Nuorten aikuisten masennuslääkkeiden ja lasten ADHD-lääkkeiden käyttö yleistynyt voimakkaasti Suomessa – taustasyitä on kartoitettava

Masennuslääkkeiden käyttö 18–29-vuotiailla on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2024 masennuslääkkeitä käytti jo lähes viidennes nuorista naisista ja 7,5 prosenttia nuorista miehistä. Käyttö on yleistynyt Suomessa voimakkaammin kuin Ruotsissa. Vastaava on havaittavissa myös alakouluikäisten lasten, erityisesti poikien, ADHD-lääkkeiden käytössä.

Psyykkinen oireilu on yleistynyt nuorilla ja nuorilla aikuisilla, erityisesti naisilla, viimeisen vuosikymmenen aikana. Samoin kliiniset masennustilat ovat yleistyneet huomattavasti opiskelijoiden pitkien sairauspoissaolojen syynä. Myös nuorten aikuisten masennuslääkkeiden käytön lisääntyminen on ollut esillä julkisessa keskustelussa.

Tarkkaa ja ajankohtaista tietoa on ollut tähän mennessä niukasti saatavilla siitä, kuinka yleistä masennuslääkkeiden käyttö nuorilla aikuisilla on.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme 18–29-vuotiaiden nuorten aikuisten masennuslääkkeiden käytön yleistymistä Suomessa vuosina 2014–2024. Vertaamme tätä kehitystä alakouluikäisten lasten ADHD-lääkkeiden käytön kehitykseen, koska lapsilla, erityisesti pojilla, ADHD-lääkkeiden käyttö on jo huomattavan yleistä. Lisäksi peilaamme Suomen tilannetta Ruotsiin.

Masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt voimakkaasti etenkin nuorilla naisilla, ADHD-lääkkeiden käyttö alakouluikäisillä pojilla

Masennuslääkkeiden käyttö on ollut Suomessa selvässä kasvussa nuorilla aikuisilla. Vuonna 2014 nuorista, 18–29-vuotiaista naisista 8,4 prosenttia ja miehistä 4,8 prosenttia osti masennuslääkkeitä vähintään kerran. Vuoteen 2024 mennessä osuudet olivat nousseet 17,7 prosenttiin naisilla ja 7,5 prosenttiin miehillä.

Nuorilla naisilla masennuslääkkeiden käyttö on siis yli kaksinkertaistunut. Miehillä kasvu on ollut maltillisempaa ja näyttäisi pysähtyneen viime vuosina. Myös naisilla kasvuvauhti on hidastunut erityisesti vuosina 2023 ja 2024.

 

Vastaava trendi näkyy alakouluikäisten ADHD-lääkkeiden käytössä, joka on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmenen aikana, erityisesti pojilla.

Vuonna 2014 ADHD-lääkkeitä käytti alakouluikäisistä (7–12 vuotiaista) pojista 3,1 prosenttia ja tytöistä 0,6 prosenttia. Vuoteen 2024 mennessä osuudet olivat nousseet 10,6 prosenttiin pojilla ja 3,6 prosenttiin tytöillä.

ADHD-lääkkeiden käyttö on siis lähes nelinkertaistunut alakouluikäisillä pojilla ja kuusinkertaistunut tytöillä.

Suomessa nuorten aikuisten masennuslääkkeiden käyttö lisääntynyt nopeammin kuin Ruotsissa

Vaikka masennuslääkkeiden käyttö on kasvanut sekä Suomessa että Ruotsissa, kasvu on ollut selvästi voimakkaampaa Suomessa. Ero näkyy erityisesti nuorilla aikuisilla naisilla.

Vuonna 2016 Suomen ja Ruotsin välillä ei ollut merkittävää eroa nuorten masennuslääkkeiden käytössä. Sen jälkeen erot ovat kasvaneet selvästi.

 

Kun vuonna 2024 masennuslääkkeitä käytti Suomessa noin 18 prosenttia 18–29-vuotiaista naisista, Ruotsissa vastaava osuus oli noin 13,5 prosenttia – ero oli siis lähes 5 prosenttiyksikköä. Nuorilla miehillä ero oli pienempi, mutta silti selvä: Suomessa käyttö oli vajaat 2 prosenttiyksikköä yleisempää kuin Ruotsissa.

Viisivuotisikäryhmittäisessä tarkastelussa masennuslääkkeiden käyttö oli suomalaisnaisilla johdonmukaisesti yleisempää kuin heidän ruotsalaisilla ikätovereillaan. Sen sijaan 15–19-vuotiaiden nuorten miesten ryhmässä masennuslääkkeiden käytössä ei ollut eroa Suomen ja Ruotsin välillä.

Suomessa masennuslääkkeiden käytön yleistyminen on ollut huomattavaa. Havainnon merkitystä korostaa se, että Ruotsissa masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt selvästi enemmän kuin Norjassa ja Tanskassa. Suomen kehityssuunnan voimakkuus poikkeaa siis paitsi länsinaapurista myös laajemmin Pohjoismaista.

Pienillä pojilla todennäköisyys käyttää ADHD-lääkkeitä on Suomessa kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna

Myös lasten ADHD-lääkitys on yleistynyt viime vuosina sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomessa käyttö on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti nopeammin kuin Ruotsissa, erityisesti pojilla.

 

Pienistä pojista (5–9-vuotiaat) ADHD-lääkkeitä käytti Suomessa viime vuonna 5,7 prosenttia ikäluokasta, kun taas Ruotsissa vastaava osuus oli 2,4 prosenttia. Suomessa pienten poikien todennäköisyys käyttää ADHD-lääkkeitä on yli kaksinkertainen ruotsalaisiin ikätovereihin verrattuna.

Varhaisnuorten ikäryhmässä (10–14-vuotiaat) ero maiden välillä oli vuonna 2024 hieman pienempi, mutta silti selkeä: Suomessa 12,2 prosenttia pojista käytti ADHD-lääkitystä, kun Ruotsissa osuus oli 9,1 prosenttia. Suomessa varhaisnuorten poikien todennäköisyys käyttää ADHD-lääkkeitä on siis kolmanneksen suurempi ruotsalaisiin ikätovereihin verrattuna.

Myös pienillä tytöillä ADHD-lääkkeiden käyttö on Suomessa hieman yleisempää kuin Ruotsissa. Sen sijaan varhaisnuorilla tytöillä lääkkeiden käytössä maiden välillä ei juuri ole eroa.

Vaikka ADHD-lääkkeiden käyttö on Ruotsissa lisääntynyt selvästi enemmän kuin Norjassa ja Tanskassa, Suomen kehityssuunta poikkeaa tässäkin tapauksessa länsinaapurista – kuten myös Norjasta ja Tanskasta.

Kasvavat luvut, kasvava huoli – miksi yhä useampi lapsi ja nuori tarvitsee masennus- ja ADHD-lääkkeitä Suomessa?

Kelan rekisteritiedot masennus- ja ADHD-lääkkeiden käytöstä viittaavat laajempaan muutokseen mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien tunnistamisessa ja hoidossa. Muutoksen taustalla on todennäköisesti sekä lisääntynyttä oireilua että parantunutta diagnostiikkaa ja hoitoon pääsyä.

Samalla kehityssuunta – ja erityisesti masennus- ja ADHD-lääkkeiden käytön verrokkimaita voimakkaampi yleistyminen – herättää kriittisiä kysymyksiä. Kuinka hyvin suomalainen yhteiskunta onnistuu tukemaan lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia? Onko masennus- ja ADHD-lääkkeiden käytön nykyinen laajuus perusteltua – ja ennen kaikkea, missä määrin lääkehoito on laadukasta, vaikuttavaa, turvallista ja yhdenvertaista?

Jatkossa masennus- ja ADHD-lääkkeiden käytön väestöseurantaa on syytä vahvistaa. Kelan uusi datasovellus tarjoaa tähän tärkeän työkalun: se havainnollistaa lasten ja nuorten ADHD-, masennus- ja psykoosilääkkeiden käytön muutoksia ajassa.

Datasovellus esittää masennus- ja ADHD-lääkkeiden käyttäjien väestöosuuksia ikä- ja sukupuoliryhmittäin sekä koko maan tasolla että alueellisesti. Tilastojen lisäksi tarvitaan lisätietoa masennus- ja ADHD-lääkityksen merkityksestä osana hoitokokonaisuutta.

Lääkitys ei saa jäädä haasteiden yksipuoliseksi vastaukseksi

Lääkitys voi olla tärkeä osa kokonaishoitoa. Samalla tarvitsemme syvempää ymmärrystä siitä, miksi masennus- ja ADHD-lääkehoito on jo näin yleistä Suomessa. Erityisesti olisi syytä tarkastella lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyviä tekijöitä, kuten perhetilanteita, oppimisympäristöjä, sosiaalisia suhteita, opiskelupaineita ja sosiaalista mediaa.

Masennus- ja ADHD-lääkkeet eivät saa jäädä yksipuoliseksi vastaukseksi monisyisiin haasteisiin. Tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa yhteiskunnallista reagointia, jolla tuetaan lasten ja nuorten mielenterveyttä ja sujuvaa arkea.

Kirjoittajat

Miika Vuori
erikoistutkija, Kela
miika.vuori@kela.fi

Heta Moustgaard
erikoistutkija, Kela
heta.moustgaard@kela.fi

Terhi Kurko
erikoistutkija, Kela
terhi.kurko@kela.fi

Kati Sarnola
erikoistutkija, Kela
kati.sarnola@kela.fi

Markus Kainu
erikoistutkija, Kela
markus.kainu@kela.fi

Mari Ahola
tilastoasiantuntija, Kela
mari.ahola@kela.fi

Hanna Koskinen
ryhmäpäällikkö, Kela
hanna.koskinen@kela.fi