Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Maahan muuttaneiden työttömyyden kesto vaihtelee muuton syyn, syntymämaan ja Suomessa asutun ajan mukaan – kaupunkien väliset erot pieniä

Julkaistu 15.10.2024Päivitetty 15.10.2024

Suomen suurimpien kaupunkien väliset erot maahan muuttaneiden ja pitkään työttömänä olleiden työttömyyden kestossa ovat pienet, kertoo tuore tutkimus. Eroja löytyy enemmän muista taustatekijöistä. Vanhemmat ikäryhmät olivat pidempään työttömyysturvan varassa kuin nuoremmat ikäryhmät.

Kuvio: Maahan muuttaneiden työttömyysturvakausien määrä keskimäärin työttömyysturvaa saaneilla maahan muuttaneilla asuinkaupungin mukaan vuosina 2015–2022. Kuvasta näkee, että maahan muuttaneiden työttömyys kestää hiukan lyhyempään pääkaupunkiseudulla kuin muissa suurimmissa kaupungeissa.
 

Maahan muuttaneiden ja pitkäaikaistyöttömien työttömyys kestää hiukan lyhyempään pääkaupunkiseudulla kuin muissa suurimmissa kaupungeissa, mutta erot ovat pieniä, paljastaa Kelan tuore tutkimus. Erot kaupunkien välillä heijastelevat kaupunkien yleistä työllisyystilannetta.

Työttömyyden kesto vaihteli maahan muuttaneilla erityisesti maahan muuton syyn, syntymämaan ja Suomessa asutun ajan suhteen. Pidempään maassa asuneet poistuivat työttömyysturvalta nopeammin kuin vasta maahan muuttaneet. Iällä oli merkitystä sekä maahan muuttaneiden että pitkäaikaistyöttömien työllistymiselle: vanhemmat ikäryhmät olivat pidempään työttöminä kuin nuoremmat.

– Suurimpien kaupunkien välillä maahan muuttaneiden työttömyys näyttäisi kestävän suunnilleen yhtä kauan, kun erot työttömien taustatekijöissä otetaan huomioon. Erot selittynevät myös osittain sillä, että pääkaupunkiseudulla työllisyystilanne on parempi kuin muissa kaupungeissa, sanoo Kelan erikoistutkija Laura Peutere.

Tutkimuksessa tarkasteltiin maahan muuttaneiden työttömien ja pitkään työttömänä olleiden henkilöiden taustoja, työttömyysturvan käyttöä ja TE-palveluihin osallistumista kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina 2015–2022.

TE-palvelut keskittyvät ensimmäisiin vuosiin muuton jälkeen

Maahan muuttaneet työttömät osallistuvat TE-palveluihin erityisesti ensimmäisinä vuosina maahan muuton jälkeen. Toisaalta myös myöhemmin maahan muuton jälkeen työttömäksi jääneillä voi olla tarvetta erityiselle tuelle työnhaun suhteen, mutta pidempään maassa asuneet eivät ole enää kotoutumispalveluiden piirissä.

TE-palveluiden käytössä ei ollut maahan muuttaneilla tai pitkäaikaistyöttömillä suuria eroja kaupunkien välillä. Helsingissä kuitenkin pitkäaikaistyöttömät osallistuivat TE-palveluihin vähemmän kuin muissa kaupungeissa. Muihin kaupunkeihin nähden Tampereella korostui kuntouttava työtoiminta ja Turussa palkkatuki.

Vanhemmat ikäryhmät osallistuivat nuoria vähemmän TE-palveluihin, vaikka vanhemmilla ikäryhmillä työttömyysjaksot olivat pidempiä.

Työttömäksi jäämisen ajankohdalla merkitystä työttömyyden kestoon

Työttömyyden kesto vaihteli sekä maahan muuttaneilla että pitkäaikaistyöttömillä myös sen mukaan, minä vuonna ja millaisten taloudellisten suhdanteiden aikaan henkilö oli jäänyt työttömäksi. Vuodesta 2015 alkaen työttömäksi jääneet poistuivat työttömyysetuudelta nopeammin kuin ennen sitä työttömänä olleet.

Nopeinta työttömyysetuudelta poistuminen oli vuosina 2020–2022 työttömäksi jääneillä.

– Työllisyys kasvoi 2010-luvun puolivälin jälkeen aina vuoden 2024 vaihteeseen, jos ensimmäistä koronakevättä ei huomioida. Parantuvassa työllisyystilanteessa myös maahan muuttaneiden työllistyminen oli helpompaa kuin aiempina vuosina, sanoo Peutere.

Maahan muuttaneiden taustoissa ei suuria eroja kaupunkien välillä

Tutkimuksessa havaittiin, että maahan muuttaneiden työttömien taustoissa ei ollut kaupunkien välillä suuria eroja. Yleisin muuton syy oli perhe, ja merkittävä osa sai työttömyysturvaa pian maahanmuuton jälkeen.

Työn perässä tulleita sekä EU- ja Efta-maissa syntyneitä maahan muuttaneita oli suhteessa hiukan enemmän pääkaupunkiseudulla kuin muissa tutkimuksen kohteena olleissa kaupungeissa.

– Pääkaupunkiseutu on luultavasti ollut työn perässä maahan muuttaneille houkuttelevampi kuin muut kaupungit, koska työmarkkinatilanne on pääkaupunkiseudulla parempi ja tarjolla on enemmän työpaikkoja, joissa pärjää englannilla tai heikommalla suomen kielen taidolla, arvioi Peutere.

Lisätietoa

Alkuperäinen julkaisu: Peutere Laura, Jauhiainen Signe (2024). Työttömät kuudessa suurimmassa kaupungissa: Taustatekijöiden, työttömyyden keston ja TE-palveluiden käytön tarkastelua. Raportteja 1/2024, Kela.

Peutere Laura, Jauhiainen Signe. Maahan muuttaneet työttömät ja pitkään työttömänä olleet ovat eri kaupungeissa samankaltaisia. Tutkimuskatsauksia 5/2024. Turun kaupunkitutkimusohjelma.

Laura Peutere
erikoistutkija, Kela
laura.peutere@kela.fi
puh. 020 634 1785

Näin tutkimus toteutettiin

Tutkimuksen tilasi ja rahoitti Turun kaupunki osana Turun kaupunkitutkimusohjelmaa. Vastuu työvoima- ja kotoutumispalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnille vuoden 2025 alussa. Hankeen tavoitteena oli koota tietoa palveluiden järjestämistä varten.

Tutkimuksen pääasiallisena aineistona käytettiin Kelan ja Finanssivalvonnan rekisteritietoja vuosilta 2015-2022. Maahan muuttaneiksi määriteltiin ulkomailla syntyneet vieraskieliset henkilöt. Pitkään työttömänä olleiksi määriteltiin vähintään vuoden työttömänä olleet.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin