Tiedonhallinnan blogi: Sosiaaliturvan digitaalisen ekosysteemin kehittämisessä on keskityttävä korkean vaikuttavuuden tekoihin – tiedon hyödyntämisen esteiden purkaminen on ensimmäinen prioriteetti
KirjoittajatArto VuoriSuomi on digitalisaatiossa ja hallinnon tehokkuudessa kärkisijoilla monissa kansainvälisissä vertailuissa. Myös sosiaaliturvan palvelut ovat digitalisoituneet viime vuosikymmenten aikana. Edelleen voimme saada aikaan merkittävää muutosta yhteisten asiakkaiden digitaalisten palveluiden kehittämiseksi. Tämä edellyttää nykyistä joustavampaa tiedon liikkuvuutta ja yhteistyötä, kirjoittaa Kelan tietopalvelujohtaja Arto Vuori.
Digitaalisuudesta on tullut luonteva osa kaikkia elämänalueita. Se on muuttanut odotuksiamme palvelukokemuksesta myös julkisissa palveluissa. Arkipäiväistymisestä huolimatta digitaalisten palveluiden ylläpito ja kehittäminen vaativat edelleen erityisosaamista ja merkittäviä investointeja, jotta kykenemme täyttämään mm. tietoturvan, kansainvälisen yhteentoimivuuden, saavutettavuuden ja sujuvan palvelukokemuksen vaatimukset.
Parhaimmillaan digitaalinen palvelu toimii arjen sujuvoittajana. Kelan lääkkeiden suorakorvaus tapahtuu apteekin ja Kelan välillä asiakkaalle lähes huomaamattomalla tavalla. Vieraassa kaupungissa on helppo ostaa bussilippu vain lähimaksua käyttämällä. Samalla meillä kaikilla on kokemuksia myös hankalista ja liian moniportaisiksi tehdyistä digitaalisista palveluista.
Sosiaaliturva-alalla on kymmeniä eri toimijoita, ja monimutkaiseksi koettu lainsäädäntö. Datan hyödyntämisen esteisiin kohdistuu tyytymättömyyttä. Miten kykenemme rakentamaan julkishallinnon vaatimukset täyttäviä digitaalisia palveluita siten, että pidämme kansalaisen ja hänen tarpeensa keskiössä?
Sosiaaliturvan ekosysteemi asiakkaiden tukena
Kelan hallitus hyväksyi kesäkuussa laitokselle kunnianhimoisen strategisen tulevaisuuskuvan (kela.fi). Se antaa meille Kelassa pohjantähtitavoitteen uudistumiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana, on kyse sitten tietojärjestelmien uudistamisesta, pilvilinjauksista, tiedon hyödyntämisestä tai tavasta toimia kumppaniemme kanssa.
Kelan tulevaisuuskuvassa sosiaaliturvan asiakkaiden palvelut ovat elämäntilannelähtöisiä ja digitaalisia. Asiakaslähtöistä palvelua tukee myös Kelan ja sen kumppanien yhteistyö. Siksi toimintatapojen on rakennuttava vahvalle organisaatiorajat ylittävälle yhdessä tekemiselle.
Pitkän tähtäimen tavoitteen avulla uskallamme unelmoida myös suurista muutoksista ja ottaa tulevaisuuden omiin käsiimme. Kun tavoitellaan merkittävää uudistumista, kymmenen vuoden tähtäin lienee yhteiskunnallisen muutoksen perspektiivissä yllättävän realistinen.
Samalla on otettava ripeästi askeleita tavoitetta kohti. Hallittu muutos tapahtuu askel kerrallaan. Mitkä ovat tärkeitä lähiajan pieniä mutta välttämättömiä askeleita sosiaaliturvan digitaalisen ekosysteemin edistämiseksi?
Tiedon liikkumista ehkäisevät lainsäädännön esteet on purettava pikimmiten
Elämäntilannelähtöisen digitaalisen palvelukokemuksen edellytyksenä on, että voimme tehokkaasti hyödyntää julkisin varoin kerättyjä tietoja sosiaaliturva-asiakkaidemme hyödyksi etuus- ja palvelutoiminnassa ja sitä tukevassa analytiikassa.
Lainsäädäntö ja sen tulkinnat vaikeuttavat tällä hetkellä kohtuuttomasti tietojen liikkumista ja hyödyntämistä viranomaisten välillä ja sisällä. Kela ei esimerkiksi saa hyödyntää itse hallinnoimaansa Kanta-tietoa lakisääteisiin sosiaaliturvatehtäviinsä.
Monet käytännön esteet ovat ratkaistavissa ripeästi ja varsin yksinkertaisin toimin erityislakeja kehittämällä. Enää ei tarvita selvityksiä, sillä muutostarpeet ovat pitkälti tiedossa.
Pieniä uudistuksia toki myös tehdään koko ajan. Esimerkiksi Asiakastietolakiin on vuodenvaihteessa tulossa voimaan säännös, joka mahdollistaa Kelan tietojen välittämisen hyvinvointialueiden terveyssosiaalityön tueksi.
Kaikki tiedon liikkuvuuden ongelmat eivät johdu lainsäädännöstä. Myös meidän Kelassa on rakennettava tietoturvaa, tiedon liikkuvuutta ja asiakkaidemme palveluja tukevia tulkintoja jo nykylainsäädännön puitteissa.
Ekosysteemissä tarvitsemme yhteisiä ja käytännön tarpeisiin vastaavia juridisia ja arkkitehtuurilinjauksia. Tällaiset linjauspankit meillä jo onkin Kelan sisällä työtämme helpottamassa. Jotta kykenemme identifioimaan prosesseissa, lainsäädännössä ja tulkinnoissa olevia pullonkauloja, tulemme tarvitsemaan myös yhteistä korkean tason tavoitearkkitehtuurityötä kumppaniemme kanssa.
Yhteisen tekemisen painopiste korkean vaikuttavuuden tekoihin
Tiedon liikkuvuus ei edisty pelkän lainsäädännön ja arkkitehtuurilinjausten voimalla. Usein kova toteuttava työ on vielä edessä, kun laki on säädetty.
Jotta tiedon voisi sanoa liikkuvan, tarvitaan vähintään kaksi osapuolta, jotka tekevät yhteistyötä. Tiedon liikkumiseen voidaan ja usein täytyykin velvoittaa lailla, mutta parhaat oppimiskokemukset edellyttävät konkreettista yhdessä tekemistä.
Parhaimmillaan yhteistyö avartaa ajattelua, auttaa ymmärtämään kumppanin liiketoiminnallisia tavoitteita ja opettaa paremmaksi myös omissa tehtävissä.
Julkishallinnon tuottavuusohjelman ja säästöpaineiden oloissa kärsii helposti ensimmäisenä yhteistyö, ellei siihen ole suoria taloudellisia kannusteita. Niukassa taloustilanteessa on toki keskityttävä ydintehtäviin. Emme voi lähteä mukaan jokaiseen hyvältä kuulostavaan projektiin. Meidän on opittava yhteismitallisesti tunnistamaan korkean vaikuttavuuden paikat yhteisten asiakkaiden eduksi.
On rakennettava kustannushyötyjen ja vaikuttavuuden mittaamisen ja seurannan kulttuuria. Sellaista yhteistä tekemistä kannattaa tehdä, jossa vaikuttavuuspotentiaali on kaikkien osallistujien mielestä korkea. Minkä sosiaaliturvan palvelukokonaisuuden tai asiakassegmentin palvelun yhteismuotoilu tuo mitattavan ja tarpeeksi merkittävän myönteisen vaikutuksen asiakkaalle ja yhteiskunnalle?
Kokeilukulttuuri on onneksi tullut julkishallintoonkin. Yhteistyöhön voi lähteä yhteisten kokeilujen kautta, eikä jäädä vain loputtomasti suunnittelemaan. Kokeilut on osattava myös päättää nopeasti, jos tulosta ei synny tai maailma ympärillä muuttuu merkittävästi.
Luottamus syntyy yhdessä tehden ja sopien
Yhteisistä tiedonhallinnan periaatteista, rajapinnoista ja standardeista on sovittava liiketoimintalähtöisesti. Rajapintoja ja standardeja rakennetaan ja ylläpidetään luontevimmin niiden toimijoiden johdolla, jotka vastaavat niiden teknisestä toteutuksesta ja hyödyntämisestä.
Jos yhdessä sovitaan, voi joku toimijoista ottaa vastuulleen koordinaattorin roolia, jos se on siihen muidenkin mielestä kyvykäs.
Nämä ovat hyviä periaatteita suuressa osassa tapauksia. Aina ne eivät kuitenkaan päde, sillä narulla ei voi työntää. Vaatii viisautta tunnistaa ne korkean vaikuttavuuden tilanteet, joissa tarvitaan voimakasta lainsäädäntö- ja rahaohjausta ja mandaattia koordinaatiorooliin.
Sosiaaliturvan yhteinen tiedonhallinta tarvitsee avauksia ja keskustelua
Yhteistyön edistäminen sosiaaliturvan ekosysteemissä edellyttää avointa keskustelua. Kelan Tietotarjotin on keskeinen paikka suomalaista sosiaaliturvaa koskeville tilastoille, sovelluksille ja näkemyksellisille tulkinnoille.
Kelan strateginen tulevaisuuskuva asettaa myös tiedonhallinnan ja analytiikan kehitykselle haastavan pohjantähtitavoitteen. Siksi tulemme Tietotarjottimen blogeissa aktivoitumaan aiempaa useammin sosiaaliturvan ja soten tiedonhallintaan ja tietojärjestelmiin liittyvien kysymysten parissa asiantuntijoidemme voimin.
