Maahan muuttaneiden työttömyyskuukausissa ja TE-palveluiden käytössä ei ole merkittäviä eroja suurimpien kaupunkien välillä

Maahan muuttaneet osallistuvat TE-palveluihin erityisesti ensimmäisinä vuosina muuton jälkeen. Naisten ja miesten väliset erot työttömyysturvakuukausien määrässä ovat vähäiset.

Tarkastelimme maahan muuttaneiden Kelan työttömyysturvakuukausien määrää ja TE-palveluiden käyttöä kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina 2015–2022. Tarkastelu perustuu Kelan rekisteritietoihin.

Työttömyysasteen perusteella suurimpien kaupunkien välillä on eroja. Kotoutumisen indikaattorit -tietokannan mukaan ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli vuonna 2022 suurista kaupungeista korkein Turussa, ja työvoimaan kuuluvien osuus samanikäisestä väestöstä puolestaan oli vuonna 2021 alhaisin Tampereella ja Oulussa.

Kaupunkien väliset erot vähäisiä  

Työttömyysturvakuukausien määrässä ei ole merkittäviä eroja eri kaupungeissa asuneiden maahan muuttaneiden välillä.Kuukausia on keskimäärin hieman enemmän Tampereella, Oulussa ja Turussa asuneilla maahan muuttaneilla kuin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuneilla. Oulussa asuneet ovat osallistuneet TE-palveluihin eniten työttömyysturvaa saadessaan.

Valtaosa maahan muuttaneiden TE-palveluihin käyttämästä ajasta on työvoimakoulutusta ja omaehtoista opiskelua kaikissa kuudessa kaupungissa. Muiden TE-palveluiden käyttö on selvästi pienempää. Tampereella kuntouttavaan työtoimintaan osallistutaan keskimäärin pidempään kuin muissa suurissa kaupungeissa, mutta muut kaupunkien väliset erot ovat vähäiset.

Eroja on yllättävän vähän siihen nähden, että työllisyyden hoitoa on Suomessa hajautettu alueellisten työ- ja elinkeinotoimistojen ja osin kuntien vastuulle. Suuret kaupungit ovat myös osallistuneet työllisyyden kuntakokeiluihin, joita on järjestetty 2010-luvun alkupuolelta lähtien.

Kuntakokeiluissa vastuuta tiettyjen kohderyhmien, kuten pitkään työttömänä olleiden TE-palveluiden järjestämisestä on siirretty kunnille. Kokeilujen tavoitteena on ollut edistää työllisyyttä antamalla kuntien ottaa alueidensa erityispiirteet paremmin huomioon.

Vuonna 2021 alkaneiden kuntakokeilujen kohderyhmään kuuluvat alueen työnhakijoista myös maahan muuttaneet ja vieraskieliset. Vastuu työvoima- ja kotoutumispalveluiden järjestämisestä siirtyy kokonaan kunnille vuonna 2025.

Naisilla ja miehillä keskimäärin saman verran työttömyyskuukausia

Tilastojen mukaan ulkomailla syntyneiden, ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on pienempi (55 %) kuin miesten (64 %). Työikäisistä, 18–64-vuotiaista naisista myös pienempi osa (68 %) kuuluu työvoimaan kuin miehistä (75 %). Tiedot työllisyysasteesta ovat vuodelta 2022 ja työvoimaan kuulumisesta vuodelta 2021.

Naisten ja miesten väliset erot Kelan työttömyysturvakuukausien määrässä ovat maahan muuttaneilla kuitenkin vähäiset. Aktiivikuukausien osuus työttömyyskuukausista on naisilla ja miehillä myös samansuuruinen.

 

Havainto on linjassa sen kanssa, että myös ulkomailla syntyneiden, ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten väliset erot työttömyysasteissa ovat pienemmät kuin työllisyysasteissa. Työttömyysaste oli vuonna 2022 maahan muuttaneilla naisilla 21 % ja miehillä 16 %. Työllisyyden eron taustalla on se, että naiset ovat yleisemmin työvoiman ulkopuolella, esimerkiksi hoitavat lapsia kotona.

Työvoimaan kuuluville maahan muuttaneille kertyy yhtä paljon työttömyysturvakuukausia ja he osallistuvat TE-palveluihin samankaltaisesti riippumatta sukupuolestaan.

Työttömyyskuukausien määrä vaihtelee eri vuosina muuttaneilla

Työttömyyskuukausien määrässä ei näytä olevan suuria eroja sen mukaan, kuinka kauan henkilö on maassa asunut. Tämä voi osittain johtua siitä, että eri vuosina Suomeen muuttaneiden ja työttömäksi päätyneiden henkilöiden taustoissa on jonkin verran eroja, mikä heijastuu työttömyyskuukausien keskiarvoihin eri ryhmillä.

Suuri osa (40 %) tarkastelluista henkilöistä oli työttömänä seurannan alussa vuonna 2015, ja tämä joukko poikkeaa myöhempinä vuosina työttömäksi tulleista. Jos tarkastellaan pelkästään vuoden 2015 jälkeen työttömäksi tulleita, on työttömyyskuukausien määrässä enemmän eroja maassaolovuosien mukaan kuin koko joukossa. Vuoden 2015 jälkeen työttömäksi tulleista maahan muuttaneista henkilöistä työttömyyskuukausia on keskimäärin enemmän niillä, jotka ovat tulleet työttömäksi asuttuaan Suomessa 0–2 vuotta kuin henkilöillä, joiden työttömyys on alkanut vähintään 3 vuoden Suomessa asumisen jälkeen.

Täytyy myös huomata, että tässä on tarkasteltu vain työttömyysturvaa saaneita maahan muuttaneita. Kaiken kaikkiaan maahan muuttaneiden työllisyysaste nousee maassa asutun ajan mukaan.

TE-palveluiden käyttö painottuu kotoutumisen alkuvuosiin

Maahan muuttaneet, jotka ovat työttömiä työnhakijoita, tekevät kotoutumissuunnitelman ja osallistuvat kotoutumiskoulutukseen maahantulon jälkeisinä vuosina. Kotoutumiskoulutuksen ajalta maksetaan työttömyysturvaa. Koulutusta voidaan järjestää työvoimakoulutuksena ja se voi olla myös omaehtoista opiskelua.

Aktiiviajan osuus työttömyysajasta on suurin vastikään Suomeen muuttaneilla, ja se vähenee maassaolovuosien mukaan. Lyhyemmän aikaa maassa asuneilla aktiiviaika koostuu pääosin työvoimakoulutuksesta ja omaehtoisesta opiskelusta, kun taas pidempään maassa asuneilla muiden TE-palveluiden osuus aktiiviajasta on suhteellisesti suurempi.

 

Kotoutumispalveluita kehitetään

Tulevien työvoima- ja kotoutumispalveluihin liittyvien uudistusten tavoitteena on edistää työvoiman ulkopuolella olevien maahan muuttaneiden kotoutumista. Kotoutumislakiin liittyvän hallituksen esityksen mukaan kuntien tehtäväksi tulee jatkossa laatia kotoutumissuunnitelma sekä maahan muuttaneille, työttömille työnhakijoille että nykyistä laajemmin myös maahan muuttaneille, jotka ovat työvoiman ulkopuolella. Kotoutumissuunnitelman enimmäisaika lyhenee uuden lain myötä kahteen vuoteen, kun se nykyisin on kolme vuotta. Toisaalta jatkossa on paremmat mahdollisuudet suorittaa kotoutumisaikana aloitetut omaehtoiset opinnot tuetusti loppuun, vaikka suunnitelman enimmäisaika olisi päättynyt.

Tarkastelumme perusteella suurten kaupunkien välillä on vain pieniä eroja Kelan työttömyysturvaa saaneiden maahan muuttaneiden työttömyyskuukausien määrissä ja TE-palveluiden käytössä. Eroja ei ollut myöskään naisten ja miesten välillä.

Emme löytäneet erityistä ryhmää, joka olisi jäänyt TE-palveluiden tavoittamattomiin. Työttömien ohella onkin tärkeää tavoitella myös työvoiman ulkopuolella olevia, maahan muuttaneita henkilöitä kotoutumispalveluiden piiriin.

Näin tarkastelu tehtiin

Tarkastelu perustuu Turun kaupungin tilaaman ja rahoittaman hankkeen alustaviin tuloksiin. Tarkastelussa ovat mukana maahan muuttaneet henkilöt, jotka saivat työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa Kelasta vuosina 2015–2022 ja ovat asuneet vähintään yhtenä työttömyysturvan maksukuukautena Helsingissä, Espoossa, Oulussa, Tampereella, Turussa tai Vantaalla. Maahan muuttaneilla viitataan tässä ulkomailla syntyneisiin, Suomeen muuttaneisiin henkilöihin, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.

Tarkastelussa otimme huomioon kaikki Kelan työttömyysturvan maksukuukaudet, jotka olivat kertyneet kohdejoukolle vuosien 2015–2022 aikana. Mukaan on siis laskettu myös ne kuukaudet, jolloin henkilöt saivat Kelan työttömyysturvaa ja asuivat jossain muualla kuin yhdessä kuudesta suurimmasta kaupungista. Kuvioissa henkilön maassaolovuodet on laskettu siitä kalenterivuodesta, jolloin hän sai ensimmäistä kertaa Kelan työttömyysturvaa vuosien 2015–2022 aikana. Jos henkilö esimerkiksi muutti Suomeen vuonna 2012 ja sai Kelan työttömyysturvaa ensimmäistä kertaa ajanjakson 2015–2022 aikana vuonna 2016, hänen on laskettu olleen maassa 4 vuotta. Asuinkaupunki puolestaan on katsottu siltä maksukuukaudelta, jolloin henkilö sai ensimmäistä kertaa Kelan työttömyysturvaa asuessaan yhdessä kuudesta kaupungista 2015–2022.

Työttömyysturvan maksukuukausien lisäksi ensimmäisessä kuviossa esitetään aktiivikuukausien osuus työttömyyskuukausista. Aktiiviajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jolloin henkilö osallistuu TE-palveluihin työttömyysturvaa saadessaan. Merkitsimme maksukuukauden aktiivikuukaudeksi, mikäli työttömyysturvaa oli maksettu TE-palveluun osallistumisen ajalta, joten TE-palvelun todellinen kesto on voinut olla kuukautta lyhyempikin.

Tämän tarkastelun ulkopuolelle jäivät ansiosidonnaista työttömyysturvaa saaneet työttömät maahan muuttaneet sekä kohdejoukon työttömyysaika ansiosidonnaisen työttömyysturvan varassa. Tulemme tekemään tarkempia kaupunkien välisiä vertailuja laajemmalla rekisteriaineistolla, jossa on tietoa myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajista.

Kirjoittajat

Laura Peutere
erikoistutkija, Kela

Signe Jauhiainen
tutkimuspäällikkö, Kela