viime vuosina lisääntyneet sairauspäivärahan syynä todella paljon. Riski työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle on ahdistuneisuushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneilla kuitenkin selvästi pienempi kuin masennuksen kohdalla, osoittaa Kelan tuore tutkimus. Kelan tutkijat pohtivat syitä tälle havainnolle. 

Kelassa on kehitetty uutta kuntoutuspalvelua saamenkielisille ja saamelaiskulttuurin mukaisia palveluja tarvitseville asiakkaille. Projektiin liittyy arviointitutkimus, jonka avulla tuotetaan tietoa kehittämistyön tueksi. Sekä kehittämisprojektissa että tutkimuksessa keskiössä on tiivis yhteistyö Saamelaiskäräjien edustajien kanssa sekä saamelaisiin alkuperäiskansana liittyvän tutkimuksen eettiset näkökulmat.