Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Tiedonhallinnan blogi: Parempaan hoitoon ja tilastointiin tarvitaan sekä ICD-11 että SNOMED CT

KirjoittajatSirpa Soini, Mikko Härkönen, Juha Mykkänen, Toni Suutari
Julkaistu 12.12.2025Päivitetty 15.12.2025

ICD-11 on välttämätön ja realistinen valinta, joka on WHO:n asiantuntija-arvioiden pohjalta rakennettu täydentämään uusinta lääketieteellistä tutkimustietoa. Sen käyttöönotto on välttämätöntä potilasturvallisuuden, laadukkaan tiedon, tutkimuksen ja kansainvälisen vertailtavuuden kannalta, kirjoittavat THL:n asiantuntijat Sirpa Soini, Mikko Härkönen, Juha Mykkänen ja Toni Suutari.

Kelan Tiedonhallinan blogissa 27.11.2025 pohdittiin, onko suomalaisen terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin päätavoitteena potilaan hoito vai tilastointi. Blogissa esitetään huolia ICD-11-luokituksen laajamittaisesta käyttöönotosta ja nostetaan esiin SNOMED CT:n mahdollisuudet tarkempaan kliiniseen dokumentointiin.

THL haluaa tässä vastauksessa avata näkökulmia, mitä kansallisen luokitusstrategian toteuttaminen tarkoittaa käytännössä ja miksi ICD-11:n ja SNOMED CT:n yhdistelmä on tarkoituksenmukainen.

SNOMED CT ei ole otettavissa käyttöön kertarytäkällä, vaan tarvitaan vaiheistusta sekä pitkäjänteistä järjestelmien ja toimintatapojen uudistamista. Kokemusta SNOMED CT:n käytöstä kliinisessä työssä on vielä niukasti.

Kliininen työ vaatii, että sote-tietomme ovat oikea-aikaisia ja laadultaan tarkoituksenmukaisia. Tarvitsemme luokitusratkaisuja, jotka aidosti tukevat työntekoa.

Suomen strateginen valinta on ICD-11 ja SNOMED CT – kaksi toisiaan täydentävää välinettä

Suomessa, kuten monessa muussakin maassa, on valittu malli, jossa ICD-11:llä ja SNOMED CT:llä kummallakin on strategisesti tärkeä tehtävänsä. Ne toimivat rinnakkain, mutta eri käyttötarkoituksissa.

ICD-luokitusta tarvitaan, kun potilasta hoidetaan ja hänen hoitoonsa liittyviä diagnooseja kirjataan. Kirjaukset luovat pohjan tilastoinnille ja tiedon toisiokäytölle. ICD-11:n avulla voidaan seurata sairauksien esiintyvyyttä, hoitotuloksia ja resurssien käyttöä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Useissa muissa koodisto- ja tietotarpeissa SNOMED CT on keskeinen.

SNOMED CT on laaja kliininen ontologia, joka mahdollistaa potilaan tilan, hoitotoimenpiteiden ja löydösten kuvaamisen tarkasti ja rakenteisesti. Diagnostiikassa ja tilastoinnissa ICD-luokitus on kuitenkin erityisen keskeinen.

Tämä yhdistelmämalli mahdollistaa sekä kliinisesti merkityksellisen dokumentoinnin että luotettavan tilastoinnin. Se on kansainvälisestikin yleinen ratkaisu.

Jos luopuisimme Suomessa ICD:n käytöstä diagnoosiluokituksessa ja siirtyisimme käyttämään diagnoosien kirjaamisessa SNOMED CT:tä, muutos olisi toteutukseltaan erittäin suuri, hidas ja kallis. Myöskään kansallisessa Sote-luokitusstrategiassa 2025–2030 ei ole nähty tällaiselle suunnanmuutokselle perusteita.

Tietojärjestelmissä ei nykyisellään ole valmiita ominaisuuksia, jotka tukisivat monipuolisesti SNOMED CT:n termien tehokasta käyttöä, joten jo sen vuoksi on hyvä edetä vaiheittain.

ICD-11 on välttämätön ja realistinen valinta

ICD-11:n käyttöönotto ei ole valtavan suuri harppaus, koska ICD:n aiempien versioiden ja koodien käytölle on pitkä perinne. ICD-10:n ylläpito on päättynyt, eikä sitä enää päivitetä. ICD-11 tuo ajantasaiset lääketieteelliset ja tieteelliset parannukset, erityisesti psykiatrian ja mielenterveyshäiriöiden diagnosointiin.

Olennaista on myös se, että Suomi on WHO:n jäsenvaltiona sitoutunut ICD:n käyttöön. ICD-11 on WHO:n asiantuntija-arvioiden pohjalta rakennettu täydentämään uusinta lääketieteellistä tutkimustietoa. Sen käyttöönotto on välttämätöntä potilasturvallisuuden, laadukkaan tiedon, tutkimuksen ja kansainvälisen vertailtavuuden kannalta.

SNOMED CT:n käyttöä laajennetaan vaiheittain

Luokitusstrategian keskeisenä tavoitteena on merkittävästi laajentaa SNOMED CT:n käyttöä Suomessa. Strategian painopisteissä laajojen, kansainvälisten luokitusten, kuten SNOMED CT:n ja LOINCin käyttöönotto on mainittu ensimmäisenä. WHO:n luokitukset kuten ICD-11, tulevat heti seuraavana. SNOMED CT:n ja LOINCin suunniteltuja käyttökohteita ovat mm. laboratoriotiedot ja toimenpideluokitukset. SNOMED CT:llä on merkittävä rooli kokoavana pohjatermistönä.

SNOMED CT:n käyttöönotto ei ole nopea ratkaisu, sillä sen hyödyntäminen edellyttää monia resursseja vaativia toimenpiteitä. Suomessa tarvitsemme uutta järjestelmätukea ja käyttöliittymäratkaisuja, koulutusta ja toimintatapojen sopeuttamista, ja ennen kaikkea vaiheittaista etenemistä kliinisen työn ehdoilla.

SNOMED CT:n suurin arvo on kliinisen tiedon rikastuttamisessa ja rakenteistamisessa, mikä tukee potilaan hoitoa, tiedon toisiokäyttöä ja tulevaisuuden tekoälyratkaisuja.

Vaiheistaminen mahdollistaa määrätietoisen etenemisen

Toiveeseen kehittämiskohteiden vaiheistamisesta ja priorisoinnista on helppo yhtyä. Pitkäjänteisyydellä ja järkevällä vaiheistuksella pääsemme eteenpäin, kerrytämme kehityksen tuomaa hyötyä ja jaamme kustannuksia pitkälle aikavälille.

ICD-11:ta ja SNOMED CT:tä yhdistävä luokitusstrategian mukainen lähestymistapamme varmistaa, että muutokset toteutetaan hallitusti, eivätkä merkittävät luokitusmuutokset viivästy. Painotus diagnooseihin liittyvien tietojen osalta on ICD-11:ssä. SNOMED CT:n laajennuksia ja käännöksiä edistetään luokitusstrategian vaiheistusten mukaisesti pala kerrallaan.

Tuleviin muutoksiin tarvitaan riittävät resurssit, sillä Suomella on pitkä ja muhkurainen polku kuljettavana. Tavoitteemme on ensisijaisesti kyetä hyödyntämään laajoja kansainvälisiä luokituksia ja vähentää kansallisia erillisratkaisuja. Haluamme myös varmistaa kansainvälinen yhteensopivuus ja vertailtavuus.

Valitsemamme polku tukee myös sitä, että pystymme laajasti hyödyntämään teknologisen kehityksen, kuten tekoälyn, mahdollisuudet. Emme unohda kustannusten, hyötyjen emmekä muutosvaikutusten arviointia. Nämä ovat luokitusstrategian olennaisia toimenpiteitä ja kuuluvat myös ICD-11:n toimeenpanoon. Strategia on joustava ja päivitettävissä teknologian kehittyessä tai uuden tiedon myötä.

Keskeisintä on, että vastaamme tiedon tuottajien ja hyödyntäjien käytännön tarpeisiin. Tehtävämme on parantaa edelleen tiedon laatua ja täten myös potilasturvallisuutta.

THL järjestää vuosittain SNOMED CT -seminaareja ajankohtaisista teemoista. SNOMED CT:n soveltamisesta ja käyttöoikeuden hakemisesta saa lisätietoa thl.fi-sivustolta. Myös kaikkien edeltävien seminaarien materiaalit löytyvät osoitteesta THL.fi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen luokitusstrategiatyöryhmän ja ICD-11-hankkeen puolesta

Sirpa Soini, Tieto-osaston johtaja, ICD-11-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja

Mikko Härkönen, ICD-11-hankkeen projektipäällikkö

Juha Mykkänen, johtava asiantuntija

Toni Suutari, tiimipäällikkö

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin