Tiedonhallinnan blogi: Mitä tekoäly tekee? Tekoälyjärjestelmiä koskevaa tietoa pitää hallita.

Tekoäly on uusi ja innostava teknologia, väline, joka mahdollistaa monia asioita. Olennaista tekoälyn käytössä ja sen edistämisessä on ymmärtää, mitä tekoäly tekee ja miksi. Johtava asiantuntija Kirsi Hagman-Seppänen pohtii tekoälyjärjestelmiä koskevan tiedon hallinnan merkitystä. Hän toimii tällä hetkellä johtavana asiantuntijana Kelan strategisessa kehittämisohjelmassa Eepoksessa. 

Tekoälyasetuksessa on korkeita vaatimuksia tekoälyjärjestelmien käyttämälle tiedolle ja sitä kautta myös tiedonhallinnalle. Mutta entä itse tekoälyjärjestelmiä koskevan tiedon hallinta, eli sen tiedon hallinta, mihin tietoa tekoälyjärjestelmien avulla käytetään ja miten? Voimme ottaa yksittäisen tekoälyjärjestelmän tarkasteltavaksi ja – olettaen, että noudatamme hyvää tiedonhallintatapaa ja lakeja – saada siitä käyttöömme kaikki keskeiset tiedot. Vähintään yhtä tärkeää ja kiinnostavaa kuin yksittäisten kohteiden tarkastelu on muodostaa ja tarjota tietoa kokonaisuuksista. 

Kuvitellaan, että julkishallinnon organisaatiolla on käytössään neljä tekoälyjärjestelmää. Yksi niistä on chatbot, joka auttaa asiakkaita löytämään verkkopalvelusta sisältöjä. Toinen muuttaa asiakaspuhelut tekstiksi, jota kolmas tekoäly analysoi asiakaspalvelun kehittämiseksi. Neljäs toimii rekrytoijien apuna työhakemusten esiseulonnassa.  

Edellä mainituista tekoälyjärjestelmistä rekrytoijien apuri on arvioitu suuririskiseksi, koska se vaikuttaa suoraan ihmisten oikeuksiin. Organisaatio on myös kehittänyt tekoälybottia, jonka avulla sille voisi jättää työhakemuksen. Idea kuitenkin hylättiin, koska sen arvioitiin voivan asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan. Organisaatiolla oli myös jonkin aikaa tarjolla tekoälyjärjestelmä, joka pyrki vastaamaan työnhakijoiden kysymyksiin organisaatiosta ja haettavasta työtehtävästä. Tuon tekoälyjärjestelmän käyttäjiä oli kuitenkin todella vähän ja hekin pyysivät lähes aina saada keskustella ihmisen kanssa, joten ratkaisu poistettiin käytöstä.  

Kokoamalla ja tarjoamalla tietoa käytössään ja suunnitteilla olevista, idean tasolle jääneistä ja käytöstä poistetuista tekoälyjärjestelmistä organisaatio kertoo paljon itsestään toimijana. Samalla se myös edistää tekoälylukutaitoa ja luo yhteistä ymmärrystä tekoälyn käyttömahdollisuuksista.  

Tiedonhallinnan keskeiset vaatimukset tekoälyssä

Samainen esimerkkiorganisaatio näkee paljon mahdollisuuksia lisätä tekoälyn käyttöä asiakaspalvelussa ja on erityisen kiinnostunut asiakkailta tulevien hakemusten laadun parantamisesta tekoälyn avulla. Tätä tekoälyjärjestelmää suunnittelevat asiantuntijat ovat työssään tutustuneet muiden julkishallinnon organisaatioiden vastaaviin ratkaisuihin, jotka he ovat löytäneet julkisesti saatavilla olevan tiedon avulla. Omassa organisaatiossaan heitä on kiinnostanut erityisesti jo hylätty idea työhakemuksen tekemisessä avustavasta tekoälyjärjestelmästä ja he haluavat vaihtaa kokemuksia tuon tekoälyjärjestelmän kehittäjien kanssa.  

Lain vaatimuksiin vastaaminen ja riskien hallinta sekä hyvä hallinto ovat keskeinen osa esimerkkiorganisaation toimintaa. Tekoälyn riskien arvioinnille ja lain tulkinnoille löytyy yhteinen perusta, kun tekoälyn käytöstä tehdyt päätökset ja niiden perustelut ovat saatavilla. Kysymyksiin ja selvityksiin on helppo vastata ja valvontoihin osallistua, kun tietää em. tietopohjan olevan kunnossa.

Kun tekoälyjärjestelmiä koskevaan tietoon lisätään kuvaus siitä, miten eri tekoälyjärjestelmien vaikutukset ihmisiin on arvioitu ja kuinka eettiset kysymykset on huomioitu, luodaan samalla yhteistä näkemystä tekoälyn vastuullisesta käytöstä. Työntekijät voivat luottaa siihen, että oma organisaatio käyttää tekoälyä vastuullisella tavalla. Asiakaspalvelussa työskentelevät pystyvät vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin tekoälyn käytöstä helposti, oikein ja luotettavasti. 

Myös tekoälyn käyttöä on johdottava tiedolla

Entä tiedolla johtaminen tai vielä täsmällisemmin aseteltuna tekoälyn johtaminen? Myös ylin johto tarvitsee tietoa organisaationsa ja toimialueensa käytössä olevista tekoälyjärjestelmistä voidakseen johtaa tekoälyn käytön kehittymistä omalla vastuualueellaan ja osallistua tekoälyä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tekoälyjärjestelmiä koskevaa, lainsäädännön vaatimaa tietoa voidaan myös rikastaa tekoälyn johtamisen kannalta olennaisilla seikoilla, kuten esimerkiksi sillä, millaisia muutoksia tekoälyjärjestelmällä on saatu aikaan vaikkapa organisaation tuottavuudessa.  

Joku varmaan miettii, mitä uutta kaikessa edellä mainitussa on. Ei ehkä mitään, paitsi se, että kohteena on uusi hallittava asia, tekoäly ja nimenomaan sen käyttökohteita koskevan tiedon hallinta kokonaisuutena. Tekoäly on innostava ja melko tuore teknologia: väline, joka mahdollistaa monia asioita ja jonka kaikkia hyötyjä ei ehkä vielä ole edes tiedostettu. Samalla tekoäly on aihe, joka voi herättää myös huolta ja pelkoja. Tekoälyjärjestelmiä koskevan tiedon jakaminen on tapa edistää tekoälyn käyttöä vastuullisella tavalla, lisätä yhteistä ymmärrystä tekoälystä ja samalla lieventää sitä koskevia huolia ja ennakkoluuloja. 

Tekoälyjärjestelmiä koskevan tiedon hallinta kertoo osaltaan meille siitä, miten maailma toimii ja mihin suuntaan se on menossa. Ja se ei koskaan ole turhaa tietoa. Tekoälyn hallinta on tiedonhallintaa. 

 

P.S. Kuten yllä totesin, tekoälyasetus asettaa korkeita vaatimuksia myös tekoälyjärjestelmien käyttämän tiedon hallinnalle erityisesti suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta. Tämän rinnalle kuuluu kysymys siitä, miten parhaiten saamme tiedon tekoälyjärjestelmien käyttöön. Tästä toivoisin lisää näkemyksiä ja yhteistä keskustelua. Ehkä joku kollega Kelasta tai muualta ottaa haasteen vastaan ja näemme täällä blogikirjoituksen aiheesta?