Kelan tietotarjotin – Kelan tutkimus- ja tilastotieto käyttöösi

Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat sairauspäivärahajaksot ovat yleistyneet Suomessa jyrkästi vuosina 2010–2024. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti sekamuotoisen ahdistus- ja masennustilan diagnoosi on noussut keskeiseksi syyksi. Diagnoosikäytäntöjen muutokset voivat olla merkittävä selittävä tekijä.

Perustoimeentulotuen kustannukset nousivat viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Perustoimeentulotuelta ei poistuta yhtä herkästi kuin aiemmin, mikä näkyy saajakotitalouksien määrän kasvuna.

Työttömyysturvan sanktioita porrastettiin ja kevennettiin vuonna 2022. Lakiuudistuksen jälkeen aiempaa harvempi alkava työttömyysjakso johti sanktioon. Sanktiot ovat selvästi yleisempiä perusturvan saajilla kuin ansioturvan saajilla. Keväällä 2026 sanktiojärjestelmää taas kiristetään, mikä saattaa vaikuttaa etenkin heikommassa asemassa oleviin työttömiin. 

65 vuotta täyttäneiden yksityisten yleislääkäripalveluiden käyttö lähes kaksinkertaistui valinnanvapauskokeilun ensimmäisten kuukausien aikana. Muiden yksityisten yleislääkäripalveluiden määrä väheni odotettua vähemmän. Yksityislääkäreiden määrässä ei näy merkittävää muutosta kokeilun alettua.

Lääkevaihto laajeni kaikkiin biologisiin lääkkeisiin lukuun ottamatta insuliineja vuoden 2025 alusta. Vaikka lääkevaihdon toteutuminen vaihtelee suuresti eri biologisten lääkkeiden välillä, biologisten lääkkeiden hintakilpailua edistävät toimet näyttävät toimineen ja alentavan näiden lääkkeiden korvauskustannuksia merkittävästi. Vuonna 2025 biologisten lääkkeiden hintakilpailua edistävillä toimilla tullaan säästämään arviolta 41 miljoonaa euroa lääkekorvausmenoja.