Kelan tietotarjotin – Kelan tutkimus- ja tilastotieto käyttöösi

Tietotilinpäätös kokoaa Kelan tietotoiminnan helposti hahmotettavaan muotoon ja kertoo tapausesimerkkien kautta, miten Kela hyödyntää ja jalostaa tietoa.

Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistuvien alle 16-vuotiaiden määrä on kasvanut viime vuosina. Kasvu kohdistuu erityisesti puhe- ja toimintaterapiaan ja heijastaa neurokehityksellisten häiriöiden, kuten kehityksellisen kielihäiriön ja ADHD:n, diagnoosien yleistymistä. Vuonna 2025 kuntoutusta sai noin 21 700 poikaa ja 10 000 tyttöä. Merkittävin saajaryhmä ovat esi- ja alakouluikäiset pojat.

Lihavuuslääkkeitä osti vajaat 108 000 henkilöä vuonna 2025. Voimakas kasvu perustuu lähes kokonaan potilaiden itse maksaman semaglutidin käyttöön. Lihavuuslääkkeiden käyttäjät ovat tyypillisesti keski-ikäisiä naisia, jotka asuvat eteläisessä Suomessa. Useamman eri lihavuuslääkkeen kokeileminen on myös melko yleistä. 

ADHD-lääkityksen aloittaminen lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla on yleistynyt Suomessa jo pitkään. Kasvu on taittunut kaikissa ikäryhmissä, mutta lääkitys aloitetaan edelleen huomattavan yleisesti. Useimmiten ADHD-lääkitys aloitetaan alakouluikäisillä pojilla, mutta teini-ikäisissä lääkehoidon aloittajissa tytöt ovat ohittaneet pojat.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat viime vuosina lisääntyneet sairauspäivärahan syynä todella paljon. Riski työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle on ahdistuneisuushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneilla kuitenkin selvästi pienempi kuin masennuksen kohdalla, osoittaa Kelan tuore tutkimus. Kelan tutkijat pohtivat syitä tälle havainnolle.