Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön
Fredriikka Nurminen.

Fredriikka Nurminen

tutkija, tutkimusyksikkö

Esittely

Toimin tutkijana Kelan tutkimusyksikössä. Tutkimusaluettani on lääkkeiden käytön rekisteritutkimukset, etenkin Kanta Resepti-palveluun liittyvät tutkimukset.

Asiantuntemus

  • Rekisteritutkimus

Käynnissä olevat hankkeet

Julkaisut

Julkaisuja ja tutkimushankkeita

Miten Suomi saa lihavuuslääkkeistä pitkäaikaisen hyödyn irti?

Lihavuuslääkkeet ovat merkittävä tieteellinen läpimurto. Oikein käytettynä ne voivat tuoda monelle lihavuudesta kärsivälle apua elintapamuutoksen tekemiseen. Meiltä kuitenkin puuttuu paljon tietoa siitä, miten lääkehoito toteutuu tosielämässä. Myös kansallinen strategia lihavuusongelman ratkaisemiseksi puuttuu, ja sellainen tarvitaan kipeästi. 

Lihavuuslääkkeiden käyttö kasvaa voimakkaasti – painottuu naisiin, keski-ikäisiin ja eteläiseen Suomeen

Lihavuuslääkkeitä osti vajaat 108 000 henkilöä vuonna 2025. Voimakas kasvu perustuu lähes kokonaan potilaiden itse maksaman semaglutidin käyttöön. Lihavuuslääkkeiden käyttäjät ovat tyypillisesti keski-ikäisiä naisia, jotka asuvat eteläisessä Suomessa. Useamman eri lihavuuslääkkeen kokeileminen on myös melko yleistä. 

Lihavuuslääkkeiden käyttäjiä Suomessa jo yli 75 000

Lihavuuslääkkeiden käyttö jatkoi voimakasta kasvuaan vuonna 2024. Käytetyin lääke on semaglutidi, jonka käyttäjämäärä kasvoi neljänneksellä eli yli kymmenellä tuhannella henkilöllä. Valtaosa käytöstä on toistaiseksi omakustanteista.

Antibioottien käyttö vähentynyt Suomessa, mutta globaali mikrobilääkeresistenssi uhkaa myös meitä

Maailmassa kuolee jo yli miljoona ihmistä vuodessa infektioihin, joita ei pystytä hoitamaan mikrobilääkeresistenssin vuoksi. Suomessa antibioottien ja muiden mikrobilääkkeiden käyttö vähenee, ja suosituksia noudatetaan yleisesti ottaen hyvin. Kuitenkin Suomellakin on roolinsa globaalin mikrobilääkeresistenssiongelman hillitsemisessä.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin