Antibioottien käyttö vähentynyt Suomessa, mutta globaali mikrobilääkeresistenssi uhkaa myös meitä
Maailmassa kuolee jo yli miljoona ihmistä vuodessa infektioihin, joita ei pystytä hoitamaan mikrobilääkeresistenssin vuoksi. Suomessa antibioottien ja muiden mikrobilääkkeiden käyttö vähenee, ja suosituksia noudatetaan yleisesti ottaen hyvin. Kuitenkin Suomellakin on roolinsa globaalin mikrobilääkeresistenssiongelman hillitsemisessä.
Kansainvälistä mikrobilääkeresistenssiviikkoa vietetään vuosittain marraskuussa. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta mikrobilääkeresistenssistä, sen torjunnasta sekä mikrobilääkkeiden järkevästä käytöstä.
Mikrobilääkeresistenssillä tarkoitetaan taudinaiheuttajamikrobin (bakteeri, sieni, virus tai loinen) luomaa vastustuskykyä mikrobilääkettä kohtaan. Sairautta ei pystytä enää hoitamaan sellaisella lääkkeellä, jolle taudinaiheuttaja on tullut vastustuskykyiseksi. Moniresistentit mikrobit pystyvät vastustamaan useita eri mikrobilääkkeitä, jolloin hoito vaikeutuu entisestään. Tavallisimpia mikrobilääkkeitä ovat antibiootit, joita käytetään bakteeri-infektioiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
Mikrobilääkeresistenssiä muodostuu, kun mikrobilääkkeitä käytetään liikaa tai epäasianmukaisesti. Mikrobilääkeresistenssin leviämistä pyritään ehkäisemään, jotta lääkkeet säilyisivät toimintakykyisinä ja niillä voisi tulevaisuudessakin hoitaa erilaisia sairauksia. Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt mikrobilääkeresistenssin merkittäväksi kansainväliseksi terveysuhaksi.
Tässä kirjoituksessa tarkastelemme tuoreita tietoja antibioottien käytöstä Suomessa avohoidossa.
Antibioottien käyttö Suomessa on laskenut
Avohoidossa määrättävien antibioottireseptien määrä on ollut laskussa edellisen vuosikymmenen lopulta alkaen ja koronaviruspandemia vähensi antibioottien määräämistä entisestään merkittävästi. COVID-19-pandemian jälkeen reseptien määrä on kuitenkin noussut, mutta nousu on ollut maltillista, eikä pandemiaa edeltävää tasoa ole ylitetty.
Yksityisen sektorin osuus lääkkeenmäärääjänä on kasvanut koronapandemian jälkeen verrattuna sitä edeltävään aikaan. Antibioottien määrääminen on vähentynyt molemmilla sektoreilla, mutta enemmän julkisella kuin yksityisellä sektorilla, kun tarkastellaan ajanjaksoa vuodesta 2017 kesään 2024. Alle kouluikäisille lapsille kirjoitettiin syksyllä 2021 ensimmäistä kertaa yksityisellä sektorilla enemmän antibioottireseptejä kuin julkisella sektorilla.
Alle kouluikäisille lapsille kirjoitettujen antibioottireseptien lukumäärä romahti, kun koronarajoitukset astuivat voimaan keväällä 2020. Koronarajoitusten aikana antibioottireseptien määrässä ei esiintynyt juuri lainkaan tavanomaista kausivaihtelua.
Talvella 2021–2022 alle kouluikäisille kirjoitettujen antibioottireseptien määrä kasvoi voimakkaasti ja päätyen koronapandemiaa edeltävän ajanjakson tasolle. Seuraavana talvena antibioottireseptejä kirjoitettiin vieläkin enemmän, ja seurantajakson suurin piikki alle kouluikäisten antibioottiresepteissä oli joulukuussa 2022. Lapsille ja nuorille määrättyjen antibioottien määrä onkin ollut loivassa kasvussa koronapandemian jälkeen. Sama on havaittavissa myös ikäluokkien vuosittaiseen kokoon suhteutetussa tarkastelussa.
Määrätyimmät antibiootit ovat suositusten mukaisia
Kaksi yleisintä Suomessa määrättyä antibioottia ovat viime vuosina olleet amoksisilliini ja kefaleksiini. Kolmanneksi yleisin antibiootti on fenoksimetyylipenisilliini, jota käytetään esimerkiksi streptokokin aiheuttaman nielurisatulehduksen hoitoon.
Mikrobilääkesuosituksen mukaan amoksisilliini on suositeltavin antibiootti esimerkiksi yleisten sivuontelo- ja välikorvatulehduksen hoitoon sekä lapsilla että aikuisilla. Näihin tulehduksiin ei kuitenkaan aina ole syytä määrätä antibiootteja, koska suuri osa lievää sivuontelotulehdusta, välikorvatulehdusta tai esimerkiksi keuhkoputkitulehdusta sairastavista paranee hyvin ilman antibiootteja.
Mikrobilääkesuosituksien tarkoitus on ohjata mikrobilääkkeiden käyttöä siten, että käyttö on asianmukaista ja vaikuttavaa. Samalla pyritään estämään antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntymistä. Suomessa suosituksia on perinteisesti noudatettu hyvin.
Mikrobilääkkeiden käyttöä on syytä edelleen vähentää
Mikrobilääkkeiden järkevä käyttö sekä käytön vähentäminen on tavoiteltavaa, sillä niiden liiallinen ja epäasianmukainen käyttö ovat merkittävin syy mikrobilääkeresistenssin muodostumiseen. Mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerien yleistyminen tekee tavallisten infektioiden hoidosta vaikeaa tai jopa mahdotonta sekä lisää infektioriskiä muun muassa leikkauksissa ja syöpähoidoissa, joissa mikrobilääkkeillä ehkäistään vakavia infektioita.
Kansainvälisesti mikrobilääkkeitä käytetään paitsi ihmisten terveydenhuollossa, myös tuotantoeläintaloudessa tuotantoeläinten infektioiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn sekä eläinten kasvun edistämiseen, kasvintuotannossa kasvitautien torjuntaan sekä vesiviljelyssä kalojen infektioiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Jopa 70 % mikrobilääkkeiden kokonaiskulutuksesta käytetään arvioiden mukaan muuhun kuin ihmisten terveydenhuoltoon.
EU pyrkii ehkäisemään mikrobilääkeresistenssiä sääntelemällä mikrobilääkkeiden käyttöä laajalti. Kaikkien mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläinten kasvun edistämiseen ja kasvintuotannossa on kielletty. Sääntelyn seurauksena mikrobilääkkeitä käytetään nykyisin EU:ssa vähemmän tuotantoeläimiin kuin ihmisten terveydenhuoltoon.
Mikrobilääkeresistenssi on globaali uhka ihmisten ja eläinten terveydelle
Mikrobilääkkeiden runsas käyttö on johtanut lääkkeille vastustuskykyisten bakteerikantojen lisääntymiseen ja leviämiseen koko maailmassa. Yli miljoona ihmistä kuolee vuosittain maailmanlaajuisesti mikrobilääkkeille vastustuskykyisiin infektioihin. EU:ssa puolestaan mikrobilääkkeille vastustuskykyisten infektioiden on arvioitu johtavan 35 000 vuosittaiseen kuolemaan. Suomessa luku on toistaiseksi vielä matala, noin 90 kuolemantapausta vuosittain.
Suomessa mikrobilääkkeiden käyttö on verrattain alhaista, ja mikrobilääkkeiden käyttö avo- ja sairaalahoidossa on vähentynyt EU-alueen keskiarvoa nopeammin. Silti mikrobilääkkeille vastustuskykyiset bakteerit ovat yleistyneet myös Suomessa, osittain matkailun seurauksena.
Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset bakteerit leviävät etenkin terveydenhuollossa. Usein henkilö, jolta mikrobilääkkeelle vastustuskykyinen bakteeri löytyy, on saanut ennen löydöstä sairaalahoitoa ulkomailla. Mikrobilääkeresistenssiä seurataan Suomessa usealla taholla niin vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioiden kuin bakteerien mikrobilääkeherkkyydenkin osalta.
Uusia ratkaisuja mikrobilääkeresistenssin torjuntaan ja hoitoon tarvitaan kipeästi
Mikrobilääkeresistenssin torjunnassa oleellisessa osassa on mikrobilääkkeiden asianmukainen käyttö ja käytön vähentäminen. Mikrobilääkeresistenssin leviämistä voidaan hillitä myös estämällä infektioiden leviämistä panostamalla hygieniaan ja rokotuksiin sekä ehkäisemällä taudinaiheuttajien leviämistä ihmisten, eläinten ja elintarvikkeiden välityksellä.
Diagnostiikkaan panostamalla voidaan kohdentaa mikrobilääkkeiden käyttöä paremmin ja vähentää laajakirjoisten mikrobilääkkeiden käyttöä tapauksissa, joissa se ei ole tarpeen. Uusilla mikrobilääkkeillä voidaan korvata vanhoja, jo tehoansa menettäneitä mikrobilääkkeitä, mutta kehitys on hidasta ja haastavaa.
Uusia teknologioita on kuitenkin jo kehitetty korvaamaan tulevaisuudessa perinteiset mikrobilääkkeet vastustuskykyisten infektioiden hoidossa. HUS on esimerkiksi ottanut kokeelliseen käyttöön faagihoidon tapauksissa, joissa infektioita ei voida hoitaa perinteisillä mikrobilääkkeillä.
WHO on nostanut mikrobilääkeresistenssin yhdeksi maailman merkittävimmistä terveysuhkista, joka uhkaa niin ihmisten kuin eläintenkin terveyttä. Uusia innovaatioita mikrobilääkeresistenssiä vastaan tarvitaan kipeästi. Kuitenkin ripeä toiminta jo olemassa olevia keinoja käyttäen mikrobilääkeresistenssin leviämisen hillitsemisessä kansainvälisesti on keskiössä. Tässä hillitsemisessä myös Suomella on roolinsa.
Kirjoittajat
Fredriikka Nurminen
tutkija, Kela
fredriikka.nurminen@kela.fi
Heini Kari
erikoistutkija, Kela
heini.kari@kela.fi
Näin tutkimus toteutettiin
Tutkimus kuuluu Lääkkeet ja lääkeala muuttuvassa toimintaympäristössä -tutkimushankkeeseen.
Tässä kirjoituksessa tarkastelimme Kanta-palvelujen Reseptikeskukseen tallennettuja antibioottilääkemääräyksiä (ATC-luokka J01, systeemiset bakteerilääkkeet), jotka oli kirjoitettu tammikuun 2017 ja kesäkuun 2024 välillä.
Lisätietoa ja lähteitä
WHO:n mikrobilääkeresistenssin tietoisuusviikko: World AMR Awareness Week 2024
Euroopan antibioottipäivä (Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, ECDC), video: Antimicrobial resistance - the silent pandemic
Euroopan komissio. (2022). Komission täytäntöpanoasetus (EU) 2022/1255. Euroopan unionin virallinen lehti 20.7.2022.
European Centre for Disease Prevention and Control. Antimicrobial consumption in the EU/EEA (ESAC-Net) – Annual Epidemiological Report 2022. Stockholm: ECDC; 2023.
HUS. (2023). Bakteriofageista ratkaisu antibioottiresistenssiin (hus.fi). Viitattu 12.11.2024.
Kari, H., Koskinen, H., Rättö, H., Saastamoinen, L. (2022). Lasten antibioottien määrääminen yksityisellä ja julkisella sektorilla – vaikuttiko koronapandemia? Kelan tutkimusblogi 26.8.2022.
Murray, C. ym. (2022). Global burden of bacterial antimicrobial resistance in 2019: a systematic analysis. The Lancet vol. 399, issue 10325, 629–655. DOI: 10.1016/S0140-6736(21)02724-0.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Mikrobilääkeresistenssin seuranta (thl.fi). Viitattu 12.11.2024.
Duodecim. Mikrobilääkesuositus, Lääkärin käsikirja, Terveysportti. Viitattu 12.11.2024.
