Kela päätti lopettaa Taito-kuntoutuksen monipuolisen tiedon perusteella – joskus palveluiden kehittäminen vaatii vanhan lakkauttamista
Kelan Taito-kuntoutus oli monella tapaa toimiva ja pidetty ammatillisen kuntoutuksen palvelu. Sen toimeenpanoa selvittänyt tutkimus ja Kelan tilastot palveluun ohjautumisesta ja käytöstä herättivät kuitenkin myös kysymyksen sen tarkoituksenmukaisenmukaisuudesta. Monipuolisen tiedon pohjalta Taito-kuntoutus päätettiin lopulta lopettaa.
Kelan ammatillinen Taito-kuntoutus on ollut eri muodoissaan osa Kelan palveluvalikoimaa jo kymmenen vuoden ajan. Vuoden 2024 lopussa Kela päätti, että Taito-kuntoutus lopetetaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Taito-kuntoutuksen lopettamiseen päättynyt prosessi kuvastaa siitä, miten Kela kehittää ammatillisen kuntoutuksen valikoimaansa monipuoliseen tietoon pohjautuen.
Taito-kuntoutus on suunnattu 18–64-vuotiaille henkilöille, jotka tarvitsevat sairauden tai vamman vuoksi tukea työhön tai opintoihin pääsyyn tai niissä jatkamiseen. Taito-kuntoutus sisältää yksilöohjausta, ryhmätapaamisia ja työharjoittelua. Kuntoutusprosessissa asiakkaan tukena ovat omaohjaaja ja moniammatillinen tiimi, ja yhteistyötä tehdään myös verkostojen kanssa.
Toimeenpanotutkimus tuotti tietoa Taito-kuntoutuksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista
Taito-kuntoutuksen palvelukuvaus uudistettiin vuoden 2022 alussa, jotta kuntoutusmuoto palvelisi asiakkaitaan paremmin. Samalla Taito-kuntoutuksen toimeenpanosta aloitettiin tutkimus osana Kelan Muutos III -tutkimushanketta. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa Kelan tarpeisiin vastaavaa tietoa Taito-kuntoutuksen toteutuksesta ja kehittämistarpeista.
Taito-kuntoutus on tutkimuksen mukaan ollut monilta osin pidetty ja toimiva palvelu. Sen keskeinen vahvuus on monipuolisuus: yksilö- ja ryhmäkäynnit sekä työharjoittelu pystyvät vastaamaan yhdessä asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin.
Kehittämiskohteina tutkimus nosti esiin esimerkiksi ryhmätoiminnan ja sitä kautta myös kuntoutuksen kohderyhmän.
Palveluun on ohjautunut asiakkaita, joiden elämäntilanteet, taustat ja valmiudet ryhmässä työskentelemiseen vaihtelevat todella paljon. Tämä on haastanut sekä ammattilaisten työtä että asiakkaiden ryhmäytymistä ja vertaistuen muodostumista.
Tutkimuksen loppuraportissa suositeltiinkin Taito-kuntoutuksen kohderyhmän selkiyttämistä. Lisäksi raportissa todettiin, että jos palveluun ohjautuva asiakaskunta katsotaan sellaisenaan tarkoituksenmukaiseksi, ryhmäkäyntien pituutta voisi lyhentää ja työharjoittelun joustoja lisätä.
Kelan tilastot: neljännes keskeyttää palvelun
Taito-kuntoutuksen tutkimuksessa todettiin myös, että keskeytymiset voivat haastaa palvelun toteutusta. Tutkimukseen vastanneet ammattilaiset kuvasivat keskeytymisten syyksi usein asiakkaiden toimintakykyyn liittyvät haasteet.
Kuvaa palvelun käytöstä ja sen keskeytymisestä täydensivät Kelan tilastot, joita tarkasteltiin Taito-kuntoutuksen palvelumuotoilun prosessissa. Tilastojen mukaan vuonna 2022 Taito-kuntoutusta sai 437 kuntoutujaa, joista keskeyttäneitä oli 119 (27 %). Vastaavasti vuonna 2023 yhteensä 879 kuntoutujaa sai Taito-kuntoutusta ja keskeyttäneitä oli 189 (22 %).
Taito-kuntoutus näyttäytyi lopulta monipuolisen ja moninäkökulmaisen tiedon pohjalta kokonaisuudessa periaatteessa toimivana palveluna tietylle kohderyhmälle. Tämä kohderyhmä oli kuitenkin suhteellisen pieni. Palvelun keskeyttäneet asiakkaat olisivat puolestaan todennäköisesti tarvinneet toisenlaista palvelua – ehkä jopa vahvemmin sosiaalista kuntoutusta tai kuntouttavaa työtoimintaa kuin ammatillista kuntoutusta.
Näiden tietojen perusteella Kela päätti vuoden 2024 lopussa lopettaa Taito-kuntoutuksen vuoden 2025 loppuun mennessä.
Kehittämisen taustalla tavoite: toimivat ja vaikuttavat palvelut
Joskus palveluiden kehittäminen tarkoittaa pieniä viilauksia palvelukuvaukseen. Joskus tarkoituksenmukaisinta on tehdä voimakkaampia muutoksia palveluvalikoimaan. Taito-kuntoutuksen lopettaminen on hyvä esimerkki voimakkaammasta muutoksesta ja siitä tietopohjasta, jonka perusteella Kela päättää palveluvalikoimasta.
Kaikessa Kelan kuntoutuksen kehittämistyössä taustalla on lopulta tavoite järjestää asiakkaille toimivia ja vaikuttavia palveluita niihin tarkoituksiin, jotka Kelalle lakisääteisesti kuuluvat.
Taito-kuntoutuksen tutkimuksessa tuotettu tieto asiakkaiden ja palveluntuottajien kokemuksista ja näkemyksistä sekä aidoista kuntoutustilanteista on sovellettavissa myös muihin Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluihin esimerkiksi tavoitteiden asettamisen käytäntöjen tai kuntoutuksessa laadittavien jatkosuunnitelmien osalta.
Kirjoittajat
Sanni Tiitinen
vanhempi tutkija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
sanni.tiitinen@jamk.fi
Hennariikka Heinijoki
tutkija, Kela
hennariikka.heinijoki@kela.fi
Milja Ittonen
suunnittelija, Kela
milja.ittonen@kela.fi
Maarit Karhula
erikoistutkija, Kela
maarit.karhula@kela.fi
Virpi Liukkonen
asiantuntijalääkäri, Kela
virpi.liukkonen@kela.fi
Leena Penttinen
suunnittelija, Kela
leena.penttinen@kela.fi
Lisätietoja ja lähteet
Kela (20.1.2025). Muutos III -hanke: Arviointitutkimus Kelan kuntoutuksessa tapahtuneista muutoksista ja uudistuksista.
Kela (10.12.2024). Muutoksia Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluvalikoimaan. https://www.kela.fi/ajankohtaista/muutoksia-kelan-ammatillisen-kuntoutuksen-palveluvalikoimaan
Kela (2022). Taito-kuntoutus: Kelan kuntoutuksen palvelukuvaus, ammatillinen kuntoutus. https://www.kela.fi/documents/20124/915177/ammatillinen-taito-kuntoutus.pdf
Tiitinen, S., Malinen, K., Alakärppä, O., Kantanen, M., & Moilanen, J. (2025). Kelan Taito-kuntoutuksen toteutus ja kehittämistarpeet: toimeenpanotutkimus. Kela.
