Lihavuuslääkkeiden käyttö kasvaa voimakkaasti – painottuu naisiin, keski-ikäisiin ja eteläiseen Suomeen

Julkaistu 1.4.2026Päivitetty 1.4.2026

Lihavuuslääkkeitä osti vajaat 108 000 henkilöä vuonna 2025. Voimakas kasvu perustuu lähes kokonaan potilaiden itse maksaman semaglutidin käyttöön. Lihavuuslääkkeiden käyttäjät ovat tyypillisesti keski-ikäisiä naisia, jotka asuvat eteläisessä Suomessa. Useamman eri lihavuuslääkkeen kokeileminen on myös melko yleistä.

Lihavuuden hoitoon ja painonhallintaan käytettävien lääkkeiden käyttö on kasvanut 2020-luvulla hyvin voimakkaasti. Vuonna 2025 lihavuuslääkkeitä osti jo lähes 108 000 henkilöä, mikä oli 43 % enemmän kuin edellisvuonna.

Käyttäjämäärä oli viime vuonna 16 kertaa niin suuri kuin vuonna 2020, jolloin lihavuuslääkkeitä käytti noin 7 000 henkilöä.

Kuvio: Lihavuuteen tai painonhallintaan käytettäviä lääkkeitä ostaneiden henkilöiden määrä lääkeaineittain 2019–2025. Kuvasta näkee, että lihavuuslääkkeitä käyttää jo yli sata tuhatta suomalaista, ja suurin osa käytöstä on semaglutidia.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme lihavuuslääkkeiden käyttöä Suomessa vuosina 2019–2025 eri näkökulmista. Selvitimme muun muassa käyttäjien määrää, kustannuksia, ikää ja sukupuolta, julkista ja yksityistä sektoria, eri lääkeaineita sekä ensimmäistä kertaa alue-eroja. Päivitämme ja laajennamme aiempia tarkasteluja, jotka ulottuivat vuoteen 2024.

Semaglutidin suosio selittää pääosan käytön kasvusta

Lihavuuslääkkeiden käytön kasvun taustalla on erityisesti potilaiden itse maksaman semaglutidin käytön yleistyminen. Semaglutidia sisältäviä valmisteita osti lihavuuslääkekäyttöön vuonna 2025 lähes 90 000 henkilöä.

Semaglutidi on painonpudotukseen ja painon ylläpitämiseen tarkoitettu lääke, jota käytetään myös tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Se on samankaltainen kuin glukagonin kaltainen peptidi-1 (GLP-1) -niminen luonnollinen hormoni, jota vapautuu suolistosta aterian jälkeen. Semaglutidi auttaa säätelemään ruokahalua ja mielihalua ruokaa kohtaan.

Muiden lihavuuslääkkeiden käyttö on jäänyt selvästi vähäisemmäksi.

Liraglutidi-lääkkeen käyttö kasvoi vielä vuoden 2023 alussa, mutta on sittemmin tasaantunut matalammalle tasolle. Uudemman tirtsepatidi-lääkkeen, joka tuli saataville vuoden 2024 lopulla, käyttäjämäärät ovat kasvussa, mutta toistaiseksi huomattavasti pienempiä kuin semaglutidin.

Semaglutidin muita lihavuuslääkkeitä suuremman suosion taustalla voi olla esimerkiksi lääkkeen keskimäärin parempi teho verrattuna vanhemman polven lihavuuslääkkeisiin sekä semaglutidista käyty kansainvälisestikin erittäin aktiivinen julkinen keskustelu.

Kuvio: Lihavuuteen ja painonhallintaan käytettäviä lääkkeitä ostaneiden henkilöiden määrä kvartaaleittain 2019–2025. Kuvasta näkee, että lihavuuslääkkeiden voimakas yleistyminen perustuu semaglutidin käytön kasvuun.

Lihavuuslääkkeiden käyttäjät ovat pääosin naisia ja tavanomaisesti keski-ikäisiä

Lihavuuslääkkeiden käyttäjistä noin 70 % oli naisia ja 30 % miehiä vuonna 2025. Naisten osuus käyttäjistä on pysynyt vuosittain melko tasaisena vuodesta 2019 alkaen ollen noin 65–70 % käyttäjistä.

Kuvio: Lihavuuden ja painonhallinnan hoitoon käytettäviä lääkkeitä ostaneet henkilöt sukupuolittain 2019–2025. Kuvasta näkee, että lihavuuslääkkeiden käyttäjissä on selvästi enemmän naisia kuin miehiä.

Lihavuuslääkkeitä käyttävät eniten 55–64-vuotiaat, seuraavaksi eniten 45–54-vuotiaat. Yhteenlaskettuna 45–64-vuotiaiden ikäryhmä muodostaa yli puolet (55 %) kaikista lihavuuslääkkeiden käyttäjistä.

Käyttö kasvaa kuitenkin kaikissa aikuisten ikäryhmissä, myös nuorilla ja iäkkäillä.

Kuvio: Lihavuuden ja painonhallinnan hoitoon käytettäviä lääkkeitä ostaneet henkilöt ikäryhmittäin 2019–2025. Kuvasta näkee, että lihavuuslääkkeiden käyttäjissä on enemmän keski-ikäisiä kuin muita.

Mikä sitten voi selittää keski-ikäisten ja naisten muita suurempaa edustusta lihavuuslääkkeiden käytössä?

Painonnousu keski-iässä on tavallista, ja naiset hakeutuvat tilastojen mukaan miehiä useammin lääkäriin erilaisten terveysongelmien vuoksi. Naiset saattavat olla myös terveystietoisempia kuin miehet.

Ikänsä puolesta 45–64-vuotiaat ovat usein työssä käyvää väestöä, ja heidän tulonsa ovat monesti suuremmat kuin nuoremmilla tai vanhemmilla ikäryhmillä. Heidän taloudelliset resurssinsa riittävät siis usein paremmin lihavuuslääkkeiden ja yksityisten terveyspalveluiden käyttöön.

Käyttäjät maksavat tällä hetkellä valtaosan lihavuuslääkkeistä itse

Suomalaiset ostivat lihavuuslääkkeitä yhteensä 90 miljoonalla eurolla vuonna 2025. Tästä potilaiden itse maksaman käytön osuus oli 84 miljoonaa euroa (93 %), josta pääosa oli semaglutidivalmisteiden kustannuksia.

Sairausvakuutuksesta korvattiin lihavuuslääkkeiden käyttöä 6 miljoonalla, mikä oli 7 % lihavuuslääkehoitojen kokonaiskustannuksista. Korvauksia sai 17 000 henkilöä. Ainoat lihavuuden lääkehoidot, joista maksettiin lääkekorvauksia vuonna 2025, ovat liraglutidi sekä bupropionin ja naltreksonin yhdistelmävalmisteet. 

Nämä lääkkeet ovat korvattavia rajatulle joukolle potilaita, koska tavoitteena on kohdentaa kalliiden lääkkeiden korvauksia niiden potilaiden hoitoon, joiden arvioidaan hyötyvän lääkehoidosta eniten. Kun lääkkeiden korvattavuudesta on aikanaan päätetty, on korvattavuus kohdennettu niille potilaille, joilla on vaikeaa lihavuutta ja lihavuuden liitännäissairauksia tai niiden riskitekijöitä.

Kuvio: Lihavuuden ja painonhallinnan hoitoon käytettävien lääkkeiden kustannukset ja korvaukset. Kuvasta näkee, että valtaosa lihavuuslääkkeiden käytöstä on toistaiseksi potilaiden itsensä maksamaa.

Semaglutidia käytetään nyt enemmän lihavuuden kuin diabeteksen hoitoon

Semaglutidi on toistaiseksi (huhtikuu 2026) korvattavaa ainoastaan tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Semaglutidia käytetään kuitenkin selvästi enemmän potilaan itse maksamana lihavuuslääkkeenä kuin tyypin 2 diabeteslääkkeenä.

Semaglutidia korvattiin vuonna 2025 tyypin 2 diabeteksen hoidossa hieman yli 60 000 potilaalle ja itse maksaen sitä käytti lihavuuslääkkeenä vuonna 2025 lähes 90 000 henkilöä. 

Semaglutidin käyttö yleistyy myös tyypin 2 diabeteksen hoidossa, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin lihavuuden hoidossa.

Kuvio: Semaglutidi-lääkevalmisteita ostaneiden määrä korvattavuuden mukaan kvartaaleittain 2019–2025. Kuvasta näkee, että semaglutidia käytetään enemmän lihavuuteen kuin diabetekseen.

Lääkemääräyksistä suurin osa yksityiseltä sektorilta

Lihavuuslääkkeitä määrätään huomattavasti enemmän yksityisellä sektorilla kuin julkisella sektorilla. Vuonna 2025 yksityisellä sektorilla kirjoitettiin kaksi kolmasosaa (62 %) lihavuuslääkeresepteistä.

Reseptien määrä on kasvanut sekä yksityisellä että julkisella puolella, mutta yksityisellä sektorilla kasvu on ollut suurempaa jo usean vuoden ajan.

Kuvio: Lihavuuden ja painonhallinnan hoitoon käytettävien lääkkeiden lääkemääräykset julkisella ja yksityisellä sektorilta 2019–2025. Kuvasta näkee, että lihavuuslääkkeitä määrätään selvästi enemmän yksityisellä sektorilla.

Usean eri lihavuuslääkkeen kokeileminen on tavallista

Yhä useampi lihavuuslääkkeiden käyttäjä on kokeillut useampaa kuin yhtä lihavuuslääkettä. Vuonna 2025 lihavuuslääkereseptin saaneista henkilöistä viidennes (20 %) oli aiemmin saanut reseptin jollekin muulle lihavuuden hoidossa käytettävälle lääkkeelle. Etenkin kahta eri lääkettä kokeilleita on runsaasti.

Markkinoilla on myös useita eri lääkevalmisteita, jotka sisältävät samaa vaikuttavaa ainetta. Esimerkiksi semaglutidivalmisteita on olemassa tällä hetkellä kolme. Moni kokeilee useampaa eri lääkettä, joissa on sama vaikuttava lääkeaine.

Lihavuuslääkkeiden käyttö painottuu eteläiseen Suomeen

Lihavuuslääkkeiden käyttö painottuu eteläiseen Suomeen ja etenkin pääkaupunkiseudulle.

Eniten lihavuuslääkkeitä ostaneita väestöön suhteutettuna oli vuonna 2025 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, Helsingissä ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Jako hyvinvointialueisiin perustuu siihen, millä hyvinvointialueella lääkkeen toimittanut apteekki sijaitsee, ei ostajan kotikuntaan.

Vähiten lihavuuslääkkeitä ostaneita väestöön suhteutettuna puolestaan oli Pohjanmaan hyvinvointialueella, Ahvenanmaalla sekä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella.

Alueiden väliset erot ovat kiinnostavia, mutta vaaditaan vielä tarkempia selvityksiä ennen kuin voidaan arvioida, mistä erot johtuvat.

Kuvio: Lihavuuden ja painonhallinnan hoitoon käytettäviä lääkkeitä ostaneet henkilöt hyvinvointialueittain per 1000 asukasta vuonna 2025. Kuvasta näkee, että lihavuuslääkkeitä käytetään enemmän eteläisessä Suomessa kuin muualla maassa.

Lisää tutkimustietoa hoitokäytännöistä ja tosielämän tuloksista tarvitaan

Tämä tarkastelumme tuo lisätietoa lihavuuden hoidon kehittymisestä suomalaisessa väestössä viime vuosina. Kasvu on ollut poikkeuksellisen voimakasta.

Jotta ymmärtäisimme ilmiötä paremmin, tarvitsemme jatkossa lisää tutkimustietoa muun muassa lihavuuden hoitokäytännöistä ja siitä, minkälaisia tuloksia lihavuuslääkehoidolla saavutetaan tosielämän olosuhteissa.

Kirjoittajat

Pia Pajunen
asiantuntijalääkäri, terveydenhuollon erikoislääkäri, LT, kansanterveystieteen dosentti, Kela
pia.pajunen@kela.fi

Fredriikka Nurminen
tutkija, Kela
fredriikka.nurminen@kela.fi

Hanna Koskinen
tutkimuksen ryhmäpäällikkö, Kela
hanna.koskinen@kela.fi

Heini Kari
tutkimuspäällikkö, FaT, DI, Kela
heini.kari@kela.fi

Terhi Kurko
erikoistutkija, FaT, Kela
terhi.kurko@kela.fi

Lisätietoa

Lihavuuslääkkeitä käyttää jo yli 100 000 suomalaista – kasvu jatkuu erittäin voimakkaana. Kela 17.3.2026.

Pajunen P, Nurminen F, Koskinen H, Kari H (2025). Lihavuuslääkkeiden käyttäjiä Suomessa jo yli 75 000. Kelan tutkimusblogi 27.5.2025.