Poikien ADHD-lääkkeiden käyttö Suomessa yleistyy edelleen – alueelliset erot käytössä ovat selkeitä
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) lääkkeiden käyttö on Suomessa yleisintä 10–12-vuotiailla pojilla. Väestötasolla yleisyys on jo ylittänyt 10 prosentin rajan, Itä-Suomessa ja Lapissa jopa yli 15 prosenttia. Lisäksi ADHD-lääkkeiden käyttö on yleisempää loppuvuodesta syntyneillä pojilla kuin alkuvuodesta syntyneillä. Joka viidennellä loppuvuodesta syntyneellä etelä-savolaisella, pohjois-savolaisella ja pohjois-karjalaisella 10–12-vuotiaalla pojalla vähintäänkin kokeiltiin ADHD-lääkehoitoa vuonna 2023.
Lasten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) diagnoosien yleistyminen on herättänyt vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tammikuun lopussa julkaisema tilasto osoittaa, että alakouluikäisten poikien (7–12-vuotiaat) ADHD-diagnoosien esiintyvyys vuonna 2022 oli noin 9 prosenttia. Diagnoosien ohella myös lasten ADHD-lääkkeiden käyttö on yleistynyt Suomessa tasaisesti koko 2000-luvun ajan.
Poikien ADHD:n diagnosointi ja ADHD-lääkehoidon aloitus korostuvat yhä selkeämmin ensimmäisten kouluvuosien aikana. Lukuisat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että ADHD:n diagnosointi ja ADHD-lääkkeiden käyttö on keskimäärin yleisintä koululuokkien nuorimmilla lapsilla. Suomessakin loppuvuodesta syntyneet pojat saavat ADHD-diagnoosin ja aloittavat ADHD-lääkehoidon todennäköisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet ikätoverit.
10–12-vuotiaiden poikien ADHD-lääkkeiden käytön yleisyys vaihtelee selkeästi hyvinvointialueiden välillä
ADHD-lääkehoito on suomalaisessa väestössä yleisimmillään 10–12-vuotiailla pojilla. Tarkastelemme siksi tässä kirjoituksessa tarkemmin juuri tätä ryhmää. Vuonna 2023 yhteensä yli 11 000 ikäryhmän poikaa sai korvauksia vähintään yhdestä ADHD-lääkeostosta. Vuonna 2015 vastaava luku oli vajaa 4 000. Määrä oli kasvanut viime vuonna lähes kolminkertaiseksi vuoteen 2015 verrattuna. Väestöön suhteutettuna poikien ADHD-lääkkeiden käytön yleisyys kasvoi 4,3 prosentista 11,8 prosenttiin vuosien 2015 ja 2023 aikana.
Suuressa osassa maata 10–12-vuotiaista pojista jo yli 10 prosenttia käyttää ADHD-lääkkeitä. Selvästi yleisintä käyttö on Itä-Suomessa ja Lapissa, joissa yleisyys on kasvanut jopa yli 15 prosenttiin. Itä-Suomessa 10–12-vuotiaiden poikien ADHD-lääkkeiden käytön yleisyys lähestyy jo 20 prosentin rajaa.
ADHD-lääkitys on yleisempää loppuvuodesta syntyneillä kuin alkuvuodesta syntyneillä
ADHD-lääkkeiden käyttö oli vuonna 2023 yleisempää loppuvuodesta syntyneillä 10–12-vuotiailla pojilla kuin heidän alkuvuodesta syntyneillä ikätovereillaan. Tammi–huhtikuussa syntyneistä 10,3 % (n = 3 261) käytti ADHD-lääkkeitä, touko–elokuussa syntyneistä 11,6 % (n = 3 901) ja loppuvuodesta (syys-joulukuu) syntyneistä 13,5 % (n = 4 235).
Muutos esimerkiksi vuoden 2016 tilanteeseen on merkittävä. Tuolloin vastaavan ikäryhmän pojista ADHD-lääkkeitä käytti tammi–huhtikuussa syntyneistä 4,0 %, touko–elokuussa syntyneistä 4,8 % ja syys-joulukuussa syntyneistä 5,5 %.
ADHD-lääkkeiden käyttö on pääsääntöisesti yleisintä loppuvuodesta syntyneillä pojilla myös eri puolilla maata. Esimerkiksi Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Lapissa loppuvuodesta syntyneistä pojista yli 15 prosenttia käytti ADHD-lääkkeitä. Itä-Suomessa vastaava luku oli jo yli 20 prosenttia.
Poikien ADHD-lääkkeiden käytön yleistyminen on ollut Suomessa viime vuosina melko voimakasta muihin Pohjoismaihin verrattuna
ADHD-diagnoosit ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat yleistyneet 2000-luvulla kaikissa Pohjoismaissa. Yleistymiskehitys on tapahtunut kuitenkin hyvin erilaisilla aikajänteillä ja on ollut Suomessa viime vuosina melko voimakasta. Tasaantumisen merkkejä ei ole toistaiseksi näkyvissä.
Vuonna 2017 julkaistu yhteispohjoismainen tutkimus osoitti, että esimerkiksi Islannissa poikien ADHD-lääkehoidon yleisyys oli jo 2010-luvun alkuvuosina noin 8 prosenttia. Suomen luvut olivat tuolloin todella alhaiset niin poikien (1–2 %) kuin erityisesti tyttöjen (alle 1 %) osalta.
Tuoreimmat tiedot kertovat, että Islannissa pojista jo noin 18 prosenttia käytti ADHD-lääkkeitä vuonna 2022. Ruotsissa Sosiaalihallituksen (Socialstyrelsen) tuorein arvio poikien ADHD:n esiintyvyydestä vuonna 2022 on 10,5 prosenttia (10–17-vuotiaat). ADHD-lääkkeitä puolestaan käytti 7,7 prosenttia ruotsalaisista pojista. Yleistymisen on arvioitu jatkuvan myös Ruotsissa, ja viimeisimpien arvioiden mukaan poikien ADHD:n esiintyvyys saavuttanee Ruotsissa noin 15 prosentin tason ennen tasaantumista.
ADHD:n esiintyvyyden ja -lääkehoidon alueelliset erot eivät myöskään ole mitenkään Suomeen rajoittunut ilmiö, vaan vastaavaa on havaittavissa esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Edellä mainittu laadukas norjalainen alue-eroja tarkasteleva tutkimus osoittaa, että ADHD-diagnoosien alueellinen vaihtelu on selvästi suurempaa kuin lasten ADHD-oireilun alueellinen vaihtelu. Tämä viittaa siihen, että ADHD-diagnoosien ja ADHD-lääkehoidon alue-erojen taustalla on mahdollisesti esimerkiksi hoitokäytäntöihin liittyviä tekijöitä.
Vertailukelpoista tutkimustietoa ei ole toistaiseksi saatavilla Suomesta. Norjalaiset ja ruotsalaiset havainnot viittaavat siihen, että alueelliset erot ADHD-diagnoosien ja ADHD-lääkehoidon yleisyydessä eivät Suomessakaan selity pelkästään ADHD:n esiintyvyyden eroilla.
Poikien ADHD-lääkkeiden käytön yleistymisen taustalla voi olla kasvuympäristöjen ja diagnoosikäytäntöjen muutoksia
Poikien ADHD-lääkehoidon yleisyys ylittää Suomessa selvästi tutkimuksissa esillä olleet arviot ADHD:n esiintyvyydestä.
Epidemiologisissa tutkimuksissa on arvioitu, että lasten ADHD:n esiintyvyys olisi noin viidestä seitsemään prosenttia. Kliinisesti merkittävien ADHD-piirteiden ja -oireiden yleistymisestä ei ole toistaiseksi kiistatonta tutkimusnäyttöä.
ADHD-oireiluun liittyvät toimintakyvyn haitat ovat kuitenkin mahdollisesti yleistyneet lapsilla. Ilmiön taustalla saattaa olla erilaisia lasten kasvuympäristöissä tapahtuneita muutoksia. Selitystä on haettu muun muassa digimedian ja älypuhelinten käytön lisääntymisestä ja kouluympäristössä tapahtuneista muutoksista.
Muutokset kliinisissä käytännöissä ovat todennäköisesti yksi merkittävä tekijä. Vuodesta 2017 alkaen Käypä hoito -suosituksen mukaan lasten ADHD:n diagnosointi ja hoito tehdään ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Myös diagnostiset kriteerit ovat nykyään hieman väljempiä kuin aiemmin. Tuoreessa katsausartikkelissa arvioitiin, että tapausten määrän kasvua selittää juuri lievemmän oirekuvan todennäköisempi diagnosointi. Tästä johtuen lieväoireisen ADHD:n hoito on ollut enenevästi esillä myös kansainvälisissä asiantuntijapuheenvuoroissa. On esitetty, että niiden lasten kohdalla, joilla toimintakyvyn haitat ovat lieviä, erilaisten kasvuympäristöihin kohdistuvien tukitoimien tulisi olla ensisijaisia. Tämä on tärkeää myös vuosiluokkien nuorimpien lasten kohdalla.
Valitettavasti meillä ei ole toistaiseksi tarkempaa kotimaista tietoa ADHD-lääkehoidon aloittavien poikien toimintakyvystä ja psykososiaalisten tukitoimien toteutumisesta osana ADHD-oireiden hoitoa. Kun ADHD-lääkkeiden käytöstä on tullut jo näin yleistä, ratkaisuja saatetaan kuitenkin hakea poikien kohdalla turhankin usein ADHD-lääkehoidosta. Toisaalta tyttöjen ADHD on oma tärkeä aiheensa ja ansaitsee erillisen tarkastelun tuonnempana.
Näin tarkastelu tehtiin
Analysoimme 10–12-vuotiaiden poikien ADHD-lääkkeiden käytön yleisyyttä Kelan rekisteritietoja hyödyntäen (sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset). Viittaamme yleisyydellä niin sanottuun vuosiesiintyvyyteen (englanniksi ”period prevalence”), jossa ADHD-lääkkeen käyttäjäksi on määritelty ne henkilöt väestöstä, joille löytyi vähintään yksi sairausvakuutuksesta korvattu lääkeosto metyylifenidaatista, lisdeksamfetamiinista, deksamfetamiinista, atomoksetiinista tai guanfasiinista tarkasteluvuonna.
Ikä- ja asuintieto perustuvat henkilön ikään ja vakinaiseen asuinkuntaan kalenterivuoden lopussa. Suhteutimme käyttäjien määrän samanikäiseen väestöön (koko maan tasolla ja hyvinvointialueittain), ja näin ollen esitämme yleisyysluvut suhteellisina prosenttiosuuksina. Huomioimme myös lapsen syntymäkuukauden, jota ei ole aiemmin käsitelty lasten ADHD:n alue-erojen tarkastelussa.
Vertasimme myös tuloksia aiemmin julkaistuun Kelan tutkimusblogiin, jossa tarkasteltiin lasten ADHD-lääkkeiden käyttöä vuonna 2016.
Kirjoittajat
Miika Vuori
erikoistutkija, Kela
miika.vuori@kela.fi
Andre Sourander
lastenpsykiatrian professori, Turun yliopisto
andsou@utu.fi
Kati Sarnola
erikoistutkija, Kela
kati.sarnola@kela.fi
Aino Wegelius
tilastoasiantuntija, Kela
aino.wegelius@kela.fi
Päivi Ruokoniemi
lastenpsykiatrian erikoislääkäri, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon sekä terveydenhuollon erikoislääkäri
paivi.ruokoniemi@helsinki.fi
Lue lisää
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät – alueelliset erot huomattavat (thl.fi)
ADHD-diagnoosit yleistyvät, mutta ilmiön ymmärtäminen vaatii kattavampaa tietoa
Korjaus 28.5.2024: Tekstissä sanottiin alun perin, että Käypä hoito -suositus olisi vuodesta 2019 ohjannut lasten ADHD:n diagnosointia ja hoitoa perusterveydenhuoltoon. Kyseienen suositus on peräisin vuoden 2017 Käypä hoito -suosituksesta.
